http://www.thecattlesite.com/articles/4310/how-does-indias-stance-on-cattle-slaughter-affect-farmers/

Eli lehmähän on aina ollut Hinduille pyhä, mutta käytännössä niitä on teurastettu Intiassakin. Nyt äärihinduilla alkaa olla se asenne, että eipä käy enää. Tekevät iskuja teurastamoihin jne.

Nyt jo intiassa on arvoiden mukaan yli 5 miljoona hylättyä lehmää, mikä suomen pinta-alalla tarkoittaisi 500 000 lehmää (samaan aikaan kun intiassa on suomen pinta-alalla melkein 100 miljoonaa ihmistä). Verrokkina suomessa on alle 100 000 hirveä jotka pysyttelevät yleensä poissa näkyvistä.

Yhteensä Intiassa on 45 miljoonaa lehmää (puhveleita paljon enemmän). Miettikää mitä siitä seuraa jos olisi 45 miljoonaa lehmää eikä yhtään oikeasti saa tai voi teurastaa, mukaanlukien sonnivasikat?

http://kaytannonmaamies.fi/unelmatiimi-tekee-hyva-tulosta-yhteisnavetassa/

Mitä mieltä raati on työmenekistä, kyseessä siis 3 robon navetta jossa koko karja hoidetaan itse, myös hiehot, ja työmäärä ilman mitään peltohommia tai muuta navetan ulkopuolista(lehtiartikkelin mukaan) on 10 000 tuntia. Ja lomituksia ei ole herunut kellekään.

Huomionarvoista on, että keskituotos on tosi kova 12000kg.

Ja tykkään myös siitä että eri ihmisillä on eri vastuualueet managementissä johon voivat keskittyä.

Siis parhaan hintaluokan painorajaa tiputettiin väliaikaisesti 300 kiloon jotta saataisiin eläintä liikkumaan. Vaihteeksi positiivisiä uutisia HK:n suunnasta, toivittavasti väliaikainen systeemi muuttuu pysyväksi. Ja saisi oikeastaan laskea vielä 20 kiloa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/%C3%A4kkil%C3%A4ht%C3%B6-hannu-kottonen-j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-hk-scanin-1.136856

Ei välttämättä ollutkaan eiliselle Maastullin "lihan tuonti on ihan ok vaihtoehto" ulostulolle ihan koko omistajaohjauksen hyväksyntä?


Mutta hyvä että lähti, eipä ne saavutukset kummoisia ole olleet.

http://yle.fi/uutiset/tanska_karkotti_kamerunilaisen_huippuopiskelijan__teki_liikaa_siivoustoita_opintojen_ohessa/8582300

Huippuluokan sähköinsinööri jos tekee liikaa siivuoshommia, niin saa lähtöpassit Tanskasta. Tuolla linjalla on varmaan aika hankala millään saada mitään hyötyjä maahanmuutosta? 

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/meijeri-hukkuu-maitoon-palkitsee-tuotannon-v%C3%A4hent%C3%A4misest%C3%A4-1.135720

Aika jännä yhtälö kun Hollannissa oltiin niin innoissaan kiintiöiden poistamisesta.



Samaan aikaan osui silmään vanhempi uutinen marraskuulta:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lantbruk-arla-perui-tuottajille-luvatun-lis%C3%A4n-1.132328

Eli Ruotsissa piti ottaa käyttöön maidon ruotsalainen "joutsenlippu" jonka kautta tulisi tuottajille lisähintaa, mutta:

"Arlan johto toteaa, ettei se näe ratkaisua oikeana, koska tuottajien tulo perustuu hinnan lisäksi tuotannon volyymiin. Hinnan nostaminen näin paineisessa markkinatilanteessa saattaisi pienentää tuotannon volyymia."

 

Eli Arlan kanta on se, että mitä enemmän tuotetaan persnetolla, sen parempi. Ja piste.

Sain viimein joulukuun tuotostiedot syötettyä kun päivitin ammun, ja kymppitonniryhmästä jäätiin taas ,

2014 123 lehmää ja 9974kg  , ekm 10338.
2013   94 lehmää    9660kg .  ekm 10075
2012   35 lehmää    9011kg     ekm 9556

Meijerimaidon ja robotin ilmoittaman erotus jotain 70 000 litraa, eli meijeriin 1,15 miljoonaa.

Tämän vuoden tavoite päästä ainakin sinne kymppitonniin ja nostaa keskimääräistä lehmämäärää kymmenellä, 100 000 litraa lisää meijerimaitoa. (Ja olisi kiva vetää ainakin yksi viikko silleen että robottien ilmoittamat maidot ovat keskiarvona yli sen 2000/robo/pvä. Nyt on 1900 ollut maksimi.  )

Miten on muilla hommat sujuneet? Mikä tavoite tälle vuodelle?

Lehmämäärää ei saatu nostettu kuin 8 eläimellä 131 lehmään, tulehdusongelmaa oli kesällä ja muutama outo kuolema marraskuussa.

Meijeriin lähti kuitenkin 2015 1,31 miljoonaa litraa maitoa, meijerimaidon vuoden kespitoisuudet R 4,3 V 3,5 ja solut jotain 160.   Holsteinien valkuistuotos tuotosseurannan mukaan 405kg, koko karjalla 388kg, mihin olen kanssa tyytyväinen (vaikka perustuukin siihen että robotti mittaa edelleen vähän yläkanttiin maitomääriä).  Tänä vuonna fokus on siinä että pidetään tuotos hyvänä ja elukat hengissä ja hiotaan prosessia.

Tavoitteiksi vaikka 50000 litraa lisää maitoa meijeriin samoilla pitoisuuksilla, ja tämä sitä kautta että lehmiä tulee 5-7 lisää. Ja samaan aikaan kulut nykyisellään tai mielellään vähän alle. Keskipoikimakertaa nykyisestä 2,3:sta ainakin pari desimaalia paremmaksi.

Mites muilla?

Alkuperäinen keskustelu:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=59059.0

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/biotalouden-suuret-odotukset-nojaavat-puuhun-1.135618

Itse en täysin ymmärrä miten puun tarjonta kasvaa kun lupaillaan metsän lahjoittamiselle / perimiselle pienempiä veroja 2017 tai myöhemmin.

Nopeasti ajatellen tuohan saa ihmisiä panttaamaan metsiä SPV:tä odotellessa, koska hakkuista menee kuitenkin pääomaverot ja sitten jos siitä jäljelle jäänyttä rahaa antaa perinnöksi niin siitä menee taas enemmän perintöveroa. Verojen minimoimiseksi kannattaa siis jättää mahdollisimman paljon puuta pystyyn, eikö? 

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ruukin-alpakkakehr%C3%A4%C3%A4m%C3%B6-etsii-ty%C3%B6ntekij%C3%B6it%C3%A4-1.135399


Aika symppistä että on taas uutta liiketoimintaa kehissä. Pari aika hassua lukua kuitenkin pisti silmään:

"Hyvälaatuisen alpakan hinta voi nousta jopa 8 000 euroon. Jos villalla ei ole väliä, alpakan voi saada 1 500 eurolla.

Hyvällä jalostuksella kehräämiseen kelpaavan villan tuotto voidaan moninkertaistaa. Huippuyksilöistä saadaan villaa yli neljä kiloa vuodessa.

Villaa joudutaan tilaamaan myös ulkomailta, koska kotimaasta sitä ei saa riittävästi. Suomen saanto on vain noin 200 kiloa vuodessa. Kehräämö maksaa villasta maailmanmarkkinahintaa, joka on noin 25 euroa kilolta."


Eli ensinnäkin Suomessa alpakan villa tuotetaan myyntiin 200kg, hintaan 25€/kg. Tekee yhteensä 5000€. Iso bisnes.

Ja toisekseen 4 kiloa villaa, eli 100€ vuodessa tuotava huippuyksilö maksaa 8000 euoroa.  Eli huippualpakka maksaa itsensä takaisin 80 vuodessa jos se ei syö mitään jolla on jotain arvoa tai vaadi muutakaan hoitoa, leikkaa ja toimittaa itse villansa ostajalle ja kuittaa viellä ostohintansa korkokulut jotenkin.



Lypsylehmävertaus on ehkä paikallaan: Keskihintainen mutta perimältään aika hyvä hieho voi tiineenä maksaa esim. 1500 euroa (olen ostanut puolt halvemmallakin). Se lypsää ekana vuonnaan yleensä ainakin 3000 euron arvosta (ilman että mukaan lasketaan mitään tukia). Eli maksaa itsensä hitusen nopeammin kuin alpakka? 

Hauska tilasto osui silmiin. Viljatilojen myyntitulot ja viljatilojen määrä.

Tiloja oli 2014   24840 kpl.

Tilojen myyntitulo yhteensä oli 283,4 miljoonaa euroa.

Kun tilojen myyntitulot jakaa tilojen määrällä, havaitaan että viljatilojen myyntitulo oli keskimäärin 11400€ ja risat. Vau.

Sianlihantuottajat myyvät päälle 200 000 eurolla per tila, maidontuottajat 120 000 eurolla per tila, ja naudalihantuottajatkin yli 70 000 eurolla. Ihan noin vertailun vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/yli_160_wto-maata_sopi_maatalouden_vientituista_luopumisesta/8542724

"Kehittyneet maat sitoutuivat luopumaan maatalouden vientituista välittömästi, kehittyvät maat saivat aikaa vientitukiensa poistamiseen vuoteen 2018 asti.

EU on poistanut lähes kaikki vientituet, joten Suomen näkökulmasta paljon ei muutu.

– Jotkut maat ovat vientitukia tuotteilleen maksaneet. Nyt ne poistuvat, joten suomalaisten tuotteiden, joille tukia ei ole maksettu, kilpailukyky kohenee maailmanmarkkinoilla, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) kuvailee."


Ei ole pitkään aikaan vientitukia makseltu, ihan Veetille tidoksi.

 

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maatalouden-kriisipaketin-kansallisen-lisatuen-suuruus-vahvistettu


Niin on taas kuin meikäläistä varten luotu tukipaketti, vaikka summat ovatkin taas pieniä. Onneksi pienistä kriisitukipuroistakin voi kasvaa kohtuullisilla volyymeillä ihan kohtuullisia tuloeriä. On ainakin tyhjää parempi. Voi tuokin melkein riittää ensi vuonna lainojen korkoihin.


Huomionarvoista on, että tämän vuoden investointteja ei lisätueta, vain 2010-14 tehtyjä.

http://www.arla.com/about-us/strategy/strategy-2020/

Hienoa strategiaa pukkaa. Pari miljardia litraa lisää maitoa pitäisi 5 vuodessa saada ja monenlaisia tavoitteita on, mutta se ei ole mahtunut strategiaan että tuottajahintaa saisivat nousemaan tai edes yrittäsivät.
"Towards 2020, we expect 50 per cent of our growth to come from Europe, which is one of six focus regions in our strategy. Particularly in the UK, Denmark and Sweden, where we want to be the dairy champion that leads and develops the market for dairy products."

 

Tuollainen kohta tuli Vipu:ssa vastaan vuoden 2015 tuissa. Muissa kohdissa on joko myönnetty jotain tai useimmissa "käsittely kesken", mutta tuossa on 0 euroa. Ja silti hiehojen teuraspalkkioita pitäisi olla tulossa. Ja sitä paitsi vuosi on vielä kesken ja nautapalkkio määrittyy käsittääkseni koko vuoden aikana, eli miksi tuossa ei ole "käsittely kesken"?

http://www.agriland.ie/farming-news/no-major-milk-price-rise-until-2021-says-eu-outlook-report/

Tumma viiva on ennuste, jonka mukaan nousee hitaasti mutta vuonna 2025 ei olla vielä 2013 tasolla. Pessimistisin arvio on että tällä nykyisellä mennään pitkään, ehkä vielä pari senttiä alemmas välillä, ja optimistisin että "jo" 2021-22 oltaisiin 2013 hinnoissa taas.





Koko raportti pdf: http://ec.europa.eu/agriculture/markets-and-prices/medium-term-outlook/2015/fullrep_en.pdf