Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.03.16 - klo:17:29

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 05.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 05.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

Mitä pienempi tila on, sitä suurempi osa pelloista on keskimäärin sellaisia, joista ei aiheudu pääomakuluja. Eli on suhteessa paljon peltoja jotka ovat omia ja maksettuja. Tämän, ja vain tämän takia pienet tilat tienaavat paremmin hehtaaria kohden. Jos tilan jokaiselta hehtaarilta vähennettäisiin ensin vaikka 400 euroa tuottovaatimusta/vuokraa/lainan kuluja, ja sitten vertailtaisiin tulosta per hehtaari, suurimmat olisivat parhaita myös hehtaaria kohden.

Siis niinhän tuo menee ja siksi on tyhmä ylipäänsä yhtiöittää tällaisia miettimättä. Mutta kyllähän Raisio oy silti teki periaatepäätöksen kokonaan luopua viljelijöiden asiasta ja kotimaisen toimintansa arvostamisesta silloin 2006-7. Kyllähän yhtiötkin käytännössä tekevät myös arvojensa pohjalta bisnestä, nyt on tupakkakauppiaan arvot.

Jos joskus kannattaa lukea osakeyhtiölakia, ennen kuin ihmettelee, miksi ei ns. oma yhtiö maksakkaan parasta sisäänosto hintaa. Tai osta yhtiön osakkeita. Sitä varten on osuuskunnat. 

"7 §

Yhdenvertaisuus

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

8 §

Johdon tehtävä

Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

http://yle.fi/uutiset/vattenfall_ydinvoima_voi_kadota_ruotsista_viidessa_vuodessa__sahkon_saatavuus_heikkenisi_myos_suomessa/8717114

En siis ole ollenkaan uusien ydinvoimaloiden kannalla ainakaan Suomeen, mutta onhan se naurettavaa pelleilyä ajaa aika tuoreet laitokset alas elinkaaren puolivälissä tai jopa ennen.

ei onnistu kirjoittaa mitään, ihan kun joku jarru päällä

Ei tänne ole pakko kirjoittaa jos ei ole mitään sanottavaa. Jotkut ovat eri mieltä mutta heidan juttujaan ei sitten oikein jaksaisikaan...

Ja itsekin jätin palstan suurimmaksi osaksi viime vuotta, ei mitään vikaa siinäkään.

http://www.talouselama.fi/uutiset/raisiossa-konkari-linjaa-juniori-toteuttaa-3417382

" Onko Raisio tästä lähtien normaali pörssiyhtiö, osakesäästäjä Rihko?

”Raision erikoisuuksia ovat kaksi osakesarjaa ja hallintoneuvosto. Tähänastisen kokemukseni perusteella yhtiö toimii kuten normaali pörssiyhtiö. Omistajaviljelijät eivät saa erityisetuja. Yhtiö maksaa heille raaka-aineista markkinahinnan.”

Palokangas on tehnyt saman havainnon. Hänen mukaansa omistajien ongelma on ollut se, että he ovat sietäneet liian kauan huonoa tulosta.

”Pelisäännöt on nyt so***** hallintoneuvoston kanssa. Meidän pitää nostaa kannattavuus aivan uudelle tasolle ja keskittyä harvemmille aloille.”


Eli asiasta sovittiin 2007, että tuottajille ei makseta mitään jos ei ole pakko. Vaikka nämä periaatteessa omaavat määräysvallan. Ja tämä on pistetty silloin myös lehteen.


Muistaako kukaan milloin suomessa viljan hinta romahti ja on siitä asti ollut alle Euroopan keskihintojen?


edit:
http://www.talouselama.fi/uutiset/ongelmalapsi-raisio-uuden-hallituksen-huostaan-3388772

Eli ekan Benecol-buumin karahdettua kiville, ei omistajat kestäneet sitä että osakkeilla ei enää rikastunutkaan tyhjästä, siis oli pakko vaatia firmalta jotain ihan muuta kuin sitä mihin käyttöön se oli aikoinaan perustettu (ostamaan ja jalostamaan viljaa hyvään hintaan). Ja nyt se sitten on jotain ihan muuta.

sehä se oesikki optimaalinen tilanne, kun oesi samalla kylällä vähintään kolomen meijjerin tuottajie

Nykyään aika monet maidontuottajat tuntuvat olevan sitä mieltä että toiminnan kokonaistaloudellisuudesta, järkevyydestä ja kannattavuudesta ei itse tarvitse huolta kantaa. Ei muuta kuin parin sentin perässä sen kelkkaan joka kulloinkin sen pari senttiä enemmän maksaa vaikka mikä olisi. 

Lihapuolella sama on ollut tilanne jo vähän pidempään, ja näin ollaan suomalainen lihan hinta saatu jo melkein Euroopan alimmaksi.

edit: Viljapuolella tilanne on ehkä vielä synkempi kun hommaa pyörittävät pelkästään Rihkon kaltaiset opportunistit ilman mitään käytännön omistajaohjausta. Tiesittekö muuten että Rihko on ennen Raisiota työskennellut lähinnä johtotehtävissä isossa tupakkayhtiössä? Jotenkin sopii miehen profiiliin. Ei mitään moraalia ja rahastaa firmoja joilla ei ole tulevaisuutta Suomessa. Ja nyt pelastaa ihmisiä ja planeettaa kasvisruualla. Vaikka kasvihan se on toki tupakkakin.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.03.16 - klo:17:47

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.03.16 - klo:17:45

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.03.16 - klo:17:39

Pitää varmaan glyfottaa, kyntää ja kyllästää kuivalannalla kaikki joenrannat nyt kun sitä tukipolitiikka vaatii.

Eikös normiehdoissakin ole tämä kaikenlainen lannanlevitys vesistöjen varrelle kielletty.

-SS-

Kai siihen pari metriä pitää väliä pistää. Se jos sitä paskaa on liian lähellä rantaa, on sitten taas sitä valumaa jota varten suojavyöhykkeitä erikseen tuetaan. Ja näitä rantoja siis ei tueta.

Yleiset ehdot, 5 m. kokonaan kielletty. Rantaluiskan ja pellon taitteen kohdasta pellolle päin. Yleisissä ehdoissa.

-SS-

Eihän se 5 metriä niin ikään mikään ongelma ole, siinä on sentään 50-100 metriä syvää aika jyrkkää jokisuiston rantakaistaa ainakin pari kilometriä. Ja siis sen 45-95 metriä voi pistää mullattavaa lantaa sopivan määrän. Ja tukipolitiikan muutoksen takia siis pistetäänkin.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.03.16 - klo:17:39

Pitää varmaan glyfottaa, kyntää ja kyllästää kuivalannalla kaikki joenrannat nyt kun sitä tukipolitiikka vaatii.

Eikös normiehdoissakin ole tämä kaikenlainen lannanlevitys vesistöjen varrelle kielletty.

-SS-

Kai siihen pari metriä pitää väliä pistää. Se jos sitä paskaa on liian lähellä rantaa, on sitten taas sitä valumaa jota varten suojavyöhykkeitä erikseen tuetaan. Ja näitä rantoja siis ei tueta.

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 02.03.16 - klo:18:19

Veropaprut ku tehtiin niin yllätyksekseni olin saanut -15 vuonna tukia satasen tarkkuudella saman verran kun -14 vuonna......kiitos suojavyohykkeiden 

19 tonnia vähemmän,vaikka maitotukea tuli vähän enemmän kuin ed vuosi.

2015 Reilu 20 tonnia laskua vuoden aikana maksetuissa tuissa vs 2014, ja maitoa myytiin 150 000 litraa enemmän kuin 2014, peltomäärä pysyi samana, vajaa 100ha omissa nimissä.

Ei voinut edes pistää suojavyöhykkeitä tai kerääjäkasvia kun oli liikaa nurmea.

Onhan tämä nyt kehitetty tukisysteemi taas naurettavinta pelleilyä pitkään aikaan, täysin turhia suojakaistoja samaan aikaan kun meidän rinnepellot joen vieressä eivät sitten taas enää kelpaa (olivat siis suojavyöhykkeitä edellisellä tukikaudella) kun meillä on nurmea,  mutta näillä mennään.

Pitää varmaan glyfottaa, kyntää ja kyllästää kuivalannalla kaikki joenrannat nyt kun sitä tukipolitiikka vaatii.

edit: Onneksi on taas tämä kriisituki numero x. velkaisille ja investoineille tiloille, kuittaa aika hyvin peltopuolen menetyksiä tänä vuonna. Sitä taitaa herua sen verran että kuittaa kaikki korot tältä vuodelta. Vähän kuin olisi velaton

http://www.amul.com/m/organisation

Ainakin siis tuottajien määrällä mitattuna. Tuolla osuusmeijerillä on 3,37 miljoonaa tuottajajäsentä.

Vastaanotetun maidon määrä on 5,42 miljardia litraa, mikä tarkoittaa että meijeri vastaanottaa vuosittain alle 1500 litraa maitoa per tuottaja.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 02.03.16 - klo:20:49

Lainaus käyttäjältä: +200 - 02.03.16 - klo:20:30

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 02.03.16 - klo:18:12

Tuleeks sulla paskat housuun kun jännittää

Markkinatalous on tuollaista.

Mitäs sitte ??

Kannattaa varautua muutoksiin.

Kuinka varaudutaan siihen että meijeri ilmoittaa lopettavansa maidon haun??

Etsitään uusi hakija tai laitetaan lehmät teurastamolle..

No nuo on varmaanki vaihtoehdot.
Mutta moniko oikeasti on varautunu etukäteen tuollaiseen ilmoitukseen??

Naapurin kanssa eri eri meijeri ja sitten putki tankkihuoneiden välille. Pumppaa maidon sitten aina siihen tankkiin josta sitä vielä haetaan.

Yksi tärkeä asia noissa vuokrasopimuksissa on kirjata sopimukseen kuka maksaa korvaukset yksityisteiden käytöstä. Meillä on maksu 20 snt/m3/km ja siitäkin kertyy ihan kohtuullinen summa maksettavaksi jos kuutioita siirtyy enemmän. Eikä toisaalta ole edes mitenkään kohtuuttoman suuri korvaus, jos miettii mitä mm. murskeenajo maksaa. Ja jos on pakko ajaa rospuuton aikaan, niin lienee syytä kirjata myös sopimukseen että vuokraaja korjaa tekemänsä vahingot. Jokainen normijärjellä varustettu tuon ymmärtää, mutta hyvä se on nykyaikana kirjata mustaa valkoisella.

Täällä oli mehtäfirman montulla vuokralainen, joka teki 10 vuoden sopimuksen ja tyhmysissään metsäfirman ukot tekivät sellaisen sopparin että vuokraajan ei tarvinnut maksaa sorankuljetusmaksua. En tiedä millä tavalla olivat sopineet maa-ainesten hinnan, mutta järjestely tuntui hieman närästävän metsäfirman miestä, kun jouduin tiekunnan puolesta maksua heiltä perimään. Uudessa sopparissa oli toki asia sitten korjattu.

Jos minä olisi monttua vuokraamassa, niin kysäisisin tuosta vuokra-asiasta noilta metsäfirmojen maa-ainesten otosta vastaavilta henkilöiltä. Tuskimpa nuo niin kovin panttaisivat tietoa miten heillä nuo sopparit muotoillaan.

Aika kallista kuljettaa soraa yksityistiellä. Jos on vaikka 20 mottia kyydissä niin tiemaksua on yhdelle autolle 4€ / km. Eli 400€ / 100km. Paljon enemmän kuin koko rekkarahdista kukaan kehtaa laskuttaa.

Ja sitten valtavan tienhoitomaksun päälle vielä maksu jos vaurioittaa tietä? 

Tuo on ihan optimihetki kirjoitella tätä uusinta kriisitukihakemusta.

http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/velkaiset-maatilat-voivat-hakea-kriisitukea-maaliskuun-2016-loppuun-mennessa.aspx

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 02.03.16 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: TDK - 02.03.16 - klo:08:43

Mun maalla olevasta sorakuopasta tilitys tehdään murskan vaakan mukaan. Eli aina ku murskataan on tilipäivä.
Sorakeisari tilittää johonki rahastoon varat maisemointia varten. Kaikki luvat ynnä muut on soramyyjän vastuulla.
Ainoa homma mikä mulle jäi oli puuston poisto alueelta.

Onkohan maidontuottaja nyt ihan varma taksasta?

"tompsua, tai villeriä" miksi tuota nyt sanotaan, niin eurosta/m3 olen kuullut puhuttavan.

Eli onko tuo täytehiekkaa??

Just tuollainen 30 000 tonnia läjityksessä, muttei ne mahdu tontille... Pellolta, ja jos euron kuutio Ei sentään. Muuten alkaisi sopivilta pelloilta pinta laskemaan joutuin...

Ainahan se on tapauskohtaista että mikä on maan hinta. Jos kyseessä on iso kallio keskellä ei mitään, niin kukaan ei sen louhimisesta välttämättä halua maksaa mitään. Mutta jos ison tien varressa on hyvä soraharju josta riittää kun työntää vähän sammalta päältä, ja sen jälkeen ei enää ole edes nyrkin kokoista kiveä hiekan joukossa lainkaan, niin sehän on sitten aika lailla eri asia. Eli kannattaa vähän selvittää mikä sen oman maan arvo oikeasti on, mitä sieltä otetaisiin ja mitä siitä tavarasta alueella veloitetaan suhteessa vaikka 0-32 sepeliin. Jos se on melkein yhtä kallista tavaraa kuin sepeli, niin kyllä sen arvo paljon enemmän on kuin euron per motti.

edit: Toinen on sitten se, että mitä tarkoitetaan maisemoinnilla? Jos riittää että alue näyttää siltä, että vanhan soramontun vieressä on avohakkuuaukea, eli samalta kuin moni paikka suomessa näyttää aika usein ilman mitään ongelmaa, niin senhän suorittaa vaikka kuonnon puskutraktorilla päivässä. Itse selvittäsin melkein kunnasta että mitä siellä edellyttävät maisemoinnilta, ja saattaisin vaikka ottaa sen omalle vastuulle edellyttäen tietysti että alueella ei ole mitään ylimääräistä (öljyä, romua) kun maanotto on lopetettu.