nyt tuntus olevan ainakin rehun ja elukan tarjoajaa melko runsasti liikkeellä, liekkö lopettajia? Itämaidon alueella tammikuu 2015 vrt 2016 maitomäärä -6,92%!

Siellä taisi viimevuoden aikana olla jonkin verran keskimääristä enemmän liikennettä muihin mejereihin? Iskolan reilu 5 miljoonaa litraa esim vaihtui viime vuoden alkupuolella. Ja Maitomaalla oli muutenkin kovasti haku päällä.

edit: Vai eikö tuo pudotus olekin nimen omaan Itämaidon vastaanottamassa maidossa eikä ollenkaan "Itämaidon alueella" tuotetussa maidossa?

Länsimaidon maidot ovat kanssa vajaa prosentin laskussa, mutta täälläkin on kai yksi tai kaksi isompaa vaihtanut pois, eikä ole muualta mitään tilalle tullut. Tuottajamäärä on yhteensä laskenut Länsimaidolla vuodessa noin 7% eli tammikuussa oli 52 tuottajaa vähemmän kuin viime vuonna, ja tammikuun vastaaotettu maito 0,6% eli reilu 100 000 litraa vähemmän. Eli vastaanotettu maitomäärä on laskenut vuositasolle muutettuna yhden 2 robon tilan verran (reilu 1,2 milj litraa) vaikka maidon lähettäjät ovat vähentyneet 52 tuottajalla.

Hinta määräytyy markkinoilla. Itä-Suomen (ja osittain pohjoisen) markkinat perustuvat edeleen sikäläiseen Venäläisen saamattomaan ja/tai juoppoon  luonteenlaatuun, eli poikkeusyksilöt ovat siellä voineet tehdä kannattavaa bisnestä pidempään kuin muualla.

Siis siksihän monilla seuduilla pellon hinnat ovat edelleen ihan naurettavan matalia suhteessa tuotospotentiaaliin. Ja tuotospotentiaalina voidaan nähdä esim. hömppäviljelyn taloudellinen tuotospotentiaali.



Noin muuten olen Maidontuottajan kanssa samoilla linjoilla, kyllä rahaa on viimeiset 20 vuotta riittänyt aikas paljon niille joilla on halua ollut ottaa se vastaan. Nyt pitääkin sitten taas keksiä jotain muuta jos haluaa vaurastua.

wau!   tehty näytteen otosta taidetta tuossakin!

Olin aluksi aika epäilevä, mutta tosiaan ainakin Sinisellä robolla viivakoodipullot nopeuttavat hommaa selvästi tarrojen kanssa puljaamiseen verrattuna. Ja voisi kuvitella että auttavat myös aluelaboratorion päässä kun se koodi on aina oikeassa paikassa.

Edellisvuonna tuli äkäinen puhelu kun olin homman näytettyäni pistänyt kesäpojat liimaamaan loput tarrat. Oli sitten pistetty vaakaan yli puolet tarroista ja ollut paljon näpyttelyä labran tyypeillä.

Robotilla viivakoodipullot ovat kätevät kun ei tarvitse itse enää edes tietää minkä lehmän näyte missäkin pullossa on. Pistää vaan pullot laatikkoon samassa järjestyksessä kuin ovat näytteenottolaitteessa, ja ajaa robotilta listan näytteista Agrian ohjelmaan. Sitten sellaisella 50€ viivakoodiskannerilla skannaa laatikollisen about minuutissa ja lähettää tiedot eteenpäin. Eikä tarvitse kuivailla pulloja jotta tarra ottaisi kiinni jne.

Asemalla ja parressa tarvitaan käsittääkseni joku kalliimpi laite tai enemmän vaivaa että homma toimii nätisti.

Miksi Seko on monien mielestä paras? Tai edes hyvä? Toki varmaan parhain varaosapalvelu. Omakohtaista kokemusta ei ole kuin sivukuljettimesta, mutta se on hento himmeli, verrattuna vaunussa olleeseen elhon tekeleeseen, joka koki exoduksen ladon nurkkaan. Sekon kuljetin tuli, kun sellaisen sai heti. 

Ei ole kokemusta muista mutta on se ihan ok kait. 4,5 vuotta 2 pystyruuvin 20m3 vaunu nyt ruokkinut päivittäin, ja joka kerta saatu appeet elukoitten eteen ilman isompia ongelmia. Pari kertaa kun on täytenä ollut tovin paikallaan, niin on voinut olla haastetta saada murtopultteja katkaisematta taas massa liikkeelle.

Meilllä homman ratkaisi se, että oli selvästi halvempi kuin Trioliet tai Keenan. Ja eipä se huollon + varaosien läheisyys haittaakaan tee.

Olen aina manannut tuota omaa rehunjakosysteemiä. Erillisruokinta ja paalit varmolla 225 leveä pöytä. Pöytä noin 70 metriä. Tuntuu tuskaisen hitaalta rehunjako, kun menee 2-3 paalia jakokerta tilanteesta riippuen ja aikaakin 1-1,5 h/krt. Ajatellut, jotta olis se helppoo ja nopeeta apesysteemissä vaunulla. Totuus kuitenkin lienee, että saman ajan siihen saisi varata lähestulkoon vai kuinka, jos noin 80 lehmää ja nuorikarja pihatossa aperuokinnassa?

Appeen kanssa tulee tietty jaettua väkirehut, kivennäiset ja mahdolliset satunnaiskomponentit (mäski, rankki, perunarehu, tuoreleike jne) samaan syssyyn. Siinä se hyöty enemmän on kuin ajan säästössä. Ja siinä että voi yhdistää eri satoja, eri rehuja, lisätä kuitua vaikka heinästä tai oljesta jne. Mutta tuleehan se appeen teko kaikkinensa aika kalliiksi varmoon verrattuna.

On

Joo, ainakin väriero 


No joo, nyt Pöttinger ja Krone ovat vahvimmat vaihtoehdot. Kronella on uudehko TC 880 jonka pitäisi parantaa rehun puhtautta, ja ilmeisesti siinä on 10 nippaa joissa rasvausväli 20h, lopuissa 100h tai yli. Ja saksalaiset testaajat ovat tykänneet ja hinta ei ole kauhea. Karho on luultavasti parasta mitä millään koneella saa, (kronella on uudet päästä taivutetut piikit ja keskelle tultaessa piikit nousevat nopeammin vaakaan kuin muilla, lisäten karhon ilmavuutta) ja onhan sekin vanhaa ja väsynyttä ajosilppuria käyttäessä plussaa.

Pöttinger on ainakin uutena kallein mutta on kait edelleen paras pitämään rehun mullattomana + kivettömänä (näistä roottorivehkeistä siis). Eikä karhossa varmaankaan mitään vikaa silläkään. Turun Konekeskuksen pääkallon paikka ja huolto olisivat myös ihan kivenheiton päässä, joten varaosia ja jopa varakoneen saisi kait aika hyvin. Pöttinger on kuitenkin kalliimpi ja se multitast pyörä voi vesivakoon tms. hajota. Ja edelleen sitä karhotinta voi joku harjurikin päätyä vetämään.

Eli tällä hetkellä Krone kiehtoisi vaikka Pöttinger olisi kanssa varmasti hyvä.

Kysyjä kyseli karhottimesta. 

Jep 

Ja elhon niittokone on btw. toiminut ihan ok toistaiseksi. Se on se karhotin joka tarvitsee ilmeisesti vanhan rauhallisen jäärän rasvaamaan joka toisessa päisteessä...

Elho nostaa vähemmän kiviä, mutta se ei ole roottorikarhoitin.

Jes, ja se ei tunnu kestävän. Ehkä on yksilöstä kyse mutta ei nappaa enää sitä katsella yhtään kesää. Ja tietty voi olla käyttäjässä vikaa mutta ei meillä mikään muuu vehje ole ollut läheskään yhtä usein pajalla. Ja siinä sitten usein koko ajosilppuriketju seisoo. 90-luvun alun ajosilppurikin on noin 5 kertaa luotettavampi kuin 2 vuotias elho.

Pöttinger väittää että se etupyörä on ehdoton, Krone kehuu että on kestävin, monet tykkää Lelystäkin, tai Kuhnista. Jne.

Mutta mikä 2-roottorinen keskelle karhottava olisi oikeasti paras pistämään 3 karhoa yhteen (eli reilu 8 metriä työkeveys) ?  Jos joku oikeasti nostaa vähemmän kiviä kuin toinen niin olisi plussaa. Mutta yhtä tärkeää olisi se, että kestäisi tehdä töitä.

Kyllä maitoauton keulalla pitäsi olla kunnon aura ja ketjut kaikissa pyörissä niin että pääsisi käymään ilman että isännät joutuvat tällaisia miettimään.

Jottain elukkaproteenia siitoskanoille..

Eikös torilta (tai pellolta) voisi hakea kanoille kastematoja? 

Totuushan on se että Baltian maille Nato-yhteydestä on ollut vain hyötyä. Nato ei ole missään kauppasulussakaan Venäjällä, vaan EU on.

Ei Natoon kuulumisesta olisi Suomelle mitään haittaa, korkeintaan irtoaisi Venäjän suunnalta enemmän kunnioitusta kun ei aina olla pask*t housussa tottelemassa Putinia.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.02.16 - klo:15:58

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 21.02.16 - klo:15:32

Tuubia on turha keksiä uudestaan, kanttia voi laittaa tuubiin ihan hyvin ja varmasti pienemmällä muovikululla kuin aumaan kaikkine välimuoveineen. Myös paljon pienitöisempi tehdä ja purkaa.
Anttix ja vemssi yrittää taas keksiä pyörää uudestaan, aika epätoivoisen kuuloista, jos muovi on kipukustannus tuotannossa 

Aina unohtuu luomumiesten pyhä periaate että muovia ja polttoöljyä pitää saada kulumaan saman verran kuin tulee myyntiä. Planeetta pelastuu jne.


Niin ja meillä on riittävästi siiloja, oli enemmän yleistä pohdiskelua.

Toi sun antipatia luomuun on kyllä jotain suurta, on tainnu joku luomujuice syödä sun murot 
Yllättävän kalliita muuten noi siilomuovitkin. Siilossa muita hyviä puolia, kuten betonipohja yms, mutta millään ekologisuudella sitä ei pysty perusteleen. Muovi nyt vaan on halvempi, jos otetaan kaikki kulut huomioon.

Siilomuoviin menee tosiaan kymmeniä senttejä per rehutonni. Eikä minulla mitään suurempaa luomua vastaan ole, jotenkin vain jännä että kaikkein vähiten joku luonnonvarojen tuhlaamaan tuntuu luomuviljelijöitä haittaavan. Tähänkin ketjuun ekana luomutuottaja oli toteamassa että turha jotain muovin säästämistä miettiä.

Siilossa on btw. myös huomattavasti korkeampi kotimaisuusaste kuin keskiverto muovirullassa. 

Oikeesti tilanne on sellainen että kaikki mun maat ei sovellu viljanviljelyyn,mutta nurmelle hyvin.
Peltopuolen laajennus on tällähetkellä liiankallista/hankalaa.
Jatkaja/jatkajia olis tuos tulos.
Nykynavetta on 2+2 pohjalla ja tuo nykyinen nuorkarjapuoli on peilikuva lehmäpuolesta.Ja siellä on jo nyt n30partta lehmämitoilla.eli puhutaan n10000e +ropo+tankki niin olis tilat 2ropolliselle lehmiä.
Nuorkarjatilat täytyis tehdä uudet,mutta ne on kuitenki halvemmat kuin lehmähalli......

Pistä heti robo tilaukseen, osta 30 tiinettä hiehoa ja nuorkarja  hiehohotelliin ja katso että tarvitseeko sitä sitten loppujen lopuksi edes laajentaa

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 21.02.16 - klo:18:29

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:17:53

Tuossa peltoviljelyssä kasvaa riskit jo sellaisiksi, että tuntus välillä.jotta kalliit vuokramaat on jo vähän niinjanäin.

Kerro toki näistä peltoviljelyn riskeistä lisää.

Kyllä siinä uudessa navetassa on varmasti paljon enemmän riskejä kuin vuokraviljelyssä jossa vuokrat aika harvoin on tukia suuremmat.

No lähinnä, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Täydentävät ehdot, yms. Ehkä mä oon reagoinut turhan voimakkaasti nyt käynnissä olevaan ilmapiiriin ja keskusteluun, mutta mun mielestä ei voi enää odottaa, että tuki on automaatti, että se aina vaan tulee.
Sitten jos on iso pinta-ala vuokralla ja vuokra on useita kymmeniä tuhansia. Jos jotain jää saamatta ja se summa voi äkkiä olla iso, jopa takautuvasti perittävä. Sama toki.on velaksi ostetun pellon kans. Jos ongelmat realisoituu eikä tilillä satu olemaan sataatuhatta. Eräpäivänä saattaa alkaa pukata semmonen pieni hiki. Noh on mulla "turvakassa" tietenkin tällasten varalle.

Eli sinua stressaa tukivalvonnat ja siksi aiot rakentaa uuden navetan?