Lainaus käyttäjältä: ilkka - 24.02.17 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:17:54

 Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.

Tuliko tuo ihan sydämestä ?

Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.

Tupailta puheita.

 Tämän viestiketjun väkevintä todistusta: Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.

Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.

No jos aiheen aloituksessa käsitellään tuotantoMÄÄRÄÄN sidottua tukea. Ja sitten rinnastetaan lypsylehmäpalkkio (palkkio/eläin) tuotantomäärään perustuvaan tukeen (€/litra).

Kävikös tässä nyt niin ettei ärrpää ymmärrä mistä on kyse ?


Pidän edelleen nuo;

"Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.

Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa."

"Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin(bakkärin viesti)

Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).

Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta."

Hyvä että kerroit. Sitä ei olisi muuten huomannutkaan. Sehän on 415 000 pienempi. Voihan Tietäjä,hengen jättilainen.Muutenkin mukava kaveri.

 Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.

Tuliko tuo ihan sydämestä ?

Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.

Tupailta puheita.

Juu. Kertaluokkaa pienemmät demari sihteerillä.

Maksaa pelloista niin vähän mihin vanhemmat tyytyy ja sitte verottajalle lahjaveroa, pitäis saada huojennusta mm. maksuaikaan. Tämän jälkeen välit on selvät verottajan kanssa.

Jos kaksi "jatkaa" niin ehkä yhtymäksi suoraan. Hamassa tulevaisuudessa mikäli yhteisymmärrys veljesten välillä häviää, hoitelee maanmittauslaitos oikeudenmukaisen jakamisen.

Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.

Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.

 Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?

Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:07:00

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:23:42

Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.

 Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?

Eiks se 150€/kärsä tule. Maidolle jokunen sentti. En oo kyl perehtynyt alueen tukiin oikein mitenkään, kun lypsäjiä ko. seudulla on enää tosi vähän. Pelto maksaa 10-20k€/ha ja heinä ei kuivuudessa kasva

Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.

Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.


Tästähän tämä lähti;

Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.

Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.

2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.

Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.

Ja miten tämän saa maksettua ?

Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi  ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.

Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?

Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.

"Taisi pientilojen tukeminen olla enemmän sosiaalipolitiikkaa ja kommunismin torjumista. Toki siinä maalaisliitto voitot kääri, mutta oli Maalaisliitto vaihtoehtona parempi kuin Neuvostoliitto."

Tuosta olen melkein samaa mieltä.

Sitten tuli vuosi 1995 ja liittyminen eu:n. Ja alkoi kiivas saavutetuista eduista kiinni pitäminen.

Siis niistä eduista jotka sopivat hyvin 50000 maitolitran vuosi tuotantoon.

On vaikea ymmärtää miksi tuotannon 20-40 kertaistuessa ei vielä tulisi paljon puhuttuja suurtuotannon etuja.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:18:17

Noniin.

Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.

Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.

Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?

Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."

Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin

Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).

Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 21.02.17 - klo:23:08

Voitko ystävällisesti hieman avata ajatteluasi Suuri Ajattelia;

Jos muistellaan 80-lukua, sai 30:lla hehtaarilla saman tuloksen kuin 30:lla hehtaarilla ja lehmillä, mutta silloin kyseessä oli ylituotannon mukanaan tuomaa maatalouspolitiikkaa, jossa maidontuotantoa ohjattiin viljaan. Toisaalta viljalla pärjäsi hyvin, toisaalta tyhmiä ja laiskoja höynäytettiin luopumaan maidosta ja ihan oikea ratkaisu se oli, kiitos Virolaisen. Laiskuudella kun ei kotieläinpuolella enää pärjää.

Siis 30 ha ilmeisesti viljaa sai saman tuloksen 30 ha + lehmät ?  Montako lehmää ?  Tällaisessa tilanteessa voi kukin ihan itse miettiä tyhmyyden ja laiskuuden välistä yhteyttä.

Löysitkin laiskuuden ja tyhmyyden korrelaation. Tuohon aikaan maidontuotanto perustui kiintiöjärjestelmään ja tuotannon kehittäminen oli mahdotonta. Kiintiötä ei saanut rahallakaan ja pinta-alalisäsysteemi esti tehokkaasti motivaatiot kehittää maataloutta. Tilan keskimääräinen tuotanto oli noin 50000 litraa. Myös sikapuoli oli jumissa, mutta sinällään erittäin kannattava tuotantomuoto.

Tuolloin tarjottiin tasapainottamislain myötä helppoa rahaa, jos siirtyi viljaan, metsitti peltonsa tai siirtyi luomuun.
Käytännössä helppoa rahaa tavoitteleville tahtoo pitkässä juoksussa käydä huonosti  ja lopulta ne palkitaan, joilla riittää motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä tehdä töitä, vaikka se ei juuri nyt näytäkään hyvältä.

Viljantuottajilla oli monta lihavaa vuotta, mutta nyt on totuus heillekin tullut eteen. Luomu on mielenkiintoinen juttu. Alunalkaen sen tehtävä oli ajaa ylituotantoa alas, mutta sittemmin sillä huomattiin olevan loistava imago, joka menee kaupunkilaisten päähän kuin häkä. Jos luomu oikeasti toimisi, miksi sitä tuetaan näin avokätisesti? Korkea tukitaso tahtoo mennä ylikorkeiden vuokrien maksuun.

Eikös maidontuotantoon tullut kiintiöt 1985. Siihen asti tuotettiin maitoakin niin paljon kuin pystyi...vai mitä ?

Pinta-alalisät ohjasivat varsin tehokkaasti tuotantoa. Ei kannattanut lisätä peltoalaa pinta-alalisien menettämisen takia.

Että niin ahkeraa ja viisasta vai laiskaa ja tyhmää porukkaa silloin oli viljelijät. Tähänkö perustui pienet tilat "pohjoisessa" kun kerran korvausta maksettiin pienuudesta. Toki samalla kiitettiin Virolaisen kaukonäköisyyttä ja äänestettiin maalaisliittoa.

Noniin.

Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.

Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.

Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?

Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."

http://www.iltasanomat.fi/musiikki/art-2000005098057.html

Enää reilu 200 tyhjänpäiväistä viestiä, niin on 20 000 täynnä.

Ja otsikon aiheeseen vastaus: ei mielestäni ole.