Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.03.16 - klo:20:50

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 08.03.16 - klo:20:47

Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.

Minun mielestäni se on riittävä. Jos se ei jatkossa euroina per hehtaar/lehmä/litra laske enempää kuin C1/2-alueen tuet, niin se on jatkossakin riittävä.

Se miten sitä tukea jaetaan nyt varsinkin tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin, en sitten toinen juttu.

meinasin pekästään maitoa/lehmiä.

Saisi olla litratuki joka ei ole sanktioiden piirissä, niin kuin C-tuki on. Keskituotoksista tilaa ajatellen taso noin muuten on ok, tai niin hyvä kuin voi kuvitella sen koskaan olevan.

Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.

Minun mielestäni se on riittävä. Jos se ei jatkossa euroina per hehtaar/lehmä/litra laske enempää kuin C1/2-alueen tuet, niin se on jatkossakin riittävä.

Se miten sitä tukea jaetaan nyt varsinkin tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin, en sitten toinen juttu.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.03.16 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 08.03.16 - klo:18:43

>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana.

Jotenkin paistaa läpi tukialue missä touhutaan kun yllättäen juuri itte pystyy mutta toisella puolella rajaa ei sitten millään. Itte voisin taas todeta että ihme väkeä kun siellä lauhkealla meri-ilmaston c- alueella ei oikein saada mitään aikaiseksi ilman valtavia tukiaisia.

 Oletteko tulleet ajatelleeksi että selvästi Itä-Suomalaisessa Kalevalassa juuri kukaan ei koskaan tee mitään hyödyllistä, kunhan uhoavat, ryyppäävät ja kuolevat. Kova tarve olisi koneelle joka vähentäsi jo ennestään olematonta työntekoa entisestään (Onneksi sittemmin on tullut hyvinvointivaltio ja EU apuun). Huomionarvoista on, että Kalevalassa korkeintaan joku nalkuttava äiti on joskus sitä mieltä että joku voisi pelkän uhoamisen sijaan joskus tehdä jotain töitäkin. Ilmiselvää on, että Kalevalainen kansa ei vain taivu sellaiseen.

Seitsemän Veljestä sen sijaan sijoittuu Hämeeseen, eli Länsi-Suomeen mutta ei ihan länsilaidalle. Se kertoo siitä miten tosi laiskoista nuorista miehistä tulee ahkeria ja aikaansaavia kansalaisia ilman yhteiskunnan tukea vaikka väillä onkin hankalaa.



Vakavasti ottaen on tietty vaan kivaa että tukitasot menee sen tason mukaan jonka kaikkein saamattomimmat asettaa.    Ja se että sanoo Itä-Suomalaisia laiskoiksi, on vähän sama kuin sanoisi vaikka Somaleita tai mustalaisia laiskoiksi. Eiväthän ne oikeasti ole. Pahoittelut huonosta huumorista.

>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana.

Kun kylmimmilläkin alueilla kuitenkin pitää huoltovarmuuden takia ylläpitää maidontuotantoa, eikö koko suomeen pitäisi samalla logiikalla myöntää riittävät tuet melonien, sitrushedelmien ja banaanien tuotantoon? Oikeastaan olisi jopa järkevämpää myöntää sellaisia tukia, koska suomessa tuotetaan jopa ilman valtavia c3-c4 tukia riittävästi maitoa.

Sanoisin että Suomen julkista sektoria (eli kaikkea julkisen rahan käyttöä, ei vain työntekijämäärää) olisi hyvä supistaa aika paljon, ja siihen sektoriin kuuluvat kansalliset maataloustuet. Ei niitä tukia pidä muuta julkista sektoria enempää leikata, mutta ei vähempääkään. EU-tasolla tuet laskee kanssa pikkuhiljaa, ja sekin on loppupeleissä ihan oikein.



Esim. siellä jossain Puolangalla 1,3 miljoonaa litraa tuottava ja 3 henkeä työllistävä tila saa maitotukia yli 200 000€ vuodessa ja muita tukia luultavasti yli 100 000€ vaikka peltoa ei olisi paljoa.

Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa) on jännä että tukea maksetaan yhtä henkeä kohden saman verran kuin maksaa työllistää (ylipalkattu) lääkäri kaikkine kuluineen (100 000€). Sillä 300 000 eurolla julkista rahaa vuodessa ei oikeasti saa mitään parempaa aikaiseksi? Myönnettäköön että siitä 300 tonnista pieni osa on EU-tukia. Mutta silti, eikö 3 lääkäriä tai 5 opettajaa olisi enemmän hyödyksi? Tai 8 lähihoitajaa/päiväkotityöntekijää hoitamassa vanhuksia tai lapsia nykyistä paremmin?

Ja tässä ei ole huomioitu sitä 500 000 euroa tai enemmän mitä on yhteiskunta investoinut investointitukiin että tämä tukiautomaatti lähtisi kunnolla käyntiin. Se 500 000 on sentään mennyt (virolaisten) rakentajien työllistämiseen, (puolalaiseen) rakennusmateriaaliin yms.

Onko Veeti vihdoin siirtynyt sanoista tekoihin ja töytäissyt Valion rekan ojaan? 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001134304.html

(uutisessa kyllä puhutaan perän luistamisesta, mutta ehkä maitokuski ei vain huomannut Veetin mopoautoa perävaunun kyljessä)

Liikevaihtoa hiehonkasvatuksesta 1,6 euroa per pää per päivä..
Olisi mielenkiintoista kuulla miten ton kannattavuus on laskettu, paljonko tosta menee vasikkaan, rehuihin, kivennäisiin kuivikkeisiin, energiaan, tiloihin yms ja ennen kaikkea montako senttiä jää työlle/pääomalle?

Siihen tulee hyvinvointituet ja kaikki peltotuet tietty päälle. Ja kannattavuutta laskin suhteessa isommaksi kasvattamiseen.  Eli jos kasvattaa, ei kannata kasvattaa hiehoa yli 200kg teuraspainoon.

edit:
Olen kuullut 2eur/vrk hiehohotellimaksuista. Kun ottaa huomioon sellaiseen liittyvät haasteet kiimantarkkailussa yms, ja sen että hotellihiehot ovat puolet ajasta yli vuoden ikäisiä isoja sontatykkejä yms, niin sanosin että teuraskasvatus on ainakin siihen verrattuna parempi diili

Noin muuten sanoisin että jos on valmista infraa eläimille, vaikkapa vähän vanhempi sonnikkasvattamo jonka kalustus tai edes seinät ei enää 1,5 vuotiasta sonnia kestä, niin kalusteille ja hoitajille paljon kivemmat pikkuhiehot voisivat olla hyvä vaihtoehto. Tarvitsevat aika vähän karkearehua, eli suht nuorena korjattu ykkössato voi riittää ja siihen sitten ostettua ohraa tai vehnää rinnalle.

Uusi kasvattamo ei välttämättä taas kannattaisikaan.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.03.16 - klo:08:29

Lainaus käyttäjältä: CFire - 08.03.16 - klo:08:07

http://goo.gl/um65fD

6 kpl, valaisee n. 1700-1800 m2, asennus harjalla n. 7 metrissä. Päällä 24/7, eli on navetan yleisvalo. Nyt keväällä ekoilla tulee täyteen 2 vuotta ja toisella puoliskolla syksyllä. Korvasivat 400 wattiset monimetallit ja maksavat itsensä 2 vuodessa takaisin, takuu 3 vuotta kun ostin, nykyään tarjoavat viittäkin vuotta..

Hyvin toiminu, ei oo puhdisteltu mitenkään...

Miksi valot on päällä 24 / 7 navetassa?

Robottinavetan yleisvalaistus. Lisäksi on loisteputkista työvalaistus, jotka siis palavat vain kun navetassa työskennellään.

Aika jännä. Meillä on monimetallit 12x400w päällä silloin kun valoharjasta ja ikkunoista ei tule tarpeeksi valoa (valot kahdessa ryhmässä, molemmilla hämäräkytkin) , ja aina pois päältä kl 22.30 - 5.30. Silloin pienet punaiset energiansäästölamput (yhteensä reilu 100w) ovat yövalona.

Luulen että menee vähemmän/saman verran sähköä kuin 24/7 ledeillä, kun kesällä eivät ole valot päällä juuri lainkaan.

edit: Jos navettaa jossain vaiheessa pidentäsi, niin silloin voisi vaihtaa himmennettävät led-valaisimet joilla olisi portaaton hämäräkytkinonhjaus. Aina tarpeeksi valoa, ei koskaan liikaa (siis sähkön haaskausta ajatellen).

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 08.03.16 - klo:08:31

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 07.03.16 - klo:11:18

Tuollainen systeemi olisi hieno jos sillä tuettaisiin PK-yrityksiä jota eivät ole maatilojen tavoin täysin tukiriippuvaisia jo valmiiksi. Sellaisia yrityksiä tarvitaan lisää ja niitä tulisi jos olisi enemmän turvaa luvassa. Kovalla riskillä investoivista maatalousyrityksistä taas ei ole yhteiskunnalle kummoisia hyötyjä odotettavissa. Eli niitä ei ehkä tarvitse hankkia lisää lupaamalla että kaverit kuittaa velat jos töppäät. 

Ja rautalangasta väännettynä:

Jos maatila investoi riskillä, se saa kovat tuet investointiin ja toiminnan pyörittämiseen. Jos se kannattaa tosi hyvin, se voi joskus maksaa veroja edes puolet niiden tukien määrästä. Luultavasti ei työllistä kuin yrittäjät, ehkä yhden tai kaksi.

Jos PK yritys investoi riskillä, se tekee sen tosi pienellä tukimäärällä tai kokonaan omilla rahoilla, ja ainkaan tuotantoa ei tueta joka vuosi palkkakuluja suuremmalla summalla. Jos menee hyvin, yritys kasvaa ja voi työllistää kymmenniä tai satoja ja taloudellinen hyöty yhteiskunnalle voi olla useita miljoonia vuositasolla.

Asiaa... Se on juurikin noin... Hämmästyttävää vaan että joku sanoo sen ääneen...

Maatiloilla yhteiskunta saa puolen miljoonan investointituilla kahden ihmisen työpaikan jonka vuotuisesta liikevaihdosta yhteiskunta vielä maksaa karkeasti puolet. Jos muita yrityksiä rahoitettaisiin samoilla ehdoilla niin yhteiskunta olisi konkassa puolessa vuodessa. Ja ihan turha huutaa niitä että "ketjussa työllistetään niin ja niin monta" kun muut yritykset tekevät ihan sen saman. Työllistävät muita. Ja yritykset rahoittavat yhteiskuntaa, ei painvastoin.

Muta että jos tästä lamasta halutaan nousu aikaiseksi niin sen sijasta että yli miljardilla vuodessa tuetaan maataloutta niin samalla summalla kannattaisi tukea muita yrityksiä. Panos - tuotos olisi merkittävästi parempi... Ruotsissahan taloudella menee hyvin ja maatalouden tukeminen omista verovaroista on murto-osa tuosta miljardista.

Sinä et vaan halua käsittää maatalouden erityis luonnetta yhteiskunnassa. Tämä homma on periaatteessa huolto varmuuden varmistamista. Ruotsissa hätä tilassa 50% kansasta kuolee nälkään tai kaikilla on nälkä 12 tuntia vuorokaudessa.

Minun pointtini oli tässä tapauksessa sitten se, että ison riskin maatalousyrittämisessä ja riski-investoinneissa maatalouteen ei ole kenenkään kannalta järkeä, kun isot voitot yrittäjälle ja yhteiskunnalle eivät ole kuitenkaan mahdollisia. Jokapäiväiset  tuet kuten ennenkin, ovat sitten eri asia.

http://goo.gl/um65fD

6 kpl, valaisee n. 1700-1800 m2, asennus harjalla n. 7 metrissä. Päällä 24/7, eli on navetan yleisvalo. Nyt keväällä ekoilla tulee täyteen 2 vuotta ja toisella puoliskolla syksyllä. Korvasivat 400 wattiset monimetallit ja maksavat itsensä 2 vuodessa takaisin, takuu 3 vuotta kun ostin, nykyään tarjoavat viittäkin vuotta..

Hyvin toiminu, ei oo puhdisteltu mitenkään...

Miksi valot on päällä 24 / 7 navetassa?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 07.03.16 - klo:21:41

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 07.03.16 - klo:21:22

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 01.03.16 - klo:05:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.16 - klo:00:15

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 29.02.16 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 29.02.16 - klo:02:05

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 29.02.16 - klo:01:19

Tehty, alvia joutui maksamaan muutaman tontun, maatalous melkein saman verran tappiollista.

Mitenkähän tuokin on mahdollista, maksat ihan jäätävästi vuokria vai?

Tein täydet poistot. Myelit vähennän edelleen palkkatuloista. Ai niin myin vähän puuta..

Eikös isolla menojäännöksellä saa pääomatulon puolelle lisää. Eikä ole sitten tule
maatalouden tulolähteeseen isoja tappioita jos ei tee ylipoistoja. Kun inflaatiokin
on alhainen, voihan niitä  poistoja säästellä silloin, jos vaikka tulee supersato..

Niin jos ansiotulojen veroprosentti on alle 30%, kannattanee ansiotuloihin laittaa.
Olisiko vajaat 38000 vuodessa se raja.

Minä en oikein osaa noita optimoida, laitan vähän kaikkia tulolajeja. Ei köyhän
veroja mahdottoman paljon tarvitse maksaa, oli sitten mitä lajia vaan.

-SS-

Ansiotulo-optimi on noin 17000 minkä ylittävästä menee ansiotulona pääomatuloa enemmän veroa, jos pääomatuloa yli 30000 niin tuo raja nousee 25000 euroon.
Ansiotulon ylittäessä ton sun 38000 rajaveroaste on noin 44 prosenttia+- kuntakohtaiset erot..

   Aktiivi kyllä laski 27 keuron ansiotuloista 21% veroa.Vuonna 2014 vajaa 40 ke ansiotuloista 10760 euroa veroa,tulovero ,kunnan,sairausvak.eli tasan 27%.Kukahan sun verotuksen oikein optimoi? Ja tuo 2014 on verotuspäätöksesta tarkistettu.

No ainakin ilmoittamiesi tietojen mukaan 13 tonnin tuloerosta meni (27 vs 40 tonnia) reilu 5100 euroa enemmän veroa (Ei nyt välitetä siitä että ainakin kunnallisevero on varmaan kiristynyt). 21% x 27000 = 5670, ja 27% x 40000=10800.

Eli tuota 13 tonnia on verotettu 5100 euroa. 5100 / 13000 = 39,2 %

Jos se 13 tonnia 27 tonnin päälle olisi ollut pääomatuloa, olisit maksanut siitä osasta 30% eli 3900€. Säästöä 1200€ puhtaana.

passailin silloin pääoma-tulot alle 40000 euron.

Vaikka se 13 tonnia olisi mennyt 32% mukaan pääomatuloina, niin silti olisit säästänyt yli tonnin.

Se on tietty eri asia minkä summan pystyy kulloinkin pääomatuloina ilmoittamaan, eli tämä on osittain teoreettista. Nyrkkisääntönä voi pitää vaikka sitä, että ansiotulot heittää mahdollisimman lähelle 20 tonnia jos mahdollista, eikä ainakaan alle 15 000€. Jos pääomatuloja kertyy joka tapauksessa sen verran että 30 000€ raja menee rikki, ansiotulot voi päästää vähän ylemmäs lähelle 30 tonnia.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 01.03.16 - klo:05:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.16 - klo:00:15

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 29.02.16 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 29.02.16 - klo:02:05

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 29.02.16 - klo:01:19

Tehty, alvia joutui maksamaan muutaman tontun, maatalous melkein saman verran tappiollista.

Mitenkähän tuokin on mahdollista, maksat ihan jäätävästi vuokria vai?

Tein täydet poistot. Myelit vähennän edelleen palkkatuloista. Ai niin myin vähän puuta..

Eikös isolla menojäännöksellä saa pääomatulon puolelle lisää. Eikä ole sitten tule
maatalouden tulolähteeseen isoja tappioita jos ei tee ylipoistoja. Kun inflaatiokin
on alhainen, voihan niitä  poistoja säästellä silloin, jos vaikka tulee supersato..

Niin jos ansiotulojen veroprosentti on alle 30%, kannattanee ansiotuloihin laittaa.
Olisiko vajaat 38000 vuodessa se raja.

Minä en oikein osaa noita optimoida, laitan vähän kaikkia tulolajeja. Ei köyhän
veroja mahdottoman paljon tarvitse maksaa, oli sitten mitä lajia vaan.

-SS-

Ansiotulo-optimi on noin 17000 minkä ylittävästä menee ansiotulona pääomatuloa enemmän veroa, jos pääomatuloa yli 30000 niin tuo raja nousee 25000 euroon.
Ansiotulon ylittäessä ton sun 38000 rajaveroaste on noin 44 prosenttia+- kuntakohtaiset erot..

   Aktiivi kyllä laski 27 keuron ansiotuloista 21% veroa.Vuonna 2014 vajaa 40 ke ansiotuloista 10760 euroa veroa,tulovero ,kunnan,sairausvak.eli tasan 27%.Kukahan sun verotuksen oikein optimoi? Ja tuo 2014 on verotuspäätöksesta tarkistettu.

No ainakin ilmoittamiesi tietojen mukaan 13 tonnin tuloerosta meni (27 vs 40 tonnia) reilu 5100 euroa enemmän veroa (Ei nyt välitetä siitä että ainakin kunnallisevero on varmaan kiristynyt). 21% x 27000 = 5670, ja 27% x 40000=10800.

Eli tuota 13 tonnia on verotettu 5100 euroa. 5100 / 13000 = 39,2 %

Jos se 13 tonnia 27 tonnin päälle olisi ollut pääomatuloa, olisit maksanut siitä osasta 30% eli 3900€. Säästöä 1200€ puhtaana.

Pitäskö kokeilla ja viärä makkarin kattoon yksi 20 w teholed
työmaavalaisin. Voisi olla, ettei tarvii sänkyy könytä. Nyrkkiä tulis.

-SS-

Jos säädät sen niin makkarin valon niin että herättää mutta on muuten pois päältä, ja pistät tehovaloja myös kyökkiin ja mualle missä emäntä huseeraa, niin vaikutus voi olla sama kuin naudoilla   On ne navetan valotkin 8 tuntia pois päältä yöllä.

Vaikuttaneeko C-alueella, jossa nuo hiehon teuraskasvattajat melko tyystin ovat, tuon tuen määräytyminen eläinyksikkökohtaisena, eikä pääkohtaisena, että kannattaa kiertoaika pitää pidempänä?

Mutta onhan se sielläkin se tuki teuraspalkkiona jossa painoraja on sama 170kg?    Se maksetaan hämymmin eli kerrotaan tukitaso 0,6:lla, mutta se elänikohtainen tuki mikä AB:lla on 250€, on C:llä noin 284€ / per eläin tai enemmän. Kasvatuspäivillä ei ole väliä, se on per teurastus se palkkio sielläkin.

Luulisi että teurastuen kasvaessa pohjoista kohden, olisi vieläkin kannattavampaa pitää kierto nopeana.