Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 154 155 [156] 157 158 ... 191

Viestit - antti-x


...Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.....

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Mutta tuo 2015 ylikompensoidun hömpän tyyli tarvitsisi runsaan lisärahoituksen ympäristökorvausten kansalliseen osuuteen ! Nykyiset rajoitukset ovat (heikohko) yritys saada rahat riittämään myös vuosille 2016-2020.

Tämä voi tuntua jankkaamiselta, mutta rahaa oli varattu ympäristökorvausjärjestelmään vähemmän kuin vanhaan ympäristötukeen, kun ei vaan ollut samansuuruiseen rahoitukseen halukkuutta...olisivathan viljelijät voineet rakentaa itse hömpäärahaston ! Eihän sen hömpän voi katsoa olevan kuluttajan ja elintarvikkeiden täkäläisen käyttäjän alennetun hinnan tulemista, sehän on ollut kaikkien käyttämä peruste maataloustuille, niin kuin CAP-tuelle !  Ja sen ympäristökorvausrahoituksen kokonaismäärä oli noin 100 euroa Suomen viljelyalan hehtaarille. 400-450 euron potti ei olisi riittänyt kuin joka neljännelle tilalle täysmittaiseen tukiporsasteluun. Nyt asiaa yritettiin korjata vähentämällä eniten suosittujen toimenpiteiden leikkaamatonta osuutta yksittäisellä tilalla noin 1/4:aan alasta.

Sanoisin, että suurinta ääntä Mavin syyllisyydestä kaikkeen pahaan pitävät nyt ne, jotka joutuvat vasta tänä ja seuraavina vuosina tileillään huomaamaan tuon mainitsemani kansallisen ympäristökorvausrahan ja muunkin kansallisesti rahoitetun tukikartan kutistumisen vähemmän kokonaismäärän verrattuna vanhaan tukikauteen.

Noista haaskalinnuista ja raadonrepijöistä...olisko pakotettu yhteisvastuu parempi ? Eli kriisituen sijasta ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym. Naapurikiinteistöt velvoitettaisiin antamaan koroton 10 vuoden vakauttamislaina vaikeuksissa olevalle, vapaiden käteisvarojen puitteissa, esimerkiksi 10% viimeksi vahvistetussa verotuksessa vahvistetusta ansiotulosta. Kunnan veroäyriin lisättäisiin yksi sentti, tällä rahoitettaisiin kriisiytyneiden henkilökohtainen talous. Saman kylän tai kunnan henkilöt, ensisijaisesti työttömät, sen jälkeen kunnantyöntekijät, sitten pankkien ja maatalouskaupojen työntekijät, ne tekisivät taksvärkin 1-2 päivää vuodessa kriisitilojen korjauksissa, siivouksessa, juoksevissa toimissa.

Mitään oikeaa syytä tällaisesta kieltäytymiseen ei olisi. Kaikki mahdollisesti mieleen tulevat syyt olisivat epäempaattista oman ahneuden ruokkimista, minä en halua luopua, kaatukoon, koska minä minä minä olen ollut säästäväinen, minulla on itsellänikin vaikeaa, ei ole aikaa, tarvitsen itsekin vapaa-aikaa jne jne. Kokeillaanpa.

-SS-

Tuollainen systeemi olisi hieno jos sillä tuettaisiin PK-yrityksiä jota eivät ole maatilojen tavoin täysin tukiriippuvaisia jo valmiiksi. Sellaisia yrityksiä tarvitaan lisää ja niitä tulisi jos olisi enemmän turvaa luvassa. Kovalla riskillä investoivista maatalousyrityksistä taas ei ole yhteiskunnalle kummoisia hyötyjä odotettavissa. Eli niitä ei ehkä tarvitse hankkia lisää lupaamalla että kaverit kuittaa velat jos töppäät.  :-X

Ja rautalangasta väännettynä:

Jos maatila investoi riskillä, se saa kovat tuet investointiin ja toiminnan pyörittämiseen. Jos se kannattaa tosi hyvin, se voi joskus maksaa veroja edes puolet niiden tukien määrästä. Luultavasti ei työllistä kuin yrittäjät, ehkä yhden tai kaksi.

Jos PK yritys investoi riskillä, se tekee sen tosi pienellä tukimäärällä tai kokonaan omilla rahoilla, ja ainkaan tuotantoa ei tueta joka vuosi palkkakuluja suuremmalla summalla. Jos menee hyvin, yritys kasvaa ja voi työllistää kymmenniä tai satoja ja taloudellinen hyöty yhteiskunnalle voi olla useita miljoonia vuositasolla.
Osaako joku heitää ihan jotain tiettyä tuotetta matalan vanhan navetan valaisuun? Uudessa on monimetallilamput, mutta vanhan loisteputkivalaisimet alkaa olla vaihtokypsät.

Ei ole ihan varmaa miten pitkään on halli vielä käytössä, niin ikuisesti kestäviä ei tarvitse olla, kunhan on halpa ja hyvä ;)

Vai pistäisikö vaan tuollaiset, ja niihin ehkä jotkut ledputket jos onnistuu?

http://www.electratec.net/tuotteet.html?id=475/4672

Ja vaikka tällaiset putket?

http://www.taloon.com/led-putki-substitube-value-st8-hv5-22w-840-1513-mm-2000lm-4000k/S-4730430/dp?openGroup=7486
Ainakin täällä päin suurtilat on juhlineet viimeiset 20 vuotta on meinaan tuloja joka vuosi satoja tuhansia nuppia kohden. Kuka lopettaisi tuo rahan pumppaamisen noille suurtiloille ja aloittaisi maatalouden kehityksen järkevämmin siellä missä olisi rahalle tarvetta ja se tuottaisi koko yhteiskunnalla lisäarvoa.
Nyt rahat menee jo kannattaville suurtiloille ei mitään järkeä ole tässä.

No missä olisi rahalle tarvetta, sitä ansaittua ja oikeudenmukaista tarvetta?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/tuki-vet%C3%A4%C3%A4-tuotantoa-pohjoiseen-1.140120

Maastullissa taas kerrotaan Atrian hienoudesta:

Toimitusjohtaja Juha Gröhnin mukaan Atria ei yritä ajaa tuotantoa lähelle teurastamoita. ”Suoraa yhteyttä tilan ja teurastamon sijaintipaikoilla ei ole.”

Kun otetaan huomioon että teurastamot eivät myöskään ole kovin lähellä kuluttajia, niin onko ne ihan tikkaa heittämällä pistetty minne sattuu? Vai onko "kaverisuhteet" vaikuttaneet kanssa?
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin

Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.

Jos ovat maitotiloja niin ei paljoa kyllä halpuuttamiseen liity. Ruotsissa ei halpuuteta tai Virossa tai Tanskassa, ja tuottajahinnat ovat paljon alemmat kuin Suomessa. Ja kaatuvia tiloja myös paljon enemmän.

Jos suhdanteet vetävät tuottajahinnat väkisin alemmas, niin joillekin se aiheuttaa ongelmia.

http://www.milkprices.nl/Reviews/eng201601.pdf

Edamin ja goudan tukkuhinnat Saksassa ovat nyt keskimäärin 1,9€/kg, ja kun jauhe ja voi on kanssa halpaa kuin mikä, tilanne ei ole lupaava.


Lihapuolella halpuuttamisella voi olla osansa sopassa, mutta enemmän vaikuttaa Atrian ja HK:n tosiaan vastaan halpuuttaminen kuin kaupan halpuuttaminen.
Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

On siis inhimillisesti oikein pistää konkaan normiyrittäjä ja panttina oleva lasten kotina oleva omakotitalo vasaran alle ja perhe vuokralle? Mutta maatilalle näin ei voi tehdä? Ja jos omaisuus on valtava niin sehän kattaa velat? Ei joudu edes vuokralle kuten normi yrittäjä? VMP ei voi muuta sanoa...

Niin normiyrittäjällä menee se tehdashalli tai työkone ja ehkä se talo. Useiten viellä talo jää jos ei ole ylivelkaantunut vaan toiminta vaan menee konkurssiin. Elämä jatkuu vaikka verokirjalla tai mahdollisesti jopa uudella yrityksellä.

Pankki kun kaataa maanviljelijän navetan niin mukana menee kodin lisäksi se 150 ha metsää ja sama määrä peltoa joka on peritty sukupolvien takaa. Sikäli siis maatila on haasteellisempi.

Viellä niin ero on siis että yrittäjällä velan vakuutena on useiten tuotannon kone tai yritys kun maatilalla lähes aina on tuotantoon liittymätöntä vakuutta eli metsä vakuuttaa navettaa jne.

Harvassa ovat ne aloittavat yrittäjät joilla ei velan panttina ole se omakotitalo. Jos ostat normiyrittäjänä tuotannon koneen niin siihen ei saa pankista 100% lainaa. Esimerkiksi minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada lainaa jos ei olisi ollut tuota muuta vakuutta peltoja metsää jne. Yritin tietysti pitää yritystoiminnan erillisenä että jos menee nurin niin menee vain se mutta ihan turha on kuvitella että pankki sellaista sallisi...

Ja on niitä perittyjä yrityksiäkin sukupolvien ajalta.

Mikä ihme on se juttu joka tekee maatiloista ja maanviljelijöistä jotenkin etuoikeutettuja???

Tässä pitää olla muujussin linjoilla 100%

Pankilta voi olla tyhmää kaataa konkurssiin tila, paitsi jos se on laskenut että sillä tavalla oikeasti tulee luottotappiot minimoitua. Mutta kyllä pankilla on siihen ihan sama oikeus vaikka isäntä olisikin saanut jonkun metsäperinnön. Siis oikeasti, jotkut metsähehtaaritko ovat liian arvokkaita jotta niitä voisi konkurssissa menettää, mutta vaikka jonkun perheyrityksen, jonka vaikka isoisä on perustanut, ja jonka käytävillä jo isä on lapsena tuohuillut, saa kyllä kaataa konkurssiin kun ei ole maatila?

Vemssi, älä nyt oikeesti viitsi. Pitäsikö niillekin jotka ryyppäävät perintömetsät, antaa ne takaisin koska olisi epäinhimillistä ottaa kenenkään perintömetsiä?
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).
Eikö yhtään sikalaa?

Niitäkin :) Myös yksi aikas iso.
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???


Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.
Taas aloitit tuon pienviljelijä hoennan olen ollut sitä mieltä että sopiva maitotilan koko 40-70 lehmää per parsikunta tulevaisuudessa,on järjetöntä miljonäärien tekoa nykysysteemin yläpäässä nyt..

Nykysysteemi on se, että haetaan taloudellista optimia siinä tuotannossa. Ja viljapuolella se on siinä että niitä hehtaareita on tosi paljon, siis monta sataa tai tuhat tai yli. Sika- ja lintupuolella myös tosi isot yksiköt ovat se optimi. Maitopuolella taas Tanskastakin on olemassa lukuja, joiden mukaan ainakin huonoina aikoina 200 lehmää on yhtä kannattava kuin kuin isompi, mukaanlukien yrittäjän oma palkkavaatimus. Eli lehmäpuolella se 200-300 voisi olla taloudellinen optimi.

Jos sitten taas halutaan pitää tilakoko pienempänä niin sillä ei tehokkaan maatalouden tai kotimaisen tuotannon säilyttämisen kanssa ole mitään tekemistä.
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???


Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.

Joo, koko yhteiskunta. Se 100 000 euroa joka ei mene sille 1000ha viljelijälle, menee lähinnä vuokrina niille yhdeksälle jotka eivät viljele vaan ovat palkkatöissä.
jos unohdamme autuaasti sen perusasian, että pellosta pitää maksaa joko ostohinta tai vuokra, niin asia on juurikin noin....

ostettuna 1000 ha * 10 k€ = 10 miljoonaa tai
vuokrattuna 1000 ha * 500€ = 500 tuhatta

Emme unohda, sekä 100 ha tilalla että 1000 ha tilalla on vuokramenoja / korko+lyhennysmenoja pelloista. 1000 ha tilalla on enemmän suhteessa hehtaareihin.

Tämä ei mitenkään muuta sitä, että 1000ha tilojen kautta tienaa paremmin koko yhteiskunta. Jos siis yhteiskunta on terve ja pystyy tarjoamaan järkevää tekemistä ihmisille muutenkin kuin tukemalla vain pieniä tehottomia yrityksiä.
Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

1 * 1000 hehtaarin 150 000€

vrt

10 * 100 hehtaarin 25 000€ = 250 000€

Tilakoon kasvun suurin hyötyjä taitaa kuitenkin olla joku aivan muu kuin viljelijä(t).

Joo, koko yhteiskunta. Se 100 000 euroa joka ei mene sille 1000ha viljelijälle, menee lähinnä vuokrina niille yhdeksälle jotka eivät viljele vaan ovat palkkatöissä.

Johtopäätöksenä meillä on 10 ihmistä jotka tienaavat selvästi yli 25 000€, pari heistä yli 100 000 euroa. Sen sijaan että meillä olisi 10 tehotonta pienituloista viljelijää. :)

Sitten taas jos lähdemme siitä että asioita ei kuulu tehdä tehokkaasti niin voimme kaikki jäädä sossun tukien varaan löysäilemään.
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?

 Asiaa en tunne mutta kuvittelisin että 1000 ha:n viljatilalla riittää talvipuhteeksi hommaa  isännän lisäksi parille rengille.

Isäntä joka tapauksessa tienaa sen 150 tonnia omaan käyttöön vielä niitten renkien palkkojen jälkeenkin, se oli tosiaan se 150€ / ha kaikkien maatalouden menojen jälkeen. Mukaanlukien maatalouden palkkakulut.
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

Mitä pienempi tila on, sitä suurempi osa pelloista on keskimäärin sellaisia, joista ei aiheudu pääomakuluja. Eli on suhteessa paljon peltoja jotka ovat omia ja maksettuja. Tämän, ja vain tämän takia pienet tilat tienaavat paremmin hehtaaria kohden. Jos tilan jokaiselta hehtaarilta vähennettäisiin ensin vaikka 400 euroa tuottovaatimusta/vuokraa/lainan kuluja, ja sitten vertailtaisiin tulosta per hehtaari, suurimmat olisivat parhaita myös hehtaaria kohden.
Sivuja: 1 ... 154 155 [156] 157 158 ... 191