Onhan lietevaunuihin aika halpoja syvämultaimia, esim sellaisia kultivaattorin tyyppisiä saatavilla. Eikö sellainen kävisi?

Miksi tämä ei onnistuisi?

Luutavasti kannattaa ja onnistuu about yhtä hyvin kuin se jos joku yksittäinen (ehkä vähän jakomielitautinen) yrittäjä ostaisi sen navetan samaan hintaan.   

Mutta varsinkin jos mukana on useampikin maatalouskonsultti niin kannatan kyllä projektia vahvasti, koska olisi hienoa nähädä miten huippuosaajat tekevät navetalla bisnestä.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 24.01.16 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 21.01.16 - klo:17:54

Lainaus käyttäjältä: Velekanen - 21.01.16 - klo:17:34

Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta?

No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella. 

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt että miten muka onnistutaan laskemaan että kuilunavetta muka ei tule kalliiksi verrattuna avokouruun? Avokurussa valetaan yksi suht tasainen pinta, kuilussa tarvitaan korkeat seinät, pohjan valu ja lisäksi päälle ritilää jota sitäkään ei yleensä ilmaiseksi anneta. Vai miten kovan hintaiseksi se kulun tieltä poistettu tavara oikein arvotetaan?    Avokourujen raapatkin maksavat about saman verran kuin puuhapete(t), eli siinäkään ei tule säästöä.

En tiedä aloittajien työnjakoa ja tulonmuodostumista kun oli epäsuhta väkimäärä töissä mutta onhanse selvä että kolmen robon ja kolmen viljelijäperheen yhteisnavetta pesee kaikissa muodoissa yhden robon puuhalat mennentullen. Käytännössä kun kaksi perhettä hoitaa vaikka kuukauden kolmen robon navettaa ihan miten vaan niin lomat ym on kyllä helppo järjestää. Vaatii vaan että on yhteistyökykyä ja osaamista sekä varsin selkeästi jaoteltu vastuualueet.

Tämä on kyllä totta. Siis olisi ollut paljon, paljon tyhmempää jos jutun yrittäjät tosiaan olisivat rakentaneet tahoillaan kolme yhden robon navettaa.

mutta onko tuo todella parempaa elämää kuin perinteinen navetta ja siinä touhuaminen?    iteltä tuo ei enää sujuis, tappi tulis alta aikayksikön.

Riippuu paljon ihmisestä. Jos haluaa päättää kaiken itse, tehdä kaiken itse, eikä kauheasti hiota jotain prosesseja, niin kannattaa pitäytyä vanhassa tai ei ainakaan rakentaa uutta.

Eihän näissä kimppanavetoissa nykyhinnoilla tule tulosta juurikaan enempää kuin osakkaille olisi tullut vanhoissa navetoissa, veikkaan että koskee niin pieniä 2 robon kimppanavetoita kuin Finnmilkiäkin. Lisääntynyt maitomäärä menee kaikki uusien lainojen maksuun jos riittääkään. Iskola voi olla poikkeus kun taitaa homma sujua aika hyvin eikä tukikattokaan mene yhtä pahasti yli kuin Finnmilkillä. Ja Iskolassa pohjalla oli taas kerran onnistunut peltokauppa (tuurilla), kuten esim. Tikan menetystarinan taustallakin. Ja joissakin kimppanavetoissa osakkaiden työmääräkin on pysynyt (ainakin työmatkoineen) samana, toisissa ehkä laskenut jonkin verran. Huonoina aikoina tulot perustuvat suhteessa enemmän peltotukiin, joita kimppanavetta ei noista.

Edit: Ja tällä kommentilla ei siis ole mitenkään tarkoitus dissata tässä avauksessa käsiteltyä navettaa, ihmiset jotka ovat halunneet rakentaa navetan, ovat sellaisen tehneet itselleen parhaalla mahdollisella tavalla ja kohtuullisen hintaan. Ja pyörittävät sitä hyvin (tuotannollisin) tuloksin.

Kunnon ison OY:n meinigillä saa karistettua tosi paljon tukia tomintaa häiritsemästä (ivestointituet leikkaantuu, samoin litratuet, ja tosiaan lomituksetkin katoaa kokonaan herkästi). Ehkä saa peltotukiinkin LFA-leikkuria. Ja loppupeleissä hyöty on kyseenalainen kun tulevaisuudesta kuitenkaan ei voi tietää ja joku salmonella huonolla hetkellä voi viedä koko systeemin vasaran alle. Meijeriyhteistyötkin voivat prakata. Tällä hetkellä pikkumeijerit ovat hyvässä asemassa ja suhtautuvat positiivisesti isoihin tiloihin, mutta Valiolaisissa osuuskunnissa asenteet voivat olla vähän toiset jos se ainoa lähellä oleva autotallipakkaja päättää kotiuttaa voitot konkurssin kautta tms. 2020 ei välttämättä ole itsestäänselvää että sen ison OY:n maidosta siis pääsee eroon Valion takuuhintaan jos Valiolla ei satu olemaan maidolle muuta käyttöä kuin tappiollinen jauhe.

27 tuntia vuorokaudessa ?

Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.

Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.

Entäs 2000 lehmää, mut ei tekisikään navettaa Suomeen 

Tekisikö tällaisen siksi että maidosta on nykyään kovasti vahva alitarjonta ja sitä kautta kovat hinnat, ja pellot ovat halvempia kuin 5-10 vuotta sitten kun monet muut tekivät niitä 2000 lehmän navetoita ympäri eurooppaa? 

Euroopan suurin navetta Virossa tekee tällä hetkellä kai aika vahvasti persnettoa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 23.01.16 - klo:11:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.01.16 - klo:10:54

Vähintään 600 lehmän Oy

C-tuen katto on edelleen merkittävä hidastava tekijä. Siinä jääreilu 10000kg meijeriin lypsävältä 600 lehmän tilalta saamatta ehkä jopa 250000€ tukia vuodessa verrattuna siihen että lehmät olisi kahden eri firman.

250 000€, noin 4 senttiä per litra, on edelleen aika pino joka on tiukkaa kerätä lisätehoilla kun yksikkö ei kuitenkaan ole yli tuhatta lehmää. Ja jos se on yli tuhat lehmää niin tukia menettää sitten vielä enemmän litraa kohden.

Ja jos tekee vielä isomman niin menettää niitä tukia vielä enemmän. Ja nuo rajoitteet ovat voimassa myös kriisituissa yms.

Tuki sitä tuki tätä. Tuskin kukaan vakavissaan kuvittelee, että tämä nykyinen tukipolitiikka on se ikuinen..

Ehkä vähintään 1000 lehmän Oy olisi vielä parempi

Eli lyhyellä tähtäimellä menettää paljon tukia. Ensin investointitukia kun niitten katto tulee vastaan, ja sitten tuotanto tukia. Mutta pitkällä tähtäimellä tienaa kun Suomessa myöhemmin maksetaan kovaa hintaa oikein ison navetan maidoista? (luonnollisesti tavanomaisessa tuotannossa olevan, sitä ison navetan luomurehumäärää ei vaan saa kokoon millään järkevästi)

Itse en oikein usko että sellaisessa isossa yksikössä tätä nykyä kannattavuus riittää kattamaan sen vaivan ja riskit joita selaisesta tulee suhteessa vaikka 200-300 lehmän yksikköön. Hollannissa ainakin tehdään nykyäänkin lähes järjestään alle 300 lehmän navetoita syystä tai toisesta (ei ole biokaasutariffeja joista varsinkin tosi isot navetat hyötyvät Saksassa).

Tanskassa on sitten kyllä eri meininki, sikäläiset nähkäät ovat perustavalla tavalla laskutaidottomia velkarahalla touhuavia hulluja vaikka osaavatkin maitoa tuottaa ns. tehokkaasti.

Vähintään 600 lehmän Oy

C-tuen katto on edelleen merkittävä hidastava tekijä. Siinä jääreilu 10000kg meijeriin lypsävältä 600 lehmän tilalta saamatta ehkä jopa 250000€ tukia vuodessa verrattuna siihen että lehmät olisi kahden eri firman.

250 000€, noin 4 senttiä per litra, on edelleen aika pino joka on tiukkaa kerätä lisätehoilla kun yksikkö ei kuitenkaan ole yli tuhatta lehmää. Ja jos se on yli tuhat lehmää niin tukia menettää sitten vielä enemmän litraa kohden.

Ja jos tekee vielä isomman niin menettää niitä tukia vielä enemmän. Ja nuo rajoitteet ovat voimassa myös kriisituissa yms.

Totta joka sana. Oikeasti.

Sen uskon, mutta tuo tuntimäärä tuntuu silti aika haastavan suurelta, varsinkin ilman lomitusta. Tosin olihan jutussa että tavoitteena on saada uusi hiehonavetta tehostamaan toimintaa.

http://kaytannonmaamies.fi/unelmatiimi-tekee-hyva-tulosta-yhteisnavetassa/

Mitä mieltä raati on työmenekistä, kyseessä siis 3 robon navetta jossa koko karja hoidetaan itse, myös hiehot, ja työmäärä ilman mitään peltohommia tai muuta navetan ulkopuolista(lehtiartikkelin mukaan) on 10 000 tuntia. Ja lomituksia ei ole herunut kellekään.

Huomionarvoista on, että keskituotos on tosi kova 12000kg.

Ja tykkään myös siitä että eri ihmisillä on eri vastuualueet managementissä johon voivat keskittyä.

Siis parhaan hintaluokan painorajaa tiputettiin väliaikaisesti 300 kiloon jotta saataisiin eläintä liikkumaan. Vaihteeksi positiivisiä uutisia HK:n suunnasta, toivittavasti väliaikainen systeemi muuttuu pysyväksi. Ja saisi oikeastaan laskea vielä 20 kiloa.

Jos tuota "erikoismaitoa" syntyy tilalla yli omien tarpeiden, niin eikö siitä voisi kehittää jotain suoramyyntituotetta? Kokkelipiimää antibioottilisällä tai jotakin.

Ihan totta muuten. Jos se solumaito on ihan kelpoa kamaa Vemssin mielestä niin voisi itse kehittää siitä hyvän tuotteen. Jos onnistuu niin patentti voisi olla suorastaan arvokas.

Äläkää nyt 10 rosentin uudistus vuodessa ja torille myymään vemsin terveysmaitoa iskulauseella "EI NUHA TUU JA FLUSSA PYSYY LOITOLLA!"

Joo, antibioottien ohella siinä olisi paaaaljon valkosoluja jotka tunnetusti tappaa bakteereja ja viruksia.

Niin ja mun mielestä on tosi tärkeää että ei sekoiteta sitä että tila on joko e tai ykkös luokassa koska on isoa haaskausta jos 2 lehmän takia koko tilan laatu kärsii. Tärkeämpää olisi että meijeri ottaisi ihan tietoisesti huonompaa raaka-ainetta ittelleen ja tekisi siitä vaikka jauhetta vasikoille tai mitä ikinä pystyisikin.

Eli meijeri ostaisi E-maidon ohella erikseen sen maidon joka tulee niistä tosi kovaa soluttavista? Kai siihen samaan voisi sitten pistää antibioottimaidotkin, ja jääkaappiin liian pitkään unohtuneen piimän?