Lisää aiheesta tai eiheen vierestä?

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=801138

Hieman särähtää tuo että
"Jos ei ole kannattavaa maidontuotantoa, ei ole kannattavaa lihantuotantoa ja maanviljelyäkään", Männistö sanoo."

Maidontuotanto on tietty tärkeää mutta ihanko noin tärkeää että muut tuotantosuunnat eivät ole yhtään mitään?

Kannattaa muuten lukea lukijakommentit? Näkyy pikku hiljaa maidossakin kotimaisen autuaaksi tekevyys olemaan historiaa, hinta ratkaisee kuten lihapuolellakin on jo aika pitkään ollut? Kilpailua varmaan tulee mutta hyvässä kunnossa oleva erinomaistakin parempi Valio pystyy siihen tietysti vastaamaan kannattavasti ja pitämään tilityshinnan EUn korkeimpana.

Tämä nimittäin jos tuo tuoremaito onkin sitä hyväkatteisinta bisnestä niin se selittäisi sen miksi siitä Arlan tuonnista niin kova kohu on noussut? Kun todellista kilpailua tuleekin äkkiä sille hyväkatteisimmalle sektorille jossa raha tehdään? Mutta olen varmaan ymmärtänyt jotakin väärin nyt tässä hommassa?

Tämän päivän MTssä mielenkiintoista juttua sivulla 9. Näyttää siltä että tuo tuoremaito on sittenkin sitä parhainta katetta antavaa? Kun jutussa oli että "juustoja joiden tilityskyky on 11-13 senttiä litralta" ja muualla sentään maksetaan 20-25 senttiä ja jostakin se kate on sielläkin revittävä. Jos ei juustoista niin mistä sitten?

Muutenkin jutun perusteella näyttää siltä että nyt aletaan Valiossakin huomata mitä on todellinen kilpailu avoimilla EUn sisämarkkinoilla. Päätellen lausumista kuten "Tällä hetkellä eniten rassaa polkumyyntituonti. Suomeen tuodaan ruotsalaista konkurssimaitoa merkittäviä määriä ja...". Vai mitä tuosta pitäisi päätellä? Tuonti ja kilpailu on huomattu? Lisäksi todetaan että investointilaskelmissa maidolle käyttäisi enintään 35 sentin hintaa joka sekin lienee siis optimistinen arvio tulevasta hintakehityksestä koska toivotaan maidontuotannon jatkuvan?

Lainaus: "Nyt ensimmäistä kertaa kävi niin, että EUn maatalouspolitiikan reformin jälkihoito jätettiin käytännössä kokonaan tekemättä", MTKn maitoasiamies Sami Kilpeläinen sanoo.

Muut tuotantosuunnat ovat saaneetkin jo aikaisemmin tuntea nämä "torjuntavoitot", maitopuolella tilanne on vielä uusi mutta kuinka tutuksi lienee tulee jatkossa?

Lainaus: Kilpeläisen mukaan nykyinen markkinatilanne on hyvä osoitus siitä, ettei poliittisia ratkaisuja voida jättää yksin markkinoiden hoidettavaksi.

Miten minulla on sellainen muistikuva että sikapuolella kyllä on saatu tulla toimeen ihan omillaan, markkinoiden armoilla? Mutta avainsana lienee tuo "poliittinen"?

Ja tuosta veronmaksajien ihmettelystä? Voi olla että jos (kun?) lama jatkuu ja ennen seuraavia eduskuntavaaleja julkaistaan kattavasti noita lukuja ja summia suurimmilta tuen saajilta niin voipi olla vaikutusta vaalitulokseen? Eilinen HelsinginSanomat pääkirjoituksessaan kiinnitti huomiota siihen että seuraavissa eduskuntavaaleissa eniten lupaava puolue on todennäköisesti heikoiten perillä valtion talouden tilasta ja siten sitä ei välttämättä kannattaisi äänestää. Lisäksi siinä todettiin että ennen seuraavaa hallituksen muodostamista on todennäköisesti edessä sama kuin oli Lipposen I hallituksella eli hallitusneuvottelut aloitetaan sillä että laaditaan listat siitä mitä leikataan ja katsotaan löytyykö tarvittavaa yksimielisyyttä. Näihin neuvotteluihin jos saadaan tavalla tai toisella vaikka sitten demarein kautta kierrättämällä summina maatalouden KANSALLISET tuet jotka ovat omassa päätösvallassa niin veikkaan että tapahtuu jotakin. Saattaapa tukiero pienentyä merkittävästi... Toivotaan ainakin ja tehdäänpä myös työtä asian eteen taustalla niin homma hoituu.

Mahtaakohan ABC olla tässä enemmän kuin oikeassa? Kun päivän lehdestä otsikko että

"Valtionvarainministeri Katainen: Velanoton raja alkaa tulla vastaan"

Ja itse jutussa todetaan että menoleikkauksia todennäköisesti "ensi vaalikaudella" ja muutenkin suunta on että veroja lisää ja leikkauksia.

No, täytyy lohduttautua sillä että meillä ab-alueella ei noita kansallisia tukia juurikaan ole niin että meille niiden leikkaus olisi pelkästään postitiivinen asia kun se kaventaisi selkeästi tukieroja.

Eri asia tietysti on, että tilamittakaava on melko tehoton tilastollisessa arvioinnissa.

Tämäpä se juuri... Tämä kannattaisi todellakin aina muistaa kun näitä asioita käsittelee. Etsimättäkin tulee mieleen muutama tapaus ja asia miten muutaman tilan tietoja on käytetty osoituksena siitä miten hyvä joku rotu tai sonni tms on. Sitten kun asiaa tarkastellaan hiukan laajemmasta perspektiivistä niin totuus voi olla ihan toinen. Ongelmanahan on se että teit päätöksiä niin tai näin niin aina voi mennä pieleen ja kun jalostuksessa aikajänne on kovasti pitkä niin aikanaan joskus tehty virhevalinta voi näkyä pitkänkin ajan kuluttua. Mitenkään kehumatta tehtyjä valintoja joissa varmasti on tehty virheitä mutta yritetty kuitenkin pitää kokonaisuus hallinnassa.

Kun luet tuon ketjun
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7667.0
ja etsit käsiisi ketjussa mainitut MaaseudunTulevaisuuden numerot ja taulukot niin huomaat että tukiero on kyllä olemassa ja kasvamassa kovaa vauhtia. Eihän minulla noita lehtiä enää tietystikään tallessa ole mutta muistan kun aikanaan tarkistin JakkeJäyhän luvut sitä taulukkoa vastaan niin kyllä luvut olivat ihan oikein. Peltopuolen tukiero ei ole noin suuri, siinä on esittämäsi laskelman heikkous. Lisäksi vielä kun ympäristötuki jo nyt on tarkoitus olla kustannusten korvausta ja jatkossa vielä enemmän siihen suuntaan niin tuota esittämääsi eroa ei ole. Mutta todellisen eron löydät siitä MaaseudunTulevaisuuden jutusta ja esimerkiksi B/C1 ero on 30 euroa kun laskelmastasi poistaa ympäristötuen joka on kustannusten korvausta.

maksetaan ,niin aina, korostan aina, seuraa lieveilmiöitä. Tuotannosta irroitetuissa tuissa lieveilmiönä on  tukien pääomittuminen pellon vuokra- ja myyntihintoihin, ja tuotantoon sidotuissa tuissa on taasen lieveilmiönä  herkkyys tuottaa liikaa kysyntään nähden, eli siis ylituotanto, joka taasen pudottaa tuottajahintoja,  ja toinen ikävä lieveilmiö, eli  tuki menee lopulta tuotteen ostajan hyväksi, kun he voivat maksaa alhaisempaa tuottajahintaa tietäen että tuottaja saa kuitenkin tukea tuottamilleen yksiköille.

Tosiasia, jota on turha kenenkään kiistää, on myös se, että maataloustuki on aina jossain määrin myös sosiaali- ja aluepoliittista tukea.

Juurikin näin. Ja tuo pääomittuminen vielä korostuu kilpailutilanteessa. Sikapuolella juurikin ylituotanto johti / johtaa siihen että tuet irrotetaan tuotannosta. Kilpailijat eivät kauaa katsele että tuotantoa laajennetaan tuotantoon sidotun tuen turvin. Voi olla että naapurimaat hoitavat c-alueen sikatuetkin kohdalleen ilman että täällä sen enempää asialle pitää mitään tehdä.

Tuosta olen eri mieltä että maataloustuki ei saisi olla alue- tai sosiaalipoliittista tukea. Jos joku haluaa harrastaa niin hyvä on mutta pitää muistaa että harrastukset eivät ole ilmaisia vaan ne maksavat. Ja jos alueita halutaan tukea niin se pitäisi sitten tehdä rehellisesti tukemalla asumista jossakin vaikka 5.000 euroa per naama verohelpotusta tai jotain mutta ei maataloustukien kautta. se aiheuttaa ihan turhia vääristymiä. Aluetuki erikseen  ja maataloustuki erikseen.

Toki maitopuolella on kieroutumaa ab-alueen ja c-alueen kesken, mutta esimerkiksi sikapuolella mainittavaa eroa ei ole. Sikatilan, jonka peltopinta-ala on suhteessa tuotantoon, saadaan etelässä korkeampi tukisaalis vaikkapa verrattaessa tuotettua sianlihakiloa kohti.

Suurin osa aloittajan tekstistä oli täyttä asiaa mm tukialuekiistoista ja tukien valumisesta tuotantopanoksiin ja monesta muustakin asiasta. Mutta tähän puuttuisin. Mielestäni maitopuolella on selkeää kieroutumaa ja naudanlihapuolella samaten mutta Paalinpyörittäjä ottanee siihen enemmän kantaa.

Mutta tämä "oma" lajini eli sikapuoli niin tuo että etelässä saataisiin korkeampi tukisaalis niin se ei kyllä ole totta. Nykyisellä tukierollakin c-alueella tukisaalis on korkeampi tuotettua lihakiloa kohti ja täällä joskus aikaa sitten kirjoitteli sellainen kaveri kuin JakkeJäyhä joka aika selkeästi osoitti että tukiero on jo nyt olemassa lihakiloa kohti peltohehtaaritkin huomioiden ja tukiero kasvaa olikos se lähes 20 senttiin per lihakilo vuoteen 2013 mennessä. Silloin ero on tosi suuri.

Käytännössä peltotuet c1/ab ovat samat tai lähes samat, jos kokonaistuki on 600 euroa niin ero on 20 euroa eli alle 5% ja tuon vaikutus lihakiloon on olematon jos vaikka 100 hehtaaria niin 2000 euroa ja 500 sian lihasikala myyntiin noin 130.000 kiloa lihaa vuodessa jolla vaikutus noin sentin per lihakilo joka on pienempi kuin jo nykyisen eläinpuolen tukieron vaikutus puhumattakaan tulevista vuosista.

Lainaus käyttäjältä: kaima - 10.06.09 - klo:08:48

Jos teuraat tulevat joka tapauksessa Atrialle niin mihin sitten tarvitaan pistehintaa?

Helvetin hyvä kysymys. Lue viestiketjua ylemmäs ja tee johtopäätös.

Tämä nyt on lähinnä sikapuolelta mutta uskoisin että sama pätee pitkälle nautapuolella. Pistehintaa tai siis hinnaston mukaista lisää tarvitaan isojen yksiköiden kannattavuuden varmistamiseen. Tällä teurastamo vie tai ohjaa tuotantoa haluamaansa suuntaan eli suuriin yksiköihin tiukasti sopimustuotantona tiukassa ketjuohjauksessa. Tavoitteena sama juttu kuin broileripuolella eli hyvin tarkka sääntely yksiköistä ja määristä ja miten tuotetaan jne.

viimeises  leipä leveämmäksi (yara propakanda) lehti kerrottiin ettei lannoitteissa ole tarpeeksi seleeni,mutta miksi ripotella seleeniä peltoon kun sitä voi ruokinnan kautta lisätä

No tuohon kysymykseen vastauksen tietää jokainen joka ruokinnasta mitään ymmärtää ja seleenin ominaisuudet tuntee. Seleenihän on sekä ihan välttämätön hivenaine joka mm estää tehokkaasti lihasrappeumaa että myrkyllinen aine ja ero hyödyllisen ja myrkyllisen annostuksen välillä eläimille annosteltuna on aika pieni. Hyvin pienellä virheellä saadaan myrkkyvaikutus aikaiseksi. Se sijaan jos seleeni kierrätetään kasvien kautta eli ripotellaan peltoon niin saadaan sopiva annostus koska kasvit itsessään jo toimivat puskurina eli eivät ota itseensä ylimäärää seleeniä vaan sopivasti jolloin käytännössä on lähes mahdoton saada myrkkyvaikutusta aikaiseksi.

Vaikka tuosta
http://www.luomulehti.luomu-liitto.fi/seleeni.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seleeni
http://www.valio.fi/portal/page/portal/Ammattilaiset/Ravitsemus_ja_terveys/Ravitsemus/taysipainoinen_ruokavalio26022009123643/ravitsemussuositukset26022009123752/kivennaisaineet26022009144957
http://209.85.129.132/search?q=cache:6e7H8hOcpcgJ:ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/6/07_vitamiinien_ja_hivenaineiden_puutostilat_ja_liikasaanti.pdf+seleenimyrkytys+lehm%C3%A4&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
lisätietoja.

En tunne liha-alaa enkä tiedä tapahtuneesta pistehinnoittelusta enempää, mitä olen lehdestä lukenut. Jäin miettimään nyttemmin toisiin tehtäviin siirtyneen nautapuolen johtajan juttuja. Hän tiesi aika tarkkaan tuottajien tuotantokustannukset. Sopisi kysyä ja vähän ihmetelläkin, miksi? Mitä se teurastamolle kuuluu?

Tuo ei taida enää olla pistehinnoittelua vaan julkisen hinnaston mukaisia määrä- yms lisiä? Voi siellä tietty olla pärstäkerroinlisäkin?

Mutta mikä tässä ei aukea? Täytyyhän teurastamoilla olla osaamista aiheesta ja melko tarkkakin tieto siitä millaiset ovat tuottajan kustannukset. Teurastamohan pyrkii maksimoimaan oman voittonsa eli ostamaan lihan tuottajalta mahdollisimman halvalla ja myymään kaupalle mahdollisimman kalliilla. Onnistuakseen tässä teurastamon pitää olla tietoinen kustannuksista eli siis siitä millä hinnalla tuottajat (ainakin isoimmat ja tärkeimmät) vielä nippa nappa pidetään hengissä ja sen verran motivoituina että jatkavat. Tai siis investoineiden velkaisten on lähes pakko jatkaa joka tapauksessa mutta siis jatkavat ja / tai laajentavat teurastamon ohjeen mukaan jonka jälkeen ovat velkaisia ja jatkavat joka tapauksessa. Mutta siis kyse on ihan teurastamon omasta voiton maksimoinnista jonka takia teurastamoilla tiedetään tuottajan kustannukset. Tarkkaan.

Ja semmonen jämerä nyanssi että satamaidolla ei ollut enää tarvetta uusille tuottajille? Onko valiolta loikanneita jo niin paljon? Meinaan tästäkin on kevään aikana alkanut joka toinen päivä meneen satamaidon yhdistelmä pohjammaalta rannikolle päin. 3,5snt/litra parempi tili on ilmeisesti kiinnostanut valion tuottajia.

Tuota? Oikaiskaa nyt minua jos olen väärässä mutta mielestäni täällä on usean Valion tuottajan toimesta väitetty että kilpailua ulkomailta on kovasti ollut koko ajan juustoissa ja muissa ja tuo tuoremaito se on sitä huonokatteista bulkkia, raha tehdään muilla kilpailluilla tuotteilla? Olen ollut ymmärtävinäni että Satamaito käytännössä on tuoremaitotalo eli siis tekee vain ja ainoastaan tätä tosi huonokatteista bulkkia? Miten siis Satamaidon tilityskyky huonokatteisella bulkilla voi olla parempi kuin Valion? Vai olenko ymmärtänyt väärin ja / tai joku on kertonut muunneltua totuutta? Tämä nimittäin jos tuo tuoremaito onkin sitä hyväkatteisinta bisnestä niin se selittäisi sen miksi siitä Arlan tuonnista niin kova kohu on noussut? Kun todellista kilpailua tuleekin äkkiä sille hyväkatteisimmalle sektorille jossa raha tehdään? Mutta olen varmaan ymmärtänyt jotakin väärin nyt tässä hommassa?

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 01.06.09 - klo:17:38

  Yksi kekkosen ajan totuus oli ,ettei neukkuterroristien heinäpellolle tappamista siviileista saanut mainita sanan pätkää.
Sellainen KGB agentti oli johdossa silloin
  Tätä saa aivan vapaasti kritisoida ,mutta silti tämä on totuus joka ei pala tulessakaan.

Ne oli kyllä partisaaneja ja on niistä ainakin täälläpäin puhuttu ihan avoimesti, olisko siellä ab alueella aremmat miehet kun käskystä vaikenevat ?

Nyt täytyy ihmetellä emo-heikkiä. Siis kyllähän tupailloissa aina jupista voi ja keskenään puhua mutta tarkoittaako tuo "täälläpäin avoimesti" sitä? Jos tarkoittaa niin eipä tuollaisella jupinalla paljon merkitystä ole. Olennaista on se että ns virallinen linja vaikeni koko asian kuoliaaksi pitkän aikaa, sen verran minäkin politiikasta tiedän vaikka en tuota aikaa ole elänytkään. Mutta olen ollut ymmärtävinäni että Kekkosen aikaisia pitkäaikaisia ulkoministereitä olivat keskustapuolueen Karjalainen ja varsinkin Väyrynen? Eikös Väyrynen ole pitkäaikaisin ulkoministeri edelleen? Ja ihan Kekkosen aikaan toimi? Ja jos nyt yhtään oikein muistan niin Väyrynen on alunperin ihan sieltä pohjoisesta kotoisin? Olisi ollut tuhannen taalan paikka siinä asemassa ollessaan puhua avoimesti noista partisaaneista, eikös vaan? Mutta jostakin kumman syystä ei tainnut puhua siitä mitään vaan vaikeni?

tlityshinnasta voi päätellä että siiveilijät pääsee aina helpommalla ja olemme myös parempia ja tuottavampia emme ruikuta jostakin tundra tuista ym spedeile miksi tuotanto ei kannata  kun saamme muutaman centin vähemmän litralta huonoost käy e-suomen uhoomiselle kun tilityshinnat tippuu samalle tasolle kuin täällä;D

Aika outoo se oliskin jos niistä valittaisitte kun itse kerran niitä saatte... 

ei ole täällä päi kuulunut,ja mitä impon kommentteihin tulee niin eiköhän valio samalla strategialla venäjällä kuin virossa jos haukkuisit nyt ensiksi viron seikkailut epäonnistuneiksi 

Niinhän tuo taitaa olla sama strategia. Riistetään paikallisia tuottajia... Uusimmassa Yaran Leipä Leveämmäksi julkaisussa virolainen tuottaja kovasti kehuu Valiota kun tilityshinta on tullut reippaasti alas vuodessa ja on nyt noin 20 senttiä litralta. Näin se Valio muualla pitää sitä korkeaa tilityshintaa ja ajattelee tuottajan etua... Arla vaan ilkeyksissään laskee tuottajahintaa mutta Valio! Valio pitää aina ja kaikkialla tuottajan puolta ja hinnan korkealla!

Vai olisiko kyse kuitenkin siitä että muualla on toimiva markkinatalous myös maidon hinnoittelussa ihan tuottajahintaan asti mutta täällä on saatu maitopuolella olla kiintiöiden suojissa puolimonopolin turvissa vähän kuin herran kukkarossa suojassa kilpailulta jota muut tuotantosuunnat ovat saaneet kohdata ihan EUn alkuajoista asti mutta nyt tulossa tänne maitopuolellakin.

Tänä vuonna lopettaa maidontuotannon moni laajentanut tilakin!Viime vuosien investointitahti
laskevine hintoineen laittaa monet polvilleen.Ymmärrän hyvin motivaation puutteen,kyllä maidon tuotanto on vaikea ala,se ottaa omistajistaan kaiken irti.Vaikka työ on koneellistettukin,niin henkinen stressi on joka hetki läsnä,kun eläviä eläimiä hoitaa.
Mutta sellaisethan ne kadehtii,jotka eivät tiedä alasta mitään.Poikkeuksena sepe,joka on entinen maidontuottaja,mutta kadehtii sittenkin.Käsittämätöntä.No,mennäänpä muutama vuosi eteenpäin, niin eipä taida näitä kadehtittavia enää olla ,tuotanto vähenee koko ajan.

Nuo punaisella korostetut pätevät ainakin tänne ab-alueelle mutta jotenkin sellainen tunne että c-alueella vielä selvitään kun tingitään rajusti ja jätetään se Fendt uusimatta tänä vuonna? Ja tosiaan näyttää kiintiötilanteesta päätellen siltä että c-alueella lopettavat pienemmät tilat ja niiden tilalle tulee korvaavaa tuotantoa laajentajilta kun taas ab-alueella tuo että laajentaneetkin tilat lopettaa niin se on aika karua ja totta.

Mutta toisaalta! Otetaan emo-heikin mainostama asian parempi ja valoisa puoli! Nyt kun he lopettavat huonosti kannattavan maidontuotannon ja siirtyvät paremmin kannattaviin tuotantosuuntiin eli naudanlihan tilanne huomioiden siis rahakauran kasvatukseen niin rahaa tulee lähes työtä tekemättä ovista ja ikkunoista ja elintaso nousee! Jotkut työhullut tietysti huvikseen menevät tilan ulkopuolelle töihin vaikka eivät rahaa tarvitsisikaan mutta muut nauttivat helposta ja tuottoisasta viljanviljelystä.