Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Pelto sijoituksena, plussia ja miinuksia (jos puhutaan avoimen kaupan pellosta lännessä, ei jostain 3k€/ha jota vanhus tarjoaa vain sinulle):
+Sijoituksen riski on kyllä ihan pienimmästä päästä mitä voi olla
+pitkällä tähtäimellä sijoitus voi olla kohtuullisen kannattava
+sijoitus toimii lainan vakuutena jossain määrin
+on kiva omistaa peltoa
-Sijoituksen tuotto lyhyellä tähtäimellä on rajallinen eikä pitkällä tähtäimelläkään keskimääräistä korkeampi ellei osta potentiaalista tonttimaata jota 98% pellosta ei ole.
-sijoitukseen liittyy varainsiirtovero, mahdollisia lohkomiskuluja, kauppakirjat, kaupanvahvistajat yms. Kaikkinensa pellon osto voi työllistää aika paljon ja sen työn jos laskee lakimiehen tuntihinnoin niin pitää pieneen peltokauppaan pistää ihan konkreettinen pino euroja päälle.
-Sijoituksen myyntiin liittyvät nuo samat asiat ja
-sijoitus on ylipäänsä vaikea tehdä kun peltoa ei ole sopivasti myynnissä
-sijotuksen myynti tarvittaessa on hidasta ja mahdollisesti epävarmaa. Periaatteessa markkinahinta voi nousta mutta epävarmaa on se, onko paikallisesti kenelläkään juuri silloin rahaa kun sinä (viljelijä kuten ne ostajatkin eli samojen suhdanteiden armoilla) olet sitä vailla.
-sekä myynti että ostaminen on henkilökohtaisempi asia kuin vaikka osakesijoittaminen ja voi vaikuttaa erilaisiin yhteistyösuhteisiin
https://acretrader.com/resources/farmland-values/rental-ratesPellon tuotto (vuokrana / tukina suhteessa pellon hintaan) on Suomessa kaiken kaikkiaan korkeammalla kuin useimmissa länsimaissa. USA:ssa pellon keskihinta on nyt 5600$/acre eli vajaa 14000$/ha eli euroina 12400€ paikeilla. Vuokra on keskimäärin 305€/ha eli aika matala on tuotto. Euroopassa jossa pelto voi olla paljon kalliimpaa, tuotto ei myöskään yllä yleensä 3% tasolle.
https://acretrader.com/resources/farmland-values/farmland-returns20 vuotta sitten tehty sijoitus Amerikkalaiseen peltoon on tuottanut kanssa tosi hyvin, mutta tulevaisuus voi olla kysymysmerkki jos vesimäärät ja ilmasto kehittyvät epäedullisesti (kuten on melkein todennäköistä).
KM taulukosta katsoen vuonna 2003 olisi saanut Varsinais-Suomesta 100 000€:lla 15,4 ha peltoa. 2023 samaisen taulukon hinnalla tuon pellon arvo olisi 184 193€. 500€ ha vuokralla tuotto olisi 7700€/ vuosi. Rahanarvonmuuntimella inflaatio olisi muuttanut tuon 100 000 arvon vuoteen 2022 137 000€.
Jaksaakohan joku tutkia, mitä muut sijoitukset olisivat tuona aikana tuottaneet?
Ei tuo huono tuotto ole tuolla jaksolla kokonaisuutena, mutta ainakin maanmittauslaitoksen tilaston mukaan pellon hinnan nousu tapahtui lähinnä ennen vuotta 2012 ja 10 vuotta sitten ostetun pellon arvo ei ole noussut juurikaan. Toisaalta ei ole ollut korkoja eikä inflaatiota niin se on mennyt käsi kädessä. Mutta nyt kun on selvät yli 5% marginaaleineen korot, pellon pitäisi taas alkaa selvästi kallistua sen oston jälkeen että olisi järkevä hankinta vs vuokraaminen.
Vuokrapeltojen osalta itsellä nyt se tilanne et jos sen noin 15v mitä ovat olleet niin olis maksanut pankille peltoja niin alkaisi olemaan maksettu. 
Nyt lähtevät kohta palvelemaan aurinkovoimaa..
Toisaalta Jos 2008 olisi ostanut lainarahalla melkein mitä vain (osakkeita, kryptorahaa, asuntoja jne.) niin se alkaisi olla maksettu ilman että koroista juurikaan olisi kärsinyt, ja lisäksi useimmat muut kohteet olisivat nostaneet arvoaan paljon paremmin kuin pelto.
Sen sijaan se että jos nyt ostaa jotain lainarahalla, vaikka peltoa, niin on aika paha sanoa että miten kannattava diili se on 15 vuoden päästä tarkasteltuna.
Vaatii työtä älyttömästi et saa homman toimimaan. Jos oikein olen ymmärtänyt niin hän maksaa vastaanottajalle ainakin rahdit ja levitykset. Käsittääkseni jossain tilanteessa myös itse tavarasta.
Toisaalta myös ei hänen tapauksessa varmasti olisi edes mahdollista hankkia koko levitysalaa omaan käyttöön.
Jäi kirjoittamatta et en suinkaan tarkoita et aluksi pitäisi olla pellot ennenkuin voi elukkahommaa aloittaa mut meillä ainakin pyrittiin siihen et omaa peltoalaa lisätään ettei koko aikaa olla vieraan pellon varassa. Onhan se vieraan pellon varassa oleminen tietysti mahdollista mut kyl siinä haasteita on niinkuin ylläkirjoitin ainakin tälläisenä siankasvattajana.
Häntä juuri.
Mutta jos omaa tilannetta ajattelee niin riskinä on se että peltoviljely muuttuu täällä jostain kumman syystä äkisti superkannattavaksi ja pellosta tarjotaan huppuhintoja. Se on kuitenkin aika kaukainen riski ja käytännössä alkaa kunnassa olla enää muutama aktiiviviljelijä. 300€ ei uutta vuokrasopimusta saa mutta ei 500€ enää tarvitse maksaa. Ehkä jostain ihan parhaista lohkoista. Nyt on miljoona velkaa josta korot hoitaa lähinnä investointien korkotuki, ja tarvittaessa saisi varmaan maksuun koko potin tämän vuosikymmenen aikana. Jos olisi 1,2 mijoonaa velkaa siihen päälle 100hehtaarista (ja sekin varmaan osittain jossain 20km päässä kun ei läheltä myydä) ja siitä velasta maksaisi nyt 6% korkoa niin ei oma tilanne yhtään vähäriskisemmältä tuntuisi. Enemmänkin olisi nykyisten riskien ohella riski että peltoa ei tarvittaessa saakaan myytyä, ainakaan koko sitä 100ha. Ja toisaalta ongelmana se että peltovelkaa pitäisi lyhentää 100k€ vuodessa eli jostain löytää rahat siihenkin investointien sijasta.
Aika riskialtista toimintaa vetää elukkahommaa jollain 25% oman pellon osuudella.
Vai onko tässä sit se ero et lapsikin pitäjä on ihan ok vuokralainen verrattuna sikojen pitäjään.. ei ole nimittäin yks tai kaks kertaa kun osto/vuokraustilanteessa on kysytty et aionko ajaa paskaa jos vastaus on kyllä niin heti muuttuu naama nyrpeäksi ja keskustelun jatko näyttää vaikealta.
Eipä siis tulisi itseltä mitään jos olisi iso vuokrapelto osuus. Nyt sitten vielä ne vähäiset vuokrapellot näyttävät menevän aurinkovoimalalle niin kohtuu pulassa olisin mihin nämä vähäisetkin paskat laittaisi. Itselle ei ole käynyt mut parille kollegalle on käynyt niinkin et vaikka oli pitkä vuokraus suhde niin vain pellot myytiin alta.
Jos liikevaihdosta menee vain 5% peltojen vuokraan niin on joko niin et Vuokrahinnat ovat älyttömän halvat ja/tai pelto ei näyttele minkäänlaista osaa tuotannossa...
Naapurissa Suomen suurimmalla sikatilalla on varmaan jotain 5-10% levitysalasta omistuksessa. On siinä paljon nähty vaivaa levityssopimuksiin jne. ja kauaskin paskaa liikkuu mutta kun tuottaa vapaaporsituksessa yli 100 000 porsasta vuodessa niin taitaa rahaakin ihan tulla. Jos olisi lähtenyt "hankitaan pellot ensin" asenteella niin eipä olisi tarvinnut vaivautua. Ja sama juttu omassa 1,5 miljoonan liikevaihdossa (voi kyllä laskea jos maidon hinta laskee). Ei olisi tarvinnut kokeilla jos lähtisi siitä että "ensin odotetaan että on 100ha peltoa myynnissä läheltä ja pankilta saa rahat"...
edit: Toki nyt tilanne on investointitukien ja kustannusten osalta aika eri kuin reilu 10v sitten kun itse aloitettiin tai 20v sitten kun naapuri alkoi laajentaa isommin. Korkotuet ovat aika mitättömät verrattuna aiempiin, tukitasot alemmat ja lainojen korot korkeammat. Ja rakentaminen edelleen paljon kalliimpaa kuin 10v sitten. Nyt on aika tyhjä arpa aloittaa isompaa investointia ilman isoja omia alkupääomia, ja jos sellaiset löytyy niin ne sijoittaisin jonnekin muualle.
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna
Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?
Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.
50km ei ehkä ole ihan Timbuktussa vielä, kyllä sijoitusasuntojakin ostetaan herkästi lähimmästä kasvukseskuksesta jonne voi herkästi olla yli 50km.
Jos ei pysty alueen keskivuokria maksamaa (eikä olla jossain 900€ erikoiskasvipeltojen alueella) niin aika heikoissa kantimissa on suuryksikön talous. Meillä on 75% pelloista vuokrattua, vuokriin menee 4-5% liikevaihdosta. Jos ne kaikki pellot olisi omistuksessa niissä olisi tietty ekana kauhea summa rahaa kiinni ja alueella ei olisi toisaalta ehkä enää ketään jolla olisi intoa maksaa niistä myöhemmin samaa tai edes vuokrata niitä millään kummoisella hinnalla. Eli jos haalisi kaikki mahdolliset peltotilkut alueelta niin sillä voisi olla jopa negatiivinen vaikutus hintoihin jos itse joskus haluaa niistä luopua. Ja kai sijoituksissa on ajatuksena että sen voitolla voisi joskus vaikka myydä.
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna
Palataas lannoitteen hintaan. Mitähän se hinta mahtaa sit tällä hetkellä olla? Can ja matalafosforinen npk..
Isokarhu alv0 hinnat 366€ salpietari ja 495 Y3, kai aika edustavat nykyhetken hinnoista.
Laskeskelin ajankuluksi tämän vuoden kirjanpidot. Aika heikko vuosi kyllä vaikka ainakaan silmällä meidän viljat eivät olleet ollenkaan huonot mitä muihin vertaa. Eikä tämän vuoden vilja tai lannoite diilit olleet mitenkään huonoja jos yleiseen hintatasoon vertaa. Varmaan tuloksellisesti heikoin vuosi. Tukien romahdus ja heikko viljan hinta verrattuna kuluihin on syy. Voi olla että jos tuottajahinnat ei nouse ja kulut on samaa luokkaa kannattaa alkaa vaan lumeiden viljelijäksi.
Tässä veroilmoitusta lasken kasaan ja hieman turhan myöhään heräsin siihen tosiasiaan, että 2022 menestys säteilee viiveellä tälle vuodelle hieman turhan paljon hyvää. Kaikki poistot laitettava tappiin. Nyt huomaa, että kun ikää on tullut, niin nuukuus iskenyt ja konekauppaa ei ole tullut käytyä enää niin aktiivisesti. Poistopohja voisi olla isompikin. Asialle täytyy tehdä jotain vastaisuuden varalle. Toisekseen, taitaa olla ensimmäinen kerta koko viljelyuralla, kun tasausvaraus on otettava käyttöön täysimääräisesti. Kolmanneksi, toista kertaa uran aikana joutui pyytämään kiiruusti ennakkolaskua, että saa lisää menoja. Onneksi on tuota siemenviljelyä ja siitä tulee tilityksiä vasta ensi vuoden puolella. Se tasapainottaa myös, muuten olisi vielä syvemmissä ongelmissa.
Positiivinen ongelma, mutta havahduin samaan ongelmaan. Laskelma näytti kaksin kertaista lisäveroa ennakkoon nähden. Tosin en oikein ymmärrä verottajankaan näkemystä ennakkoja laskiessa. Ens vuoden tulot 75 % viime vuoden vahvistetusta, jopa pääomatulot vaikka niillä oli verotettava varallisuus tiedossa 
No oma ongelma on hoidossa lineaariseen nousuun ilman mitään investointeja, kait tulevaisuus ikävä kyllä tasaa.
Viime vuosi oli eka 2019 investoinnin jälkeen kun täytyi tehdä täydet poistot ja silti tammikuussa meni 30k€ verojen täydentämiseen. Tämä vuosi menee varmaan samalla linjalla vaikka koneinvestointeja on about 150 tonnilla tehty.
Luken taloustohtorin mukaan viljatiloja + muita kasvinviljelytiloja on 21590, ja peltoa näillä tiloilla hallinnassa yli 1,3 miljoonaa hehtaaria. Tilaston mukaan yhteen laskettu yrittäjätulo on alle 130 miljoonaa. Eli yrittäjätulo vilja+muilla kasvinviljelytiloilla on ennusteen mukaan alle 100€/ha. Ei siis yrittäjän voitto vaan koko yrittäjätulo.
Sitä voi sitten peilata peltojen ulos vuokraamiseen 
Muita tiloja (eläintilat, kasvihuoneet yms) on yhteensä reilu 11 000. Niiden hallussa on vajaa miljoona hehtaaria peltoa ja yrittäjätulo on saman ennusteen mukaan 547 miljoonaa eli 547€/ hehtaari.
Eli tuolla paras kärki vetää ihan tajuttomat hillot.
Toki kotieläintilat yleensä ovat päätoimisia ja vuoden työtunnit ovat eri luokkaa, mutta onhan se kuvaavaa että siipikarjatilat ja kasvihuonetilat joita on yhteensä alle 1000, tekee melkein saman yrittäjätulon kuin yli 20 000 viljatilaa.
Ei pellon hinta varmaan jyrkkään laskuun lähde mutta aika huono sijoitus se silti on jos tuotto on pari prosenttia ja arvo ei nouse vaikkei sitten laskekaan. Eikä voi pitää varmana etteikö se hinta jopa laskisi.
edit: jos peltoa vaikka vertaa johonkin vakaaseen osakkeeseen josta saa ensin osinkoa enemmän kuin pellosta saa tuottoa, ja sitten vielä arvon nousun todennäköisyys on parempi (pellon arvo ei juuri ole noussut 10 vuodessa) , niin eipä pellon hankintaa matematiikka puolla.
Luken taloustohtorin mukaan viljatiloja + muita kasvinviljelytiloja on 21590, ja peltoa näillä tiloilla hallinnassa yli 1,3 miljoonaa hehtaaria. Tilaston mukaan yhteen laskettu yrittäjätulo on alle 130 miljoonaa. Eli yrittäjätulo vilja+muilla kasvinviljelytiloilla on ennusteen mukaan alle 100€/ha. Ei siis yrittäjän voitto vaan koko yrittäjätulo.
Sitä voi sitten peilata peltojen ulos vuokraamiseen
Muita tiloja (eläintilat, kasvihuoneet yms) on yhteensä reilu 11 000. Niiden hallussa on vajaa miljoona hehtaaria peltoa ja yrittäjätulo on saman ennusteen mukaan 547 miljoonaa eli 547€/ hehtaari.
Viljatilojen kannattavuuskerroin ennuste on tälle vuodelle 0,26. Ja sillä lukemalla on jo yksi viime vuosikymmenen paremmista vuosista
Yrittäjätulon ennuste on about 7000€ mikä ei tietenkään ihan hirveä korvaus ole vuoden aherruksesta.
Kyllä tämä uusi tukikausi + pysyvästi kohonneet kustannukset yhdistettynä tosi epävarmoihin viljan hintohin ja jopa aiempaa epävarmempiin säihin on sellainen yhtälö että en viljan viljelyä ihan kaikkein tuottavimpana harrastuksena osaa nähdä. Ja kustannuksista on suorien kustannusten ohella kohonneet puolipysyvästi ihan elämisen kustannukset ja korot.
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
Yllättävän anteliaasti pankit kuitenkin lainoittavst spv kauppoja vai lahjanako nuo nykyisin menee...
Jos ja kun asiakas maksaa tilasta korkeintaan puolet käyvästä arvosta niin helppohan se on rahoittaa. Jos ei kannata niin myydään pellot naapureille ja metsät sijoittajille ja pankki jää kevyesti omilleen.
