Nurmen osalta asia olisi näin, mutta muut rehut on pohjoisessa aina ostossa, tosin maitopuoli tuskin koskaan pystyy kilpailemaan peltomarkkinoilla muiden paremin kannattavien tuotantosuuntien kanssa, eli tavallaan ne työntävät maidontuotannon ulos ab alueelta ....

Reaalimaailma taas hakusessa? Tonttikauppa kannattaa, muusta en juurikaan menisi sanomaan. Viljantuotannon kannattavuus on mitä on. Erikoiskasvit saattavat antaa hyvänkin tulon mutta markkinat aika rajalliset eli ei kovasti pysty mitään työntämään ulos. Jos meillä sikapuolella tukikuviot menevät 2013 kuten nyt on päätetty niin kannattavuus tipahtaa maidontuotannon tasolle tai jopa alapuolelle. Kun ongelmahan on siinä että nykyisessä tukisysteemissä ja hintasuhteissa kotieläinpuolen kannattavuuteen on panostettu ja jos se viedään etelästä tai sen kannattavuus menee etelässä merkittävästi c-alueen kannattavuutta alhaisemmaksi niin tänne etelään jää vain (sivutoiminen?) viljanviljely ja luonnonhoitopellot. Onko järkee vai ei? Minusta ei.

Maidontuotantoa kyllä lopetetaan täällä pohjoisessakin kokoajan, joka neljäs tila on lopettelemassa eli jatkajaa ei ole.
Siinä mielessä kysyisinkin, että onkohan asia niinpäin, että etelässä nämä tilojen lopetukset vaan laitetaan tämän tukirajan pikkiin, kun taas pohjoisessa todetaan suoraan, ettei kaikki tilat ole sellaisia, että edellytyksiä kannattavaan toimintaan vaan ei ole maitopuolella ja tila lopettaa siksi toimintansa.
Tarvittavat inevstoinnit on liian suuria ja tila velkaantuisi liikaa.

Jos kykenet (kykenetkö?) loogiseen ajatteluun niin lues toi
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/05/fi_FI/maitotilalla_tuki_takaa_tuloksen/
juttu ja mietis vähän aikaa asiaa?

Ongelmahan ei ole siinä etteikö tiloja lopettaisi myös pohjoisessa kuten etelässäkin. Ongelma tulee siitä että pohjoisessa tulee kuitenkin korvausinvestointeja koko ajan ainakin lähes kattamaan lopettavien tilojen tuotannon, etelässä alkaa investoinnit olla aika vähissä ja tuskinpa pari viimeaikaista näyttävähköä ongelmaa muutamalla isolla navetalla ainakaan kannustavat investoimaan.

Ongelma on se, että saman kokoinen, yhtä hyvät tuotantoedellytykset, yhtä ammattitaitoisesti hoidettu tila ab-alueella menee nurin kun c-alueen tukitila senkun porskuttaa. Eli tukivääristymä aiheuttaa eron kannattavuudessa samanlaisten yksiköiden välillä eri tukialueilla. Vaikkapa tuo Seijan tila ab-alueella 60 lypsylehmää on lopetusuhan alla mutta c1-alueella kyseinen tila porskuttaisi ja huomattavasti paremmin ja c2:lla ei tulisi edes vaikeuksia.

Tästä asiasta on kyse, onko se niin vaikea tajuta? Etelässä hyvinkin ja ammattitaitoisesti isäntäväen voimin lähes kokonaan hoidettu tila voi kannattavuussyistä johtuen joutua lopettamaan kun c-alueella jossain Simossa tai jossain vastaavaa tilaa voidaan kannattavasti pyörittää palkkatyövoimalla isäntäväen käydessä tilan ulkopuolella töissä. Tästä on kyse ja minä en kerta kaikkiaan ymmärrä mikä siinä voi olla niin vaikeaa käsittää.

Lainaus käyttäjältä: Kuuno Pärri - 11.05.09 - klo:00:03

Kyllä ainoa keino korjata tilanne on muuttaa C-alueen yksimahaisten tuet samalla tavalla aleneviksi ja lopulta poistuviksi, kuin ab-alueellakin, tämä on ainoa järkevä toimenpide, jotta oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo säilyy, niin valitettavaa kuin se c-alueen tuottajien kannalta onkin, mutta nykytilanne on viimeistään vuodesta 2013 eteenpäin mahdoton

Niin valitettavaa kun se ab-alueen kannalta onkin, niin tuskimpa niitä c alueen tukia poistetaan sikapuolella tyystin.

Kuuno kirjoitti täyttä asiaa! Noin se meillä sikapuolella menee jos mitään ei tehdä. Käytännössä tuet on tasattava tai joku max 10% tuesta saa jäädä jäljelle jotta oltaisiin edes noin suurinpiirtein samalla viivalla. Tuo ehdotukseni toisesta ketjusta olisi ehkä sellainen malli jolla ab-aluekin voisi elää.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 09.05.09 - klo:12:29

Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 09.05.09 - klo:11:04

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 09.05.09 - klo:10:31

Heti jos ab aluekin luopuu kaikista kansalisista ja eu tuista. Epäilen että siirtyminen vain kiihtyy entisetään pohjoiseen päin silti.

Miten niin jos? Sehän on kun! Kas kun ab-alueella ei 2013 jälkeen ole enää lainkaan kansallisia kotieläintukia, ei ainakaan sikapuolella ja muistaakseni ei myöskään maitopuolella. Olet siis itsekin valmis luopumaan kansallisista kotieläintuista? Hyvä näin, jotakin solidaarisuuttaa sentään vielä löytyy, hatunoston arvoinen teko ja oikea asenne!

Kirjoitin muistaakseni että KANSALLISISTA JA EU TUISTA; KOSKEE MYÖS PELTOTUKIA.

Koska kannattaa ennemmin kammata EUlta kaikki sen rahoittamat tuet ennemmin kuin maksaa kansallisia tukia niin sopiskos sellainen kompromissiratkaisu kun tuntuvat nuo ab-alueen jättisuuret peltotuet hiertävän? Kotieläintuet pois kaikilta ja c-alueella maksetaan kansallista peltotukea joka ensin tasaa eli samaksi kuin EU-tuki ab-alueella ja siihen sitten luonnonhaittaa 20% päälle? Tiedän monta sikatuottajaa jotka kiljuen (riemusta!!!) hyväksyisivät tällaisen ratkaisun ja veikkaanpa että eipä kovin moni ab-maidontuottajakaan todellakaan vastustaisi? Mutta sinulle ei taitaisi kelvata? Liian oikeudenmukainen eli tasapuolinen ja todelliset luonnonerot huomioiva ratkaisu?

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 10.05.09 - klo:23:14

Mutta jos ajattelee asioita yhtään laajemmin ja yhtään mitään mistään ymmärtää niin on pakko herätä kysymys että "Onko tässä mitään järkeä?". Siirtää tuotanto maan maatalouden kannalta parhailta alueilta epäsuotuisimmille alueille?

Minusta täällä on aika hyvin perusteltu, miten se ab-alue on epäsuotuisaa maidolle. Pakko takertua tähänkin, kun sun "asiapitoinen" perustelus logiikka pätkii koko ajan pahemmin. Asenne, se asenne.

En tiedä mitä abc-mies mahtoi tarkoittaa mutta ei ehkä puhunut pelkästään maidosta? Vaikka tuossa käyttikin tuota "navetan ovet kiinni" -juttua mutta kun tämä ketju tuosta Torniosta lähti? Meillä sikapuolellahan tapahtuu täysin sama kehitys eli suotuisammilta alueilta siirretään sikatuotanto c-alueelle. Tosin täytyy sanoa että c1/Pohjanmaa on kyllä sikapuolen tuotantoa ajatellen ihan yhtä suotuisaa kuin tämä ab-aluekin että siinä mielessä eli olosuhdemielessä pysytään kyllä suotuisilla alueilla mutta tukieron vääristämillä sellaisilla.

Muuten taas kuten c-aluekin niin ab-aluekin on laaja ja paikalliset vaihtelut alueiden sisällä joskus suurempia kuin alueiden välillä. Esimerkiksi oma alueeni tässä Satakunnan kolkassa on tyypillistä savialuetta ja sikapuoli ja erikoiskasvit jylläävät. Mutta ei tarvitse b-alueelta lähteä vaan mennään tuohon Sastamalan yläpuolelle Pori - Kankaanpää - Honkajoki - Mouhijärvi suuntaan niin maisemat, maalajit, peltokuvioiden koko, tilakoko, pellon hinta jne jne muuttuvat totaalisesti. Perinteisesti siellä maidontuotanto on ollut päätuotantosuunta. Monesta muustakin kohtaa ab-aluetta löytyy maidontuotannolle suotuisia alueita joilla jopa suhteellinen kilpailukyky maidolla on parempi kuin vaikka sikataloudella.

Ja jos vaikka pellon hinnasta puhutaan niin vaikka täältä omilta nurkilta onkin vaikeuksia saada ostettua peltoa alle 12.000 silloin harvoin kun sitä julkisesti myyntiin tulee niin tuolla Pohjois-Satakunnassa tilanne on ihan toinen ja todennäköisempi hintalappu on paremminkin 5.000 euroa kuin 10.000 euroa paitsi ihan asutuksen kupeessa.

Mutta että se on sääli että myös näiltä maidontuotannon kannalta suotuisilta ab-alueilta se lopetetaan? Oliko tässä minullakin asennetta, itse luulen että kirjoitin faktaa? Ja muistelisin että mm Hemmo P puuttui samaan asiaan joku aika sitten?

Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 11.05.09 - klo:07:47

Kaikki toivottaa vaan c-alueelle yrittämään mutta silti kukaan ei ole vastannut tähän toisen ketjun kysymykseeni?

Niin, mikähän osa Suomen maataloudesta sitten ei olisi tukien varassa, eiköhän kaikki tilat ole tavallaan "tukien varassa" ?

Ja edelleenkään kukaan ei vastannyt kysymykseeni... Että missä päin täällä tällä hetkellä maitotila oikein tosissaan joutuu yrittämään? ja missä elää tukien varassa "yrittämällä"?

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 10.05.09 - klo:10:18

Lainaus käyttäjältä: KT - 10.05.09 - klo:09:52

Mä en saivartele, mutta Veetillä on vähän käsitteet metässä. Jos tilalla on sata lehmää ja heitto on vaikka tuhatkin kiloa, niin paljonko se tekee vuosi tasolla. 100 000 kiloa eli melkein  yhden  keskimääräisen tilan maitomäärän.

Ja nyt sitten 100.000 eli 10 lehmän tuotos on "melkein" keskimääräisen tilan vuosituotos? Eli keskilehmäluku on melkein 10 lehmää? Jos ProAgrian lukujen käsittely on yleisesti tuollaisella tasolla niin hiukan hirvittää. Voiko olla tottakaan?

Sanoinko minä tukierosta mitään. Älä vääristele minun kirjoituksia. Ja pohjoisessa tilat on pieniä, minun alueella ei. C alue käsittää ison alueen, kato kartasta jos et ymmärrä. Lehmien keskitutos ei ole kuin 8000 kilon luokkaa keskimäärin, mistä sinä se 10000 kiloa vedät. Ja mitä sinä sen ProAgria vedät joka väliin. Etkö omilla eväillä pärjää, niin pitää minun työpaikka vetää mukaan

Abc-miehestä en tiedä miksi vetää mutta asiasta noin yleisesti että jos täällä suhteellisen avoimesti esiinnyt jonkun työntekijänä ja sitten vedät lukuja kuten tuossa edellä noista että mikä on keskimääräisen tilan maitotuotos tai keskimääräisen tilan koko niin asiantuntijaorganisaation jäsenenä sinun voisi olettaa tietävän nuo luvut paremmin tai ainakin pidättäytymästä siitä että vedät esiin ristiriitaisia lukuja omaa näkökantaasi puolustaaksesi. Se että toimit noin kuin toimit vähentää asiantuntijaorganisaationa toimivan työnantajasi uskottavuutta rajusti ainakin minun silmissäni ja varmasti monen muunkin ja se sinunkin pitäisi ymmärtää. Vaikka täällä yksityishenkilönä kirjoitatkin mitä haluat mutta olisi sitten ollut syytä pitää poissa tiedosta tuo työnantajasi alunperinkin. Näin toimimalla sahaat omaa oksaasi kun viet työnantajasi uskottavuutta. Jos itse olisin esimiehesi ja tietäisin asiasta niin saattaisinpa vakavasti sanan pari vaihtaa kanssasi asiasta.

Eiköhän sitä löydy varmemmin sieltä torniojokilaaksosta 2500, kuin ab alueelta.
Tervetuloa vaan tänne c alueelle, täällähän tarvitaan sitä kuuluisaa liikemiesmanagmentia. Kun me jänkä joonat ei tajuta oikein mistään mitään.

Kaikki toivottaa vaan c-alueelle yrittämään mutta silti kukaan ei ole vastannut tähän toisen ketjun kysymykseeni?

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 09.05.09 - klo:07:04

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 08.05.09 - klo:23:02

Maidon tundratuet ovatkin oma lukunsa. Sopii tulla tänne yrittämään, kohtahan ne maitokiintiöt poistuvat.

Kun tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/05/fi_FI/maitotilalla_tuki_takaa_tuloksen/
jutun lukee niin tuon voisi melkeinpä kääntää että sopii tulla tänne ab-alueelle yrittämään. Olisi enemmän haastetta kuin tukien varassa hyvällä kannattavuudella c-alueella? Jos meinaan niinkuin yrittää haluaa? Tuottaminen tukien varassa on sitten ihan eri asia kuin yrittäminen.

Luomujussilla tais mennä pupu pöksyyn tai loppua (asialliset)perustelut kun ei lähtenytkään abc-miehelle vastaamaan että mikä ero on yrittämisellä ja tukien varassa tuottamisella? Tosin kun           niitä asiallisia perusteluja ei taida ollakaan niin enpä ihmettele ettei lähtenyt nolaamaan itseään.

Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 09.05.09 - klo:22:34

Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.05.09 - klo:22:33

No voi itku sentään. Mihin perustuu samasta lähtökohdasta olevan sikatilan investoinnit jotka on 2-3 kertaa suurempia joka vuosi kuin samankokoisella viljatilalla? Pinta-alat samoja, metsää ei parturoitu ja muitakaan ulkopuolisia tuloja kuten perintöä tms ei ole tullut

SKN tuntuu olevan niitä joilla on aikaa selvittää naapurien asiat tarkemmin kuin omansa?

Taitaa seiskaseiskallakin olla nasuja suulissa mut ei silti ole laittaa faktaa ruutuun

Eihän se salaisuus ole, olen tainnut sen jossakin ketjussa suoraan sanoakin. Mitä sitten? En nyt yhtään tiedä kun minä en ole ehtinyt katsella naapureiden asioita niin tarkkaan kun töitäkin on tehtävä mutta ei mielestäni esimerkiksi oma peltokalustoni juurikaan poikkea samankokoisten lähistön viljatilojen kalustosta. Korkeintaan alaspäin, kalusto on vanhempaa. Saattaa olla että en sitten osaa repiä tuottoja sieltä sikalasta eli huono ammattitaito? Päätulonlähdehän se on että sieltä tulo tulee mutta ei minulla ole varaa eikä halua lisätä "peltouskottavuutta" ostamalla uutta kalustoa. Miksi niin tekisin, se ei tuo yhtään lisää euroja viivan alle vaikka saisin esimerkiksi kevätkylvöt tehtyä 10 päivän sijasta 7 päivässä?

No huh huh!! En vastannut koska se ei kuulunut tämän threadin alkuperäiseen aiheeseen, joka oli Aamulehdessä väitetty viljan viljelyn huono kannattavuus. Yritin kysellä asianomaiselta asiasta tarkempia tietoja, tuloksetta. Joillakin näyttää olevan periaatteena se että heillä on oikeus antaa väärää informaatiota "oikean" asian puolesta.

Oletkos huomannut että samat tyypit jotka ilakoivat ja revittelevät maidon tuonnilla, ovat nyt osoittavinaan sympatiaa maidontuottajaa kohtaan. Jokainen voi laskea paljonko kyseinen tila menettää maidon tuottajahinnan laskun vuoksi. 60 lypsävää * 11329 kiloa vuodessa * hinnan lasku. Ei ole aivan pieni summa.

Et edelleenkään vastannut siihen että mikä ero on ab-alueella yrittämisen ja tukien avulla tundralla tuottamisen ero? Kun sinä totesit että sopii tulla yrittämään ja abc-mies totesi että tundralla totetaan tukien avulla ja ab-alueella joutuu tosissaan yrittämään. Niin kumpi teistä nyt sitten on oikeassa, missä sitä joutuu oikeasti yrittämään? Itse kallistuisin abc-miehen suuntaan, Kairisen Seijan jutun perusteella sanoisin että kyllä se on ab-alueella jossa sitä todellista yrittämistä tarvitaan. Mitä mieltä sinä olet?

Mitä taas tuohon revittelyyn ja ilakoimiseen tulee niin nyt en oikein tieä ketä mahdat tarkoittaa ja miksi ja millä perusteella? Olenkohan mahtaa missannut jonkun vanhan keskusteluketjun tai jotain? Voitko täsmentää?

No voi itku sentään. Mihin perustuu samasta lähtökohdasta olevan sikatilan investoinnit jotka on 2-3 kertaa suurempia joka vuosi kuin samankokoisella viljatilalla? Pinta-alat samoja, metsää ei parturoitu ja muitakaan ulkopuolisia tuloja kuten perintöä tms ei ole tullut

SKN tuntuu olevan niitä joilla on aikaa selvittää naapurien asiat tarkemmin kuin omansa?

LSO ilmoittaa että ensi vikolla alenee sianlihan tilityshinta 3 snt/kg, se on jo kolmas alennus tämän vuoden aikana, yhteensä alennukset tämän vuoden aikana yli 10 snt/kg. Eipä paljon tunnu puhuttavan tämä asia, kun maidon hintaa ilmoitettiin  taannoin alennettavan, niin maatalousfoorumit pursusi kirjoituksia ja porukka oli vihaista, kyllä tässä suhtautumistavan  erossa maitoon ja lihaan joku mättää.  Ja pahasti.

Oletko tuossa huomioinut jo porsaan hinnannousun vaikutuksen senttiä per lihakilo?

Ja mitä taas tuohon kohuun tulee niin kyllähän MTK on viime aikoina todella näyttävästi pitänyt sianlihan hinnanlaskua esillä joka puolella ja asiaa on toitotettu kaikkialla. Että kyllä MTKssa tehdään todella hyvää työtä sikatuottajien etujen puolustamisessa.

No mutta sitä minäkin ehdotin, parannetaan mielummin AB alueen kilpailukyky (tuet) kuin heikentää C alueella. Parantamalla AB alueen kilpailukykyä (tuet) jää AB tiloilla enemmän myös viivan alle, jos taas C alueen tuet (kilpailukyky) lasketaan AB alueen tasolle se tietää tietenkin vähemmän viivan alle C tuottajille, MUTTA ei tuo senttiäkään enemmän AB:lle. Näin ainakin maidontuotannon kohdalla.

Tässä on nähtävä pari asiaa. Ensinnäkin mikä on mahdollista ja mikä ei. Suhtaudun (kokemukseen perustuen?) erittäin skeptisesti mahdollisuuteen nostaa ab-alueen tukia. Varsinkaan nopealla aikataululla eli 1-2 vuoden sisällä koska se on se aikataulu mihin olisi pystyttävä jotta tilanne ei menisi liian heikoksi. Komission asenne ja torjuntavoitot 141-neuvotteluista puhuvat omaa karua kieltään. Mutta tietysti jos uusi puheenjohtaja ottaa ab-alueen tukien noston asiakseen niin pianhan sitä tulosta syntyy? Ja jos tulosta ei synnykään niin siinähän häviävät vain ab-alueen tuottajat ja c-tuottajat senkun porskuttaa. Voidaan siis aivan hyvin ottaa riski ja keskittyä vain ab-tukien nostoon vaikka 98% todennäköisyydellä se ei onnistu. Mutta onpahan yritetty! Ja voidaan sanoa että kaikkemme teimme ab-tuottajien hyväksi mutta mitään ei voitu!

Toiseksi puhutaanko lyhyen vai pitkän aikavälin tuloksesta ja viivan alle jäävästä rahasta. Jos puhutaan edes keskipitkän aikavälin viivan alle jäävästä tuloksesta niin tukien tasaus tarkoittaisi että myös c-alueelta alkaisi tippua tiloja pois. Näin tulisi tilaa myös ab-alueen laajennuksille ja jos oltaisiin tukimielessä samalla viivalla niin osaavat tilat tulisivat toimeen myös ab-alueella. Eli edes keskipitkällä aikavälillä kyllä osaavalle ab-tuottajalla alkaisi jäädä enemmän viivan alle. Vähemmän osaavat tippuisivat pois sekä c-alueelta että ab-alueelta. Nythän on se ongelma että tukieron takia ab-alueen osaavampi tuottaja voi joutua lopettamaan c-alueen vähemmän osaavan tuottajan tieltä.

Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 09.05.09 - klo:11:04

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 09.05.09 - klo:10:31

Heti jos ab aluekin luopuu kaikista kansalisista ja eu tuista. Epäilen että siirtyminen vain kiihtyy entisetään pohjoiseen päin silti.

Miten niin jos? Sehän on kun! Kas kun ab-alueella ei 2013 jälkeen ole enää lainkaan kansallisia kotieläintukia, ei ainakaan sikapuolella ja muistaakseni ei myöskään maitopuolella. Olet siis itsekin valmis luopumaan kansallisista kotieläintuista? Hyvä näin, jotakin solidaarisuuttaa sentään vielä löytyy, hatunoston arvoinen teko ja oikea asenne!

Kirjoitin muistaakseni että KANSALLISISTA JA EU TUISTA; KOSKEE MYÖS PELTOTUKIA.

Koska kannattaa ennemmin kammata EUlta kaikki sen rahoittamat tuet ennemmin                                                                                 kuin maksaa kansallisia tukia niin sopiskos sellainen kompromissiratkaisu kun tuntuvat nuo ab-alueen jättisuuret peltotuet hiertävän? Kotieläintuet pois kaikilta ja c-alueella maksetaan kansallista peltotukea joka ensin tasaa eli samaksi kuin EU-tuki ab-alueella ja siihen sitten luonnonhaittaa 20% päälle? Tiedän monta sikatuottajaa jotka kiljuen (riemusta!!!) hyväksyisivät tällaisen ratkaisun ja veikkaanpa että eipä kovin moni ab-maidontuottajakaan todellakaan vastustaisi? Mutta sinulle ei taitaisi kelvata? Liian oikeudenmukainen eli tasapuolinen ja todelliset luonnonerot huomioiva ratkaisu?

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 09.05.09 - klo:08:50

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 09.05.09 - klo:08:14

Ja satotasossahan "tundra" eli c1 / Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa ovat muutamana vuotena päihittäneet ab-alueen monta te-keskusta.

Noista satotilastoista, muistaako kukaan sitä kun täällä agrossa jotkut kertoivat antavansa tilastokyselyihin väärää informaatiota ja kehottivat muitakin tekemään niin??

Ei tuolle AaaBeeCeeMiehelle kannnata mitään selitellä. Isäntien lohkokortteja täytellessä kun kysyy satotasoja niin ne on aika paljon hatusta vedettyjä. Onhan isäntiä jotka tekevät tarkatkin mittaukset, mutta sitten nämä muut.

Vale - emävale - tilasto. Siis tilastothan ovat aina keskiarvoja ja sisältävät monenlaisia lukuja. Jos oletetaan niinkuin tilastoissa yleensäkin että keskimäärin virheet tuloksissa saman suuruisia niin alueiden välinen ero on täysin vertailukelpoinen. Vai tekö niinkuin teette sellaisen oletuksen että pohjalaiset liiottelevat satotasonsa todellista paremmaksi ja ab-viljelijät todellista huonommaksi? Mikä voisi olla tottakin mutta tuskin sentään, eiköhän suunta kuitenkin liene suurinpiirtein sama eli tilastoissa ero alueiden välillä on kyllä ihan oikein.

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 09.05.09 - klo:08:14

Ja satotasossahan "tundra" eli c1 / Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa ovat muutamana vuotena päihittäneet ab-alueen monta te-keskusta. Että en nyt sitten tiedä miten "helposti" tuon 1.000 kiloa hehtaarille lisää saa? Ei ainakaan lajikevalinnalla päästä tuollaisiin lisäyksiin. Mutta voihan sitä kateelliset kuvitella että niin helposti se käy jos ei tietoa asiasta ole?

Osoittaa vain että c-alueella on ammattitaitoo tuottaa parempia satoja,heikommis olosuhteis.

Jos viljellään rahakauraa on erot lyhyen ja pitkänkasvukauden lajikkeiden sadois lähes ton 1000kg.

Tai ammattitaito on täyttä paskapuhetta ja tiedät sen hyvin itsekin. Tai sitten jos kerran noin rautaisia ammattilaisia siellä on niin tuethan voitaisiin sieltä kaikki lopettaa? Kun kerran ylivertaisella ammattitaidolla pystytte hirvittävän luonnonhaitan kompensoimaan kokonaan ja vielä kääntämään omaksi eduksenne.

Mitä taas lajikkeisiin tulee niin vuodesta riippuen eri lajikkeet antavat aika lailla erilaisia satoja. Ainakin täällä kuivuvilla savikoilla toisina vuosina saattaa lyhyenkauden kaura antaa paremman sadon kuin pitkän, riippuen vähän siitä mihin kohtaan kasvurytmiä sateet ja/tai kuiva kausi osuvat.