Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6

Viestit - Setzerin Briani

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: claassi
: 12.02.16 - klo:22:45
Mutta yksi ongelma tässä on ja se on vaihtokone. Se täytyisi saada johonkin hukattua. Vaihdossa niistä hyvitetään yllättävän paljon,

Tuota sanotaan suomalaisen jussin vaihtokoneloukuksi. Ja siihen vielä tarjotaan avokätisesti rahoitusta ja makkaraa konepäivillä ja nelivärikatalookeissa. Ei vaadi ihmellistä laskupäätä kun katsoo tarvittavan välirahan kotimaisessa lasipalatsissa. Sen jälkeen ottaa hinnan rahteineen ulkomaiselta toimijalta ilman vaihtokoneita. Noista sitten pyörittelee voisko oman vaihturin laittaa itse myyntiin nettikoneeseen ja muihin sellaiseen hintaan, että lähtee pihasta. Useimmiten on voinut ja on lähtenyt pihasta. Rahaa on jäänyt sekä uuden itse suoraan tuojalle, että vaihturin ostajalle taskuun enemmän kuin loukkukiertoa ruokittaessa. Kaikki voittaa. Ainiin, se palatsikauppias ei voitakaan tässä kuviossa.... :-\ Mutta käydään lohdutukseksi kuitenkin ne loskakelin makkarat taas keväällä syömässä.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: claassi
: 11.02.16 - klo:16:37

No mulla tuossa paalain hommassa oli "välikäsi" välissä ja silti jäi kalliimaksi.

Tamminen sano kun kysin sitten että onistuuko uusi kone "oonistuu kun vähän järjestelee!" Eli pitää tosiaan olla viljeliä välissä että kaupat saa. Tuosta hockenheimin luukutajasta en osaa sanoa, mutta jos kovin rupeaa luukuttamaan uusia suoraan suomeen, niin kyllä tehas väliin tulee. Tai sitten tehas haluaa huomauttaa keskoa koulevaisuudesta.

Mikäs tää Tamminen on? Oliko sun välikäsi suomalainen vai sikäläinen? Paikallinen urakoitsija on hyvä välikäsi kun niille kaupankäynti on tavan ulkomaanjussia tutumpaa ja aina kiinnostaa käydä vaikka Suomessa katosmassa ympyröitä jos kutsutaan.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: claassi
: 11.02.16 - klo:13:51

 No Briteissä eivät suostuneet meille myymään jontikoita uutena. Piti olla vähintään 500 tuntia ajettu. Kuulema tehdas on kieltänyt sanomalla "jos haluatte myydä koneita, niin ette myy uusia toiseen jäsenmaahan!"

sama tuli vastaan tässä paalain hommassa. Kuhnin i-bio ois virossa maksanut enemmän kuin Suomessa!

Pääsääntöisesti noin kyllä. Tottahan tehdas jälleenmyyntiorganisaatiostaan huolehtii. Kuten sanoin, että jos Claas Hockenheim nyt sattuisikin olemaan ihan raivokova puimirin luukuttaja ja Kesko ei saa hunajahinnoiteltua konetta myytyä millään, niin paha on mennä Hockenheimiin kovin suurta porua puimuritehtaan pitämään. Tai siis eivät vaivaudu. Suomalainen aina jättää homman siihen kun ulkomaanelävä sanoo ekan ei. Herrauskovaisia kun ollaan. Silloin pitää ottaa bulvaani käyttöön. Paikallinen konefirma tai farmari. No big deal noin niinku amerikan kielellä.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: claassi
: 10.02.16 - klo:17:59
Ihan en purematta niele että 100 000 alv.0 halvemmalla Tucanoa myydään Saksassa. Muutaman kympin uskon.

Mutta, mistä olette tilanneet Claassin osia Saksasta?

Esimerkiksi täältä
http://www.quinte-landtechnik.de/index.php/de/
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: claassi
: 10.02.16 - klo:15:27

Yleiseen tietoon kun tulee, niin on entinen alue myyjä. ;D

Ketut ole mikään entinen. Nää on taas näitä suomalaisen konekaupan lanseeraamia huhuja. Tehdasta kiinnostaa, että puimuri myydään Suomeen. Tehdas on siitä koneesta rahansa jo saanut ja voi myydä sen myyneelle seuraavan eteenpäin myytäväksi. Jos virallinen maahantuoja on hinnoitellut itsensä ulos markkinoilta, on hyvä aina silloin tällöin saada uusi kone näytille ja ajoon. Se on aina neuvottelukysymys kuinka tiukka tehdas haluaa olla salakauppiasta kohtaan. Saattaa olla, että Hockenheimin dileri myy Claasin puimureita tuplat koko Keskoon verrattuna vuodessa. Paha siinä on K-Kravattisopuleiden suutaan soittaa tehtaalle. Ette muuten usko mihin hintaan saksmanni laittaa tarvittaessa Claasin osat tulemaan Suomeen  :D

Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.
Tuolla aiemmin lantavaunuketjussa arvuuteltiin Fusion 3 Varion hintaa Suomessa. Ihan ei nyt tontille raadin veikkaukset osuneet. Kuulemma lapussa Konefarmin näyttelykoneessa pihassa lukee 90.960 € alv 0%. Verolla tekee 112.790 € Paljonko siitä lähtee farmilla suoralla kaupalla pois, kokemusta kellään? Ensimmäisellä soitolla puskasta lupasi ulkomaanelävä sen satamaan Suomeen 78.000 € alv 0%. Se on jo melkein 15 pinnaa pois Suomen listahinnasta ensimmäisellä kysymällä.
on jäänyt epäselväksi tässä ketjussa et kuka se maahantuoja oikein on. Siis onhan sillä tämä nimimerkki "sertti prian"

Kyllä sinä minun roolini aiemmista postauksistani pystyt lukemaan. Mitä jonkun koneen maahantuoja täällä tekisi? Suomen vainoharhaisimmalla foorumilla. 11.000 lukukertaa lantavaunutarjousten ja levitystulosten vertailuista. Ainakin aihe kiinnostaa.

Minulla nyt ikävä kyllä sattuu olemaan vielä aika paljon niitä sarkaojapeltoja ja sitten pitkiä ja kapeita peltolohkoja, joissa kovin iso työleveys sattuu tuomaan niitä haittoja joihin em tutkimuksessakin viitattiin.

Jos tutkimustenkin mukaan 30 tonnin kuivapaskalevityksessä pystykela pärjää paremmin kuin vaakalevittimet,

Jännää, että setsuuri hyökkää noin kovin jeantiliä vastaan


Taas kerran tullaan siihen, että Jentill on varmasti hyvä vaunu oikeisiin olosuhteisiin. Silti se ei ole saavututanut parempia levitystuloksia 30 tonnin kuivapaskalevityksessä Bergmannin TSW -levitintä vastaan DLG:n testeissä. Testit on aiemmissa linkeissä luettavana, katsot sieltä itse.

Minä en halua kenellekään pahaa mieltä, saati inttää turhasta. Koitan vain aina hakea ennakkoluulottomasti tietoa sieltä missä sitä on, pestä pois huhupuheet ja uskomukset ja muodostaa omat mielipiteeni. Vaikka se useimmin ärsyttää jotakuta. Tämän Jentii vs. Bergmann hommani takana on se, että aikoinani hankkiessani Saksasta uuden karhean Bergmannin sain tarpeeksi kuulla tätä Jentilli-miesten kivenkovaa hokemaa, että se hakkaa Bergmannin karjanlannalevityksessä. Mikään  tieto tai perustelu ei tehonnut, eikä tehoa vieläkään. Suomalainen ei usko vaikka testaajan luvut  Saksasta itse näkee. Oletteko te nähneet rinnakkain omin silmin näiden kahden levitysjäljen?
En nyt jaksanut lukea tuota tutkimusta, mutta vilkaisin mainitsemaasi kohtaa ja olikohan siinä sivulla 49 menny levittimet vääriin taulukoihin, kun pystykelan tulos vaihteli 20 ja 30 tonnin välillä ja lautaslevittimen 10 ja 40 tonnin välillä?
Olikohan siinä Magnum vastaan bergmann  :D

Etpä tietenkään lukenut. Sieltähän se selitys löytyy sivun 48 loppupuolelta ja aivan sivun 49 alusta:

"Levitystasaisuuden mittaukset tehtiin samasta tuote-erästä kahdella levityslaitteella samana päivänä
kesäkuun 2014 alussa. Levitysmittaukset tehtiin sarkaojitetulla raiviolohkolla, vain yhden leveyden
perusteella, joten todellista levitystiheyttä (limitystä) ei tästä seurantakohteesta saatu tietoon................
.......... Vaakakelalevittimellä tämän levityksen tulosta ei pystynyt tasaamaan 10 metrin ajolinjaväleillä.
Limitys oli silloin liian pieni koska ajolinjojen välissä suurin osa pinnasta jäi alle 20 tonnin hehtaarilevityksen.
Jos limitystä tihentäisi pitäen muutoin ajotavan samana, tulisi levityksen huippu nousemaan
vielä korkeammalle. "

Ajettu siis sarkapellolle, missä pystykelan  työleveys soveltui paremmin koeolosuhteisiin, kun ajolinjoja ei voida optimoida ja sitä kautta hakea tasaisinta levitystulosta. Pystykelalevitin on pätevä lannanlevitin, mutta pystykela-Jentilli ei ole täsmälevitin vaikka niin kuulee sitä kaupattaessa yhä väitettävän. Tässä kokeessa käytettyjen vaunujen merkkejä en tiedä, mutta eiköhän ne tutkimuksen tekijöiltä kysymällä selville saisi.


Mainitsemastasi lannan hienonnuksesta on myös tutkimustuloksia, joita en jaksa tässä ja nyt kaivella ja linkittää, mutta niissä todettiin se mitä pienemmäksi lanta hienonnetaan sitä isommat ovat ravinnehäviöt, jeantil levittää naudan lannan sellaisina peukalon pään kokoisina rippuina, jotka mahtuvat sängen alle  ;)


Näihin palataan sitten kun on muutakin kuin Agronetin juttua tueksi.


Linkissä tuore tutkimus aihepiiristä. Kannattaa kaikkien lannanlevityksestä ja orgaanisista ravinteista kiinnostuneiden vilkaista läpi. Sivulta 45 alkaen eri konetyyppien ominaisuuksien vaikutuksesta lopputulokseen.
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/518969

Muuta esiin tullutta kun asiaa tongin: Perusteellisesti hienonnetusta voisi ammoniakki haihtuakin nopeammin kuin karkeasta, koska se pääsee paremmin ilman kanssa tekemisiin. Vastaavasti kokkareiden levittäminen tasaisesti on hankalaa. Ainoastaan typpi voi haihtua, ei muut ravinteet. Vaikka typpi ei sitten haihdukaan ammonaikkina esimerkiksi syksyllä maahan kynnettynä, jonnekin se kuitenkin häviää, jos kasvit sitä ei ota jäljellä olevana kasvukautena.

Taas ollaan lähtöpisteessä: pystykela on kyllä moneen lähtöön tosi hyvä levitinvaunu, mutta ei se mikään täsmälevitin ole, vaikka niitä Suomessa miljonääreille sellaisina paljon myytiinkin.  https://www.youtube.com/watch?v=fEMfzxNqGN0

Jännä juttu, miten tämä Magnum vetoaa nimenomaan Bergmann-miehiin. Facebookin kauppiaallakin taisi olla entinen vaunu Bergmann, tosin ehkä erimallinen. ::)

Jep, kertoili omistaneensa TSW 1200:sen aikoinaan. Maahantuojalta ostettu kun mun on itse Saksasta tuotu isompi malli. 3140 on siitä hyvä ulkoa haettavaksi, että siinä on pulttikiinnitteinen vetoaisa. Kun Saksassa usein on yläaisa, saa tästä mallista pultit avaamalla aisan muutetua ala-aisaksi. Bergmann on kallis ja käytettyjen hinnat pysyneet korkealla. Järkevää luopua kun ei ole välttämätöntä tarvetta enää.
Tuota noin minä levitän vaunullani naudan lantaa ja se miten huono minun vaununi on broilerin lannan levityksessä ei juurikaan kiinnosta, varsinkin kun sillä ei ole levitetty grammaakaan broilerin lantaa.

Tämän ymmärrän kuten monesti olen todennut.


Naudan lannassa nuo levitystulokset olivat jopa ylivoimaisia, varsinkin tehon- ja huollon tarve huomioon otettuna.

Ne eivät missään nimessä DLG:n mukaan ole ylivoimaisia Bergmanniin nähden vaikka näin on Suomen markkinoinnissa väitetty. Tämä on se DLG-teemani pointti. En koitakaan sanoa, etteikö Jentillinkin pystykelan levitystulos olisi hyvä, riittävä tai nurmilevitysnormin täyttävä.Hyvä ja riittävä ovat makuasioita tässä ja maltillilinen tehontarve kompensoi sitä pirusti verrattuna Bergmanniin. Kysymys kuuluu miksi maksaa niin kova hinta sellaisesta vaunusta, joka EI ole täsmäletin sanan varsinaisessa mielessä?


Mainitsemastasi lannan hienonnuksesta on myös tutkimustuloksia, joita en jaksa tässä ja nyt kaivella ja linkittää, mutta niissä todettiin se mitä pienemmäksi lanta hienonnetaan sitä isommat ovat ravinnehäviöt, jeantil levittää naudan lannan sellaisina peukalon pään kokoisina rippuina, jotka mahtuvat sängen alle  ;)

Näihin palataan sitten kun on muutakin kuin Agronetin juttua tueksi. Links or it did not häppen. En kiistä tahi myönnä tuollaista uskovani. Kapuisen Petri varmaan saadaan asiaa kommentoimaan.

Todella tuo Hannun tarjous on kolahtanut sinuun ja kovaa, mutta pyydä nyt muistakin tarjous, Jeantiliä sun ei kannata vielä hankkia, mutta hanki kokemusta muistakin lantavaunuista ja jaa ne meille täällä tuolla sinun tinkimättömällä intohimolla  :)

Luet niitä kirjoituksia tässä ketjussa ja huomaat,että tarjouksia on Jentillistä, Rollandista ja nyt Apollosta.Samonistakin ehkä kohta vaikka eri hintaluokan peli se onkin. Jentilliä ei minun todellakaan kannata hankkia, siinä sä olet oikeassa. Miksi mä vaihtaisin 3140 TSW Bergmannin johonkin wanna be ranskalaiseen täsmälevittäjään? Ylihintainen pystykelavaunu! Miljonääripystykela tai pystykela miljonääreille! Niitähän saa edullisemminkin kun osaa etsiä ja vertailla. Anna nyt mulle happea hyvä mies, mä sentään ostan omilla rahoillani. Silloin  pitää kuule olla hyvin tarkka mihin ne rahat menee.

Juu saksan kieli ei ole vahvimpia lajejani, mutta niitä plussia oli kuitenkin eniten juuri jeantililla siinä 30 tonnin levitysmäärällä  :)
Täytyy myöntää, että aika lailla rakkautta ensisilmäyksellä sulla tohon polskivaunuun, kun ekan tarjouksen saatuasi mainostat ja puolustat ja esittelet vaunua täällä 6 sivua  ;D

Ps. Sulla on toi sama ilmoitus fasen myydään ostetaan vaihdetaan maataloustarvikkeita osiossa tai ei juu et sä se olekkaan  ;D

Juurikin ne plussat poimittuna mielivaltaisesti kahdesta eri taulukosta saivat Jentiilin myyjän esityksessä aikaan mahdottoman väitteen, että kaksi pystykelaa antaisivat paremman tuloksen kuin kaksi vaakahakkurikelaa suljetussa kammiossa työskennellessään jatkonaan kaksi levitinlautasta niiden alla. Teitä on kusetettu. Tuo pieni markkinointijippo (valehtelu suomeksi) ei kuitenkaan tee Jentillistä huonoa vaunua kuten olen jo aiemminkin kirjoittanut. Kova kone lehmänpaskan levitykseen, mutta ei se suinkaan mikään täsmälevitin ole kuten Bergmann TSW-sarjan vaunut ovat. DLG sen on testannut ja todennut. Juuri siksi kun saksankieli on niin harvan vahvin laji täällä, tuo oli mahdollista. Jentilli pääsi ratsastamaan Bergamnnin luomaan nurmilevitysbuumiin luomuviljelyn yleistyessä 2000/2010 -lukujen vaihteeseen mennessä. Sittemmin tuosta, todennäköisesti kielitaidottomuuttaan vahingossa väärin tulkitusta testituloksesta, on tullut standardi maamme paskavaunumarkkinoille ja täälläkin sitä totuutena yhä uudelleen toistetaan.

Kertauksen vuoksi:
On tekninen mahdottomuus, että kaksi avointa pystykelaa antaisivat paremman tuloksen karjanlannan levitystuloksen tasaisuudessa kuin kaksi vaakahakkurikelaa antavat suljetussa kammiossa työskennellessään jatkonaan kaksi levitinlautasta niiden alla. Miettikää miten lanta kulkeutuu Bergmannissa:  hakkurikelat murskaavat sitä ylös ja taakse vasten takaluukkua. Siinä kirjaimellisessa paskamyrskyssä hienoimmaksi jauhautunut osa ei osu enää kahdeksankiereteisiin hakkureihin vaan putoaa  heittolautasille ja viskotaan pellolle. Lautasen levitinsiiven isku ja paskatupon kovalla nopeudella tantereeseen  törmääminen vielä jatkavat hakkurikelojen hienonnustyötä. Pystykela hienontaa sen läpi pohjakuljettimen tuomaa lantamassaa ilman "vastapainetta" ja jatkokäsittelyä. Levitysleveys ei ole noiden kahden vaunutyypin ainoa ero vaan hienonnuksen teknisessä periaatteessa on olellinen eroavaisuus.


Koska kuluttajakäyttäytymisen teoriakakaan tuskin kovin luettu aihe tällä palstalla on, toivon seuraavan lainauksen avaavan asiaa:

"Ostoprosessilla tarkoitetaan kaikkia niitä vaiheita, joiden kautta ostaja tekee ostopäätöksensä. Ostoprosessissa toistuvat yleensä samat vaiheet, mutta yksinkertaisten tuotteiden kohdalla prosessi etenee salamannopeasti. Monimutkaisten tai kalliiden tuotteiden kohdalla ostaja on usein valmis käyttämään aikaa ja vaivaa eri vaiheisiin, ja tällöin ostoprosessin läpi käyminen kestää kauemmin.

Prosessin alussa asiakkaalla on ostotarve, mutta tarvitaan vielä jokin ärsyke, joka saa hänet toimimaan. Ärsyke voi olla esimerkiksi kaupan kampanja tai vaikka kaverilla nähty uusi tuote, joka saa ostajan havaitsemaan  ostotarpeensa. Seuraavassa vaiheessa kerätään tietoa tuotteesta: jos tuote on yksinkertainen, kuten vaikkapa suklaapatukka, tiedonkeruuvaiheeksi riittää se, että ostaja katsoo, mitä vaihtoehtoja kaupassa on tarjolla. Monimutkaisen ja kalliin tuotteen kohdalla ostaja käyttää usein aikaa ja vaivaa tiedonikeruuseen: astianpesukoneen ostaja vertailee usein tuotteiden ominaisuuksia ja hintoja, lukee tuotetestejä ja haastattelee myyjiä. "
http://www.verkkovaria.fi/taydentavat/markkinointi/?page_id=54

Ostonjälkeinen kuluttajankäytös se vasta jännä juttu onkin. Silloin uskotaan omaan ostokseen ja kannetaan, jopa liputetaan, sen värejä. Estottomasti ja usein jopa muut faktat alitajuisesti unohtaen. Se on vaarallista.

Facebookin tili, joka vaunua myy ei ole minun. Häneltä saadusta magnum -tarjouksesta kylläkin copypastasin vaunun tekniset tiedot vertailuihini.
Kuules Hantta, näytti ihan samalta kuin on tuntunutkin, että 30 tonnia kun levitetään naudan kuivikelantaa, niin jaantilli toimii parhaiten ja broiskulannoissa sitten lautaslevittimet rulettaa  :)

Käytännön tasollahan olemme sitten ihan samaa mieltä eri vaunujen käyttötarkoituksista. Ilmiselvää kuitenkin on, että jätit pyytämäsi dokumentit eli DLG-tulokset lukematta vaikka ne nähtäväksi pyysit. Edelleenkään minä en ole Hantta tai kukaan muukaan luulemasi taho. Sellainen antaisi sinulle aivan liian yksinkertaisen tavan jäsennellä lukemaasi, joka ehkä joltain osin jää ymmärttä.  Konetekniikkaan ja teoriatietoon suhtaudun mieli avoinna ja ennakkoluulottoman uteliaasti. Jatkossakin. Riittää sitten aiheita täällä pohdittaviksi.
Pistäppäs setsuuri Piparitalo alkuperäiset prujut tänne, niin nähdään paljonko manipulaatiota on tapahtunut.
Onko edustamasi merkki mukana koestuksessa?

Jeantill
http://www.dlg-test.de/tests/5225.pdf

Samson
http://www.dlg-test.de/tests/4963.pdf

Strautmann
http://www.dlg-test.de/tests/4973.pdf

Bergmann
http://www.dlg-test.de/tests/4968.pdf

Miltäs näytti paalinpyörittäjän silmiin, oliko persoonallisesti sovellettu ranskanvaunun markkinoinnin tarpeisiin DLG:n saavuttamia testituloksia vai oliko otettu tulokset sellaisenaan ja julkaistu maamme lannalevittäjille rehti vertailu?
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6