Terminaattorista on tullut niin maahanmuuttokriittinen että haluaa pistää rajat kiinni yli 70 vuoden takaisilta pakolaisilta jotka lisäksi olivat jo silloin suomalaisia. 

Onko kaikki kuitenkin kotona ihan ok? 



Suomessa kotieläintilojen rakennekehitystä on hidastanut tukipolitiikka (esim. nykyiset tukikatot ja kansallinen politiikka EU-aikaan asti)  ja maksuton lomitus. Ehkä vähän hajanainen peltorakenne. Se joka muita syitä keksii on vaan vähän yksinkertainen. Suomessa kun broiler- kana-, ja sikatiloilla ei ole tukikattoja ja alueellisia tukia kuten C-maidossa, niillä aloilla rakenne on vähintään yhtä "kehittynyt" kuin Ruotsissa. Oliko se vain maitotilat joita jaettiin evakoille? 



Maatiloja ruotsissa on 67000, ja suomessa 50100, eli ruotsissa suhteessa peltoalaan ja väkilukuun melkein yhtä paljon kuin suomessa. Se on vaan pienet maitotilat joita ei ole Ruotsissa kun ei kannata toisin kuin suomessa kovien tukien voimalla.

http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/faktaochrapporter/basfaktaomsvensktjordbruk.4.5125de613acf69a0f680001878.html

Gårdarna blir större och färre
I dag finns det drygt 67 000  lantbruk i Sverige. 1970 fanns det mer än dubbelt så många. Ändå har produktionen inte minskat, eftersom gårdarna har blivit betydligt större. I dag har en svensk gård en åkerareal på ungefär 41 hektar. Det är nästan dubbelt så mycket som för 40 år sedan.

http://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne



Ja Bauerille tiedoksi, Ruotsissa maksetaan kokonaissummana korkeintaan kymmenesosa siitä tukimäärästä maidolle, mitä Suomessa. Ja muita kansallisia tukia on kanssa vain murto-osa suomen määristä.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 16.02.16 - klo:14:12

Lainaus käyttäjältä: mah - 16.02.16 - klo:13:54

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 16.02.16 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Rami - 16.02.16 - klo:13:01

Voisihan siitä vapaana olosta maksaa vaikka kuusi senttiä lisää, jos sen saa markkinoilta. Selitä miten tuo yksi sentti toteutetaan, taseesta vai kolme muilta laskemalla? 

Siis minähän kirjoitin että ne sentin lisättäisiin siinä vaiheessa jos/kun on Valiolla resursseja nostaa hintaa. Hintaa vain nostettaisiin erilaisten laatutekijöiden perusteella kun ennen. Luokat E+ tai E++ riippuen siitä toteuttaako toisen vai molemmat. Ja laiduntava pihatto jolla maidon solut ovat päässeet rajan yli, tuottaisi sitten 1++ luokan maitoa.

Kai noista voisi Valio maksaa, jos saisi jotakin lisäarvoa markkinoilta ja keräilynkin saisi onnistumaan? Ennemmin kannattaisi porrastaa maidon hintaa tuotannon mukaan, edes 0,5 senttiä lisää 100 000 tuotetun litran välein. Saisi isommatkin tuottajat pidettyä Valiolaisina.

Ja pah, joku Tanskailmiökö se on tavoitteena? Ja 6 miljoonaa tuottava saisi sitten 28,5 senttiä enemmän kuin 300 000 litraa tuottava. Mistäköhän se lisäarvo löytyisi?

Ja kerätäänkö 1-luokan maito erillisellä autolla? Samalla logiikalla sitten kerättäisiin eri autolla myös tämä + tai ++ maito.


Lähtökohtana olisi siis se, että kaikkien Valiolaisten lehmien maitoa voitaisiin myydä maitona jonka tuotannossa ei lasketa pelkästään rasvaa ja valkuaista ja soluja, vaan myös sitä eläinten hyvinvointia josta Valio maksaa tuottajille koska se on Valiolle tärkeää. Ja Valiolle (tosin kuin vaikka Arlalle) on tärkeää että mahdollisimman moni lehmä on vapaa ja laiduntaa.

Valiolle taas ei ole tärkeää että navetat ovat mahdollisimman isoja ja siksi se maksaa eläinten hyvinvoinnista eikä siitä että tuottajalla on tosi iso navetta. Toisin kuin vaikka Arla.


Luulisin että tällainen kuva uppoaa kuluttajiin eri maissa paremmin kuin valtavat lisähinnat isoille tiloille.


Edit: Tai ehkä meidän pitää vaan pyrkiä voittamaan Tanska ääritehokkaassa bulkkituotannossa. 

edit2: Ja Valio on firma jonka ensisijainen tehtävä on myydä maitoa mahdollisimman kovaan hintaan eteenpäin ja sen kautta maksaa siitä maidosta mahdollisimman hyvin. Se ei ole firma jonka tehtävä on mielistellä kaiken maailman opportunistituottajia. Isojen tilojen lisähinta olisi sitä paitsi vastakohta FrieslandCampinan fiksulle systeemille jossa lisähintaa saavat ne jotka eivät tuotantoa lisää. Koska isojen tilojen lisähinta lisää tietty rakentamista ja ylituotantoa täällä ja muualla.

"antti, X," osaa perustella hahmotelmansa hyvin. Omani ajatukseni tuntuu nyt kököltä. Kiitos ja anteeksi.

Anteeksi että olin turhan hyökkäävä, tykkään vaan tästä ajatuksestani enemmän kuin useimmista 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 16.02.16 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Rami - 16.02.16 - klo:13:01

Voisihan siitä vapaana olosta maksaa vaikka kuusi senttiä lisää, jos sen saa markkinoilta. Selitä miten tuo yksi sentti toteutetaan, taseesta vai kolme muilta laskemalla? 

Siis minähän kirjoitin että ne sentin lisättäisiin siinä vaiheessa jos/kun on Valiolla resursseja nostaa hintaa. Hintaa vain nostettaisiin erilaisten laatutekijöiden perusteella kun ennen. Luokat E+ tai E++ riippuen siitä toteuttaako toisen vai molemmat. Ja laiduntava pihatto jolla maidon solut ovat päässeet rajan yli, tuottaisi sitten 1++ luokan maitoa.

Kai noista voisi Valio maksaa, jos saisi jotakin lisäarvoa markkinoilta ja keräilynkin saisi onnistumaan? Ennemmin kannattaisi porrastaa maidon hintaa tuotannon mukaan, edes 0,5 senttiä lisää 100 000 tuotetun litran välein. Saisi isommatkin tuottajat pidettyä Valiolaisina.

Ja pah, joku Tanskailmiökö se on tavoitteena? Ja 6 miljoonaa tuottava saisi sitten 28,5 senttiä enemmän kuin 300 000 litraa tuottava. Mistäköhän se lisäarvo löytyisi?

Ja kerätäänkö 1-luokan maito erillisellä autolla? Samalla logiikalla sitten kerättäisiin eri autolla myös tämä + tai ++ maito.


Lähtökohtana olisi siis se, että kaikkien Valiolaisten lehmien maitoa voitaisiin myydä maitona jonka tuotannossa ei lasketa pelkästään rasvaa ja valkuaista ja soluja, vaan myös sitä eläinten hyvinvointia josta Valio maksaa tuottajille koska se on Valiolle tärkeää. Ja Valiolle (tosin kuin vaikka Arlalle) on tärkeää että mahdollisimman moni lehmä on vapaa ja laiduntaa.

Valiolle taas ei ole tärkeää että navetat ovat mahdollisimman isoja ja siksi se maksaa eläinten hyvinvoinnista eikä siitä että tuottajalla on tosi iso navetta. Toisin kuin vaikka Arla.


Luulisin että tällainen kuva uppoaa kuluttajiin eri maissa paremmin kuin valtavat lisähinnat isoille tiloille.


Edit: Tai ehkä meidän pitää vaan pyrkiä voittamaan Tanska ääritehokkaassa bulkkituotannossa. 

edit2: Ja Valio on firma jonka ensisijainen tehtävä on myydä maitoa mahdollisimman kovaan hintaan eteenpäin ja sen kautta maksaa siitä maidosta mahdollisimman hyvin. Se ei ole firma jonka tehtävä on mielistellä kaiken maailman opportunistituottajia. Isojen tilojen lisähinta olisi sitä paitsi vastakohta FrieslandCampinan fiksulle systeemille jossa lisähintaa saavat ne jotka eivät tuotantoa lisää. Koska isojen tilojen lisähinta lisää tietty rakentamista ja ylituotantoa täällä ja muualla.

Voisihan siitä vapaana olosta maksaa vaikka kuusi senttiä lisää, jos sen saa markkinoilta. Selitä miten tuo yksi sentti toteutetaan, taseesta vai kolme muilta laskemalla? 

Siis minähän kirjoitin että ne sentin lisättäisiin siinä vaiheessa jos/kun on Valiolla resursseja nostaa hintaa. Hintaa vain nostettaisiin erilaisten laatutekijöiden perusteella kun ennen. Luokat E+ tai E++ riippuen siitä toteuttaako toisen vai molemmat. Ja laiduntava pihatto jolla maidon solut ovat päässeet rajan yli, tuottaisi sitten 1++ luokan maitoa.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 15.02.16 - klo:23:42

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 15.02.16 - klo:22:12

Ootteko hakeneet  ja saaneet vapautuksia laiduntamiseen, kumman vähän näkee lehmiä laitumilla. 

Laiduntamattomuudesta ei voida rangaista tällä hetkellä mikä on jo suomen oikeuden suojan kanssa oikein.

https://www.youtube.com/watch?v=doaPdARFGQw OE:n pikkulikat saa maiharista

Kyllähän tämä laidunnus/jaloittelu on sellainen asia, että saisi mun puolesta tulla vaikka osaksi meijerin laatusopimusta. Ei ole parempaa mainosta kuin ulkoilevat lehmät. Kuten jo tässäkin ketjussa on tullut ilmi, ei nykyinen lainsäädäntö toimi laidunnuksen osalta. Ehkä jonkinlainen taloudellinen motivointi meijerin puolelta olisi tarpeen. Oli se sitten keppiä tai porkkanaa.

Joo minä olen parille ihmiselle ehdottanutkin että Valio, mikäli jossain vaiheessa taas varaa on, voisi maksaa sentin ekstraa siitä että lehmät ovat "vapaina" ja hyvin kuivitettuina pihatossa. Ja toisen sentin siitä että niitä laidunnetaan vaikka 3 kuukautta. Eli enemmän porkkanatyyppinen ratkaisu jossa ei kuitenkaan liikaa suosittaisi vain parsinavetoita.

Jos peltoa 4 robon verran ja nyt 20 lehmää, niin ei luultavastikkaan kotieläinstatusta, jos yhden robon kopilla pääsee kotieläinstatukseen ja vielä kotieläinluomuun, niin taitaa peltotuotto kasvaa vielä maitotuottoa enemmän 

Jos sen 1 robon navetan saa luomuun niin sitten tietty eri asia.

Tuotantolähtökohdat meillä on nykyisellään parikymmentä lehmää ja tuotantorakennukset on melko hyvin käytetty, eli niitä ei ole helppo hyödyntää varsinkaan kun asutuksen vuoksi kompleksia pitää siirtää uuteen paikkaan. Velkaa ei ole ja konepuoli on meillä tikissä. Meillä on vaan pakottava tarve saada investoitua maidontuotantoon, koska nykyiset tilat eivät ole käyttökelpoisia nykyiseen toimintaan. Viljanviljelykään ei oikein lyö leiville c alueen pelloilla, eli maidontuotannon jatkuminen on mielestämme järkevää ja ainoa mahdollisuus jos ei näennäisviljelyä halua harrastaa.

Maidolla on heikompi kysyntä ja heikompi kannattavuus kuin luomu-näennäisnviljelyn tuotteilla.

Mutta teillä varmaan on peltoa terpeeksi että navetta pysyy pystyssä, ja saatte voita leivän päälle. Ja kun ette erehdy laskemaan minkä palkan saatte sille maidontuotannolle verrattuna siihen että ne 4 robon pellot olisi kasviluomussa matalalla intensiteetillä, niin olette varmaan tyytyväisiä.

Koittakaa ny päättää mikä yksikkökoko on hyvä... Ei vaan, tämä tilanne on nyt haastava, ettei ole sellaista selvää vastausta, Se on selvä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Ja jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä uutta uudelle paikalle niin Se täytyy selvittää tapauskohtaisesti eri asiantuntijoiden kanssa mikä on sopivin ratkaisu.

Uuden yhden robon navetan ehkä keskeisin ominaisuus on se, että siinä tosiaan rakennetaan itselle vain kallis työpaikka ja samalla riskeerataan olemassa oleva omaisuus. Isommissa navetoissa on edes tarjolla kaukainen haave siitä että sillä voisi jossain vaiheessa tienata enemmän kuin palkkatöissä. Yhdellä robotilla sitä mahdollisuutta ei "8 senttiä tai alle" tukialueilla oikein ole ainakaan pariskunnalle. Jos lehmää kohden tienaa vaikka 1000 euroa (tosi hyvänä aikana jos sellainen vielä tulee), se tekee kuitenkin vain 70 000€ joka on kahdelle pitkää päivää tekevälle ihmiselle aika pieni palkka. Jos taas pariskunta + 1 työntekijä tienaa lehmää kohden 1000€ eli yhteensä 140 000€ kahden robon navetassa, niin 35 000 euroa kun menee työntekijälle niin 52500€ jää per yrittäjä. Joka on jo kohtuullinen joskin edelleen riskiin ja työmäärään nähden pieni tulo.

Ja nämä summat siis edellytävät että menee paremmin kuin mikään indikaattori näyttää että menisi seuraavaan 10 vuoteen.

Minkään uuden navetan rakentaminen ei tällä hetkellä (kaikkien tarjolla olevien tietojen valossa) mielestäni ole kannattavaa. Ainakaan ilman luomusopimusta AB-C2 alueelle. Halvalla tehty laajennus voi joissain tapauksissa olla järkevää.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 14.02.16 - klo:21:20

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 14.02.16 - klo:21:10

Ei viedä ählämeille ei, mutta se ihmetyttää kun nautaa ei viedä Ruotsiin, kun siellä tuottajahinnat merkittävästi korkeammat vai johtuuko se tehokkaammasta ja edullisemmasta työvoimasta teurastamoissa ?

Teurastamon seinien sisällä sekä työvoimakustannus että tehokkuus lienee samaa luokkaa. Sen sijaan ero voisi selittyä isommilla ja logistiikan kannalta paremmin sijoittuneille tiloilla? Ei haeta yhtä eläintä kerrallaan jostain hevon jeerasta. Tai sitten sillä että johtajien ja suorittavan portaan suhde on oikea? Siis lukumääräinen suhde...

25% selittää valuutta kurssi! Eli Suomalainen liha on teoriassa kallimpaa kuin Ruotsalainen ja työvoima on samassa suhteessa halvempaa EURON takia.

http://www.xe.com/currencycharts/?from=EUR&to=SEK&view=10Y

Euron ja Kruunun kurssi on samoissa kuin 10 vuotta sitten, eli mitä oikein horiset? 

Moi!

Liitytäänpä keskusteluun, kun se koskettaa oman tilan tulevaisuuden pohdintoja läheisesti. Tilanne tämä: ostettu 20 lehmän tila c3 alueelta 2010. Navetta alkaa olla loppuun käytetty, ei sinänsä paha hoidettava( irrotimet rehun jako avantilla, hoidetaan puolison kanssa vuoroissa, kun on tuota nuorta kääpiötä), peltoa tällä hetkellä n. 27 ha, keskituotos yli 11000.

Entäs tulevaisuus?


Rakentaakko 1robon puuhala, vaatisi pellon tekoa, kun ei ole vuokrattavaa ei paljoa ole, sekä koneiden uusimista.

Skenaario 2: Maksella velat pois, noin 10v, ja sen jälkeen pellot hömppäheinälle ja ite sekä puoliso tekemään jotain muuta, mutta mitä...

Jos alue on P3 tai P4, niin ei tarvitse edes laskea, kuokka vaan maahan. "Puolangan asuttuna pitämisen tuki" kuittaa navetan lyhennykset ja vielä osan raivioistakin. AB tai C1-2 alueella ei sitten taas olisi järkeä kuin kakkosvaihtoehdossa.

Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020

Kai joku voi ajatella että 100 emakosta tai 500 lihasiasta olisi sopiva riski? Ja sitten joku jos sanoo että ei siitä ole elannoksi niin sitten ei usko vaan tekee silti kun se on itselle sopivan kokoinen elämäntapayksikkö jolla ei oikeastaan talousasioiden kanssa ole mitään tekemistä. Ja sitten kun sille väärän kokoiselle yksikölle tulee konkurssi niin sitten voi valittaa että mikään ei kannata ja on kriisi ja ei tämä ainakaan oma vika ollut vaan ihan suhdanteista kiinni.

Mitä tulee siihen 4500 maitotilaan, niin ruotsissa oli vuonna 2014 se 4500 maitotilaa. Ja jos joku siellä silloin tai vaikka vuonna 2012 välttämättä halusi rakentaa 1 robon navetan, niin taitaa katua nyt katkerasti sitä että ajoi sukutilan konkurssiin.


Turha kenenkään uskotella itselleen että nyt pitää investoida kun sitä maitoa tarvitaan. Siitä on ylituotantoa.

Matoja ei tallaudu vahingossa. Se, joka menee raskaalla lietevarustuksella pellolle, hyväksyy matopopulaation osittaisen harventamisen. Lihantuotannossa kaikki tuotantoeläimet tapetaan. Mikä tekee kukonpoikien kohtalosta ylimpään oikeusasteeseen vietävän erityistapauksen ? Minusta tällainen ajattelu lähtee toisesta maailmankatsomuksesta. Sama kuvio toistuu pian Suomessa, kun eläinsuojeluaktiivit pääsevät tarjoamaan oman näkemyksensä lainvalmisteluun.

Eli sinun mielestäsi olisi oikein että maitotiloilla olisi ylimäärisille vasikoille raatokontti johon ne heitetään heti syntymän jälkeen ja sieltä sitten polttoon tai ehkä minkin rehuksi?

Koska kyse on kuitenkin ihan samasta asiasta kuin vasta kuoriutuneiden kanojen kanojen tappaminen.

Viiden vuoden kokemuksella pikkurobottipuuhalasta niin enää en rakentaisi. Vähän saa pyytämättäkin. Onneksi tuli maksettua lainoja urakalla kolmena ekana vuonna kun maidosta vielä jotain sai. Nyt saa vain 24/7 työnteon ilon. Jos asema olisi niin navetta olis jo tyhjä.
Toki ne nuoret hallintomiehet osuuskunnissa ja Valiossa voivat olla eri mieltä. Ne, joille isä on tehnyt ja tekee edelleen, tärkeintä on kun saa naamansa lehteen.

Eikös ne ole enemmän vanhat hallintomiehet jotka kehottavat rakentamaan? Ja sitten toisaalta nuoret hallintonaiset neuvontaorganisaatioissa yms. puljuissa jotka hyötyvät siitä että on paljon neuvottavia tiloja jatkossakin.

Jos neuvoo rakentamaan huonosti kannattavan navetan, niin neuvontatyötä on jatkossa paljon. Parhaassa tapauksessa jopa navetan omistaja vaihtuu jossain vaiheessa ja uusi omistaja tarvitsee vielä enemmän neuvontaa.

Matojen tallomiseen pellolla saattaa liittyä eettisiä näkökulmia.

Haluatko rinnastaa tässä vastakuoriutuneiden kukkojen (jotka ihminen itse ensin itse on tarkoituksella "tuottanut") systemaattisen tappamisen ja sen että matoja saattaa tallaantua vahingossa pellolla?  Vai tuliko huomio ihan sattumalla tuohon kohtaan?


( Toki kaikki tuhohyönteisten torjunta tappamalla pitäisi kanssa kieltää.   Kun asiaa miettii niin kärpästen liima-ansat esim. perustuvat siihen että se kärpänen vangitaan ja tapetaan nälkään  )

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 13.02.16 - klo:15:27

Eläinsuojelulaissa tuotantoeläinten osalta pitäisi jotenkin teoria ja käytäntö saada kohtaamaan ja eläinten kannalta pahimmat epäkohdat koittaa poistaa järkevällä tavalla.
Toivotaan, ettei tästä uudesta laista tule kuitenkaan mikään pilkunussijoiden märkä päiväuni, vaan laki joka oikeasti parantaa eläinten tilannetta elinkeinoa vaarantamatta.

Saksassa syyttäjä alkaa tutkia kananjalostajan toimia. Syynä 1 vrk ikäisten kukonpoikien lopettaminen. Juttu aiotaan viedä ylimpään oikeusasteeseen asti.
Eläinsuojelujärjestö PETA juhlii tätä historiallisena läpimurtona.

https://munchies.vice.com/en/articles/a-scientist-has-figured-out-how-to-determine-chickens-sex-before-they-hatch

Sopivasti kehitetty menetemä joka poistaa ongelman. Ehkä ihan hyväkin että alaa myös lain puolesta tönitään siihen suuntaan että tuollainen menetelmä otetaan käyttöön vaikka olisi aluksi aavistuksen kalliimpi kuin Aasialainen sukupuolen määrittäjä. Luulisi että sitä läpivalaisua voidaan kehittää myös valikoimaan kana-alkioista elinvoimaisimmat / parhaat.

http://www.thepoultrysite.com/poultrynews/34741/germany-aims-for-chicken-sexing-in-the-egg-by-2016/