Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 23

Viestit - MKH

Marraskuussa OP pakotti vaihtamaan yritystiliin. Pankkiohjelma meni 20 vuotta taaksepäin. Paljo huonompi käyttää kuin yksityispuolella. Sitte se e-laskujen siirto. Piti saada kätevästi tehtyä laskuttajan verkkosivujen kautta. Paskat. Kymmenestä varmaan 2 onnistui helposti ja loppujen kans piti ettiä oikeita sivuja ja rivejä urakalla. Kaikki ei ole vieläkään selvää. Joidenkin laskuttajien laskusta ei saa normilaskun näköistä PDFää tulostettua. Tulee sellainen tekstituloste >:( .
Palutteen kyllä annoin kun pankin kloppi soitteli. Pankin vaihtoakin harkittiin. Voi olla, ettei asia sillä kummene.
Mitä ihmetta? Mulla on ollut yritystili OP:ssa jo pari vuotta. Se yritystili on sulassa sovussa samoilla sivuilla henkilökohtaisten tilien kanssa, Samoin vaimolla on maatalousyhtymänsä tili sielä samassa "pankkiohjelmassa" yksityistilien kanssa.

Muokkaus: Vai onko kyseessä Oy?
Noin mullakin oli viime syksyyn asti kunnes ilmoittivat että yritystili siirretään y-tunnuksen alle. Nyt pitää kirjautua erikseen eikä saa enää bonuksia lainoistakaan.
Eikä ole kyseessä Oy.
Rypsin/rapsin sänki, kuten herneen sänkikin ilmoitetaan sänkenä. Ei siinä mitään väärää voi tapahtua. Kannattaa myös huomioida, että jos alan ilmoittaa kasvijäteeksi, sille EI makseta ekojärjestelmän tukea kasvipeitteestä.
Mielestäni siinä käy molemmat vaihtoehdot vastaukseksi, mutta juurikin tuen takia kannattaa valita sänki.
Onko toi kasvijäte jossain kerrottu mitä se meinaa, mä aattelisin että se on korjaamaton kasvusto joka mahdollisesti murskattu peltoon. Eikö se ollu ennen jos sato jäi korjaamatta niin seuraavana satokautena ei saanu lannoittaa olenkaan.
Mulla on ollu yritystili ennenkin mutta viime syksynä pankki muutti sen ilmoituksella y-tunnuksen alle ja nyt kaikesta rahastetaan niinkuin myös bonukset jää saamatta lainoista kun nekin on yritystilin alla.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 10.01.24 - klo:17:23
Ei siinä rahdissa paljon ole ollu eroa täyden auton ja nuppikuorman välillä, muutamia kymmeniä senttejä per tonni.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 09.01.24 - klo:22:19
Yhdeltä myyjältä tuli ilmoitus, että siirrytään helmikuun hinnoitteluun. Vähän jännästi ilmaistu. Voisko olla hinnasta hieman lohkaistu pois.
Iso karhun hinnat ainakin Yaran osalta noussut noin 15€
Metsätalous / Vs: Echo CS - 4310 SX
: 05.01.24 - klo:16:39
eikös ehko olekin ihan tarkotuksella hieman laiskempi.    kuulin yhen metsurin !!!  sanovan että kun se 150 tankillista sahattu ni jo on pirteä..      pari muuta merkkiä jo tuolla määrällä loppuja.         ite kyllä tykkään tuosta 4310stä mut isossa puussa kaipaan sitä etesmennyttä 241stä tronikia..
150 tankillista on vähän pitkä aika varttua et saha alkaa pelaamaan kunnolla.
MS 400 sanoovat et 30 tankkia menee ennenkun alkaa kunnolla pelaamaan, ite kyllä ennemmin ottaisin sellasen mikä pelaa heti.
Metsätalous / Vs: Echo CS - 4310 SX
: 03.01.24 - klo:11:11
mutta onko tehoero kuin iso.   miusta tuo 241 on ihan pätevä peli isonkin puun teossa..   tilhin ketjulla melkein saa jarrutella menoa..
0,7 kw ja painossa 400g
Metsätalous / Vs: Echo CS - 4310 SX
: 02.01.24 - klo:20:45
heh,   ja alkorytmi vahtaa mitä kirjuutat.     nooo,  ite kyllä aloin ikävöitä viime viikolla 241stä kun dolmar alkoi nikotella kait sopivaa pakkaslukua...      kyllä on vaan vanhana kiva sahailla väliaikoina kevyellä sahalla kun ei kehtoo tukkia enää tehä...     niille on moto!

Niin 241 on kevyt mun entisiin sahoihin verrattuna, mutta tämä mökkisaha on todella mukavan kevyt lelu. Paino näköjään 3,6 kg, luultavasti kuivana.
Onhan se kevyt saha tietysti mukava ja sahoista hifistellään viimeiset grammat pois, mutta monesti sillä sahaajalla itsellä voi olla kymmeniä kiloja ylimääräistä painoa joka ei menoa haittaa ollenkaan?
Metsätalous / Vs: Echo CS - 4310 SX
: 02.01.24 - klo:14:50
550:seen tuli vikaa ja osat Ruotsissa, eikä suostuneet sieltä kovin nopsasti tänne valumaan. Niinpä sahailin pitkät pätkät 201:llä ja vaikka tehoa ei ole paljon mitään, niin kyllä sillä vaan mukavasti kakkosharvennusta tekee. Se puuttuva paino on vaan ylivertainen juttu. Toki oikein karvaisessa kuusessa sitä tehoa kyllä kaipaa, ei pääse mihinkään. Toisekseen polttoaineen kulutus on aivan olematon pikkusahalla. Se pieni tankki kestää vaan ihmeen kauan ja bensaa ei kulu. Sen sijaan iso Huski, niin kyllä ruoka maittaa julmasti. Joku merkitys silläkin voisi olla.
Mulla ainakin tuntuu syksyllä kun alottelee että kaikki sahat painaa ja illalla on paikat aika kipeänä, kuukauden päästä ei enää paikat kipeydy eikä sahat paina.
Isompaankin sahaan kyllä tottuu ja lihakset vahvistuu sen mukaan kuinka painavaa sahaa kantelee.
Metsätalous / Vs: Echo CS - 4310 SX
: 01.01.24 - klo:21:41
Moi. Aion ostaa otsikossa mainitsemani sahan ensi viikolla. Oon kyllästynyt Stihl 200 jatkuviin erilaisiin vaivoihin.

 Miksi Echo? No mulla on isona sahana järeisiinnrunkoihin Echo CS-490. Ei oo mitään vikaa ollut kahteen vuoteen. Ei ole tarvinnut edes säätää uudelleen.

 Onko jollain muullakin Echoista kokemusta?
Oon ja joskus pyöritelly käsissä tota kyseistä sahaa kaupassa, sitte kumminkin tuntunu et painoeroa ei kylmäkahvaseen stihl 261 ole ihan kauheesti ja tehoa on echossa  aika paljon vähemmän. Itsellä ja 201 ja 261 stilhit isommalla tulee kyllä sahattua nykyään lähestulkoon kaikki, on vaan tehokkaalla sahalla paljon mukavampi sahailla ja varsinkin karsinnassa.
Tehokkaammat elevaattorit ovat mahdollistaneet kierrätysnopeuden reilun noston. Yhdessä korkeampien lämpötilojen kanssa, kosteudenpoistuma tunnissa voi olla kovimmissa virityksissa 4-5 prosenttiakin. Tässä on jo kaasu-uuni mukana. Kosteuden tasaamisesta niissä kylmissä kennoissa ei ole enää puhuttu. Kuivausprosessa on jo niin tehokas, ettei siinä kauheasti kerkiä enää mitään tasailla. Itävyyden säilymisestä ei oikein anneta takeita, mutta nuo, jotka ovat korkeilla lämpötiloilla kuivanneet, ovat sitä mieltä, ettei itävyyksien kanssa ole ollut ongelmia. Ilmeisesti kova kiertonopeus suojaa siementä tai jotain.
Jos kiertonopeus määritetään  sen mukaan mitä elevaattori pystyy tavaraa viemään niin esipuhdistajan työ menee kyllä täysin mahdottomaksi, menee niin paksu matto läpi että pinnasta voi joku roska lähteä.
Ja yleensäkin jos kuivuria on hommaamassa niin onko liian tehokkaasta uunista haittaa? Ei ole, mutta jostain kumman syystä myydään kuovureita liian pienillä uuneilla ja tehottomilla elevaattoreilla.
Ainoa syy kaiketi että saadaan tarjouslappuihin houkuttelevampi hinta jolla päästään kauppoihin.
Lopputuloksena kuivuri joka ei jaksa nostaa lämpöjä ja täyttö ja tyhjennys kestää ikuisuuden.
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?

Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
Joo tottakai mitä enemmän lämpimiä kennoja niin nopeampaa kuivaus mutta samassa suhteessa pitää lisätä kylmiäkin kennoja.
Mikä se oikea suhde sit on? Muistelisin et vastaan on tullut ratkaisuja joissa esim. 7 lämmintä ja 2 kylmää tai 9 lämmintä ja 3 kylmää. Olisiko noissa sitten todellisesta tilaavuudesta neljännes kylmissä?

Sulla on aika optimistiset muistikuvat, sillä mulla on sellainen muistikuva, että 1:1 suhde kylmiä ja lämpimiä olisi aika hyvä. Se "vetäytymisaika" siellä varastokennoissa on oikeasti tarpeellinen, jotta kosteus tasaantuu jyvissä.
Niin tuo on se vanha sääntö mut nyt on jo jonkinaikaa ollut liikkeellä ajatusta et lämpimiä pitää olla enemmän...
Joo ei välttämättä puolia tarvi olla jos kuivuri on oikeesti iso ja kiertoaika on pitkä, kai se aika ratkaisee minkä ne jyvät viettää siellä kylmässä osassa.
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?

Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
Joo tottakai mitä enemmän lämpimiä kennoja niin nopeampaa kuivaus mutta samassa suhteessa pitää lisätä kylmiäkin kennoja. 
Kuivuria suunniteltaessa tärkeintä tuntuu olevan koneiston koko, siilojen kokonaistilavuus ja lämmönlähde. Tässä syksyllä, kun kiertelin Antin esittelykohteita, pisti silmään hakekattiloiden vähäinen osuus. Asiasta kysyessäni, sanottiin näiden hankkeiden lähteneen liikkeelle juuri ennen koronaa, jolloin öljyn hinta ei ollut vielä niin korkealla tasolla. Sellainen kysymys kuin paljonko on kosteuden poistuma tunnissa, on monesti hepreaa. Vastineeksi todetaan, että ei ole tullut niin seurattua. Eikä vastausta saa oikein tehtaaltakaan. Sellaista, riippuu monesta asiasta pyörittelyä ja sitten tulee sinnepäin arvio. Ilmeisesti on niin, että vielä 2020-luvullakin luotetaan eniten siihen, että kun on iso koneisto, niin sitten homma luonnistaa. Monessa kohteessa on tosin varmuuden vuoksi tehty myös iso kaatosuppilo, jotta puskuritilaa on jollain tasolla käytössä. Kun tilanne on tämä, niin ei ole yllätys, että ei sellaista vertailevaa tietoa ole tarjolla, että onko 120hl koneisto energiatehokkaampi kuin 420hl. Syksyllä, kun juttelee isäntien kanssa, niin hyvä ystäväni pitää oikein tärkeänä, että satsit eivät ole koneistossa kuin 4-5 tuntia. Tosin koneisto taitaa olla maksimissaan 100hl, sitten kun itellä kestää helposti 12h, niin sitä kauhistellaan, mitään merkitystä ei ole sillä, että sinne on hehtojakin tungettu enemmän kuin kaksinkertainen määrä.

Tässä on koko ajan haaveena, että kehittäisi kuivuria sellaiseksi, että massaa menisi nopeammin lävitse, mutta mitään käsitystä ei ole tullut sen projektin kustannustehokkuudesta eli jos laittaa enemmän lämpökennoja ja isomman pannun, niin nouseeko kuivauskustannukset selvästi vaikka tavaraa menisi nopeasti läpi. Ilmeisesti tällaista tietoa ei markkinoilla edes pahemmin kaivata, kun ei sitä ole tähän mennessä missään julkaistu.
Monesti vaan sitä kuivausaikaa ei voi paljoa nopeuttaa, kylmien kennojen tarkoitushan on jäähdyttää jyviä jolloin kosteus siirtyy jyvän pintaan ja jos kosteutta on enemmän tarvitaan useita kierroksia kuivurin läpi. Jos kiertoaika on liian nopea niin vilja ei kerkeä jäähtyä ja kuivuminen hidastuu senkin takia, samoin jos viljaa kierrätetään liian nopeasti niin esipuhdistajan tehokin kärsii.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 23