Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Voi tosiaan ihmetellä mitä on tapahtunut ?
Vielä 2014 on jutusta päätellen toimittu omaan lukuun;
http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/finncontin-ruiskutussailio-lammityksella/ .
"Yllättävästi maatalouden ongelmat eivät korostuneet kepueliitin keskusteluissa. Maatalousministeriö oli vakuutellut, että EY ei ole mörkö."
Maatalousministeriön ylipäällikkönä maatalousministeri Martti Pura (kesk).
n.580 ha vuodessa ja 8 m leveyttä vastaako 290 ha 4 m koneella ?
mulle tuosta numerosta ovat yrittäneet peheline mukaan noin 9 kertaa tavoittaa... viimeisin ollu 20.38!! kuin pitkään lie töissään?
btw, aloin miettimään, kun kyseli työtunteja; niin ilmoitin sen 11 kertaa 7 kertaa 365 johon vastasi että ei voi laittaa... mietin että miten niin ei? ite lähen klo n. 06 amusella ja sit illalla klo n. 19 tulen pois.. jos en sit jatka myöhempään... ja kun päivällä on vain yks ruokis niin se ei vie kuin sen tunnin... joten..... lomaahan en ole pitänny kuin 1992 viimeeks... ja päivällä poissa olen ollu vain sen 3-5 tuntia kerta viikossa.. kuin paljon " normaaleille" karjalaisille kertyy? olis kiva tietää..
ite en ole enää vuosiin seurannu noita tunteja kun ei tilastokeskus ole kyselly enää... mutta kun en niin paljoin välitä kuin menee kuhan tulee työt vain tehtyä...
Työtähän akronettiin kirjuuttelukin on työajalla....
On se hurja....
https://www.youtube.com/watch?v=lJiLszrc6s4....sopii oksaankin.
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Tarkoitat varmaan niitä samoja kustannuksia jotka koskevat aivan kaikkia, mutta kertoimen ollessa riittävän suuri, et enää pystykkään paikkaamaan niitä ylimääräisellä omalla työllä tai ulkopuolisilla palkkatuloilla.
On siinä MIES paikallaan.
Pistää vasemmisto-öykkäri-toimittajat ruotuun.
Niin montakos yli 2500 mullin tilaa Suomessa on ?
" Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle..."
Jaaha. Tiedä millasia kuhnit nykyään on mutta aikoinaan tarjous kuhnit oli helkatin "pitkiä". 4-siipisten kuhnien hallintaan tarvittiin traktori joka riitti perinteisten merkkien 5-siipisille.
Tiukkaa maata joskus kynnettiin 3x14 tuumasilla kverneillä veturina mf699. Onnistui juuri ja juuri. Tää tapahtu 80-luvulla. Maan tiukkuus ei johtunu tallaamisesta.
Kait sitä siipien lukumäärää merkittävämpi asia on kuitenkin työleveys ja -syvyys.
JD:n plus 50 motori ööli tynnyri n.650 € sis alv. Hygaard samaa luokkaa.
"Totta kai voi uskoa. Lisätuet ei-viljelylle, mukaan vielä sopivasti lampaita, ei tarvitse investoida lisäresursseihin,
vaikka nelinkertaistaisi tukisatoalan. Paras mahdollinen yhdistelmä kulujen pienuutta ja
harvempien tuotetuottojen brändilisää.
-SS-"
Olikos juuri tollasen viljelyn tulos realisoitunut siellä teillä päin ?
Joku ihan uusmalli 2500. Luulis riitävän.
Btw ootko penkittäny kevään hankintaa ?
No niinpäs onkin nykyään; 150, 200 ja 300 kääntörungot.
Joskus muinoin oli malli 160 jossa kääntösylkkä rungon etupuolella ja akseli oli 160 mm ja sitten järeempi malli 200 sylkkä takana pystyssä.
"Kvernelandien vetopään numero kuulemma tarkoittaa vetotraktorin maksimikokoa. Siis meidänkin 160 vetopää tarkoittaa että aurat on tarkoitettu vedettäväksi max 160 hv traktorilla."
Taitaa toi numero tarkottaa vetopään akselin halkaisijaa.
Pitääs huomenna alkaa vaihtamahan hitaastihin peruskettinkiä.uuret pultit on sopivat kettinkihin,mutta nuo lapot ovat tosiaan 1mm liika pieni reikääset (erellinen kai tuonu koneen ulkomailta ja lapot ihme reikäkoolla) jotta onko hyvää konstia millä/minkälaisilla porilla/terillä alkaas poraamahan,vai olisko jotaki muuta konstia, jyrsin,kalvain tai jotain...?? niin nuo lapot on aika kovaa rautaa ja olemassa olevilla lapooolla olis vähä niinku pakko pärjätä.
Tos ensmäisen rivin lopus....
