Terveisiä täältä HC-osastolta En millään malta olla kirjoittamatta,

Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa rasvatonta ja vaalean väristä, maukasta ja mureaa lihaa.

että onneksi suomalainen kuluttaja haluaa ostaa myös rasvatonta ja tumman väristä, maukasta ja mureaa lihaa

Toivottavasti kaikki ymmärtäisivät, että mikä tahansa, mikä nostaa pihvilihan tunnettavuutta ja arvostusta, olkoon se vaikka yhden rodun brändäys, tuo lisäarvoa koko alalle.

Juuri näin! Onnea hankkeelle, vaikka suoraan sanottuna en minäkään ihan heti ymmärrä tätä salamyhkäisyyttä......ehkä kaikki salamyhkäinen alkaa kiinnostamaan enemmän ja saadaan hankkeelle sitä kautta julkisuutta.

Pitäis olla laki ettei paria kilometria lähempää eläinssuojaa sais raketteja ampua .

...ja yleensäkään kotieläintilaa. Osalla kun eläimet ovat talvitarhoissa ulkona.

Me olemme antaneet naapureille selkeän ohjeen olla ampumatta raketteja lähistöllä, mutta kyllä siitä aina tuppaa tulemaan hammastenkiristelyä. Jostain kumman syystä ihmisillä on käsitys, että rakettien ampumiseen on OIKEUS. Olemme tarkastaneet asian riittävällä varmuudella ja asia on niin, että laillisen elinkeinon edut ajavat AINA rakettien ampumisen ohi. Vapaan kasvatuksen sukupolvelle on vain niin vaikea hyväksyä se, että pitäisi ottaa joku toinenkin huomioon - edes yhtenä iltana vuodessa.
Kompromissina kuskasin porukan reilun kilometrin päähän ampumaan rakettinsa.

Maito pilataan homogenoinnilla

100%:sti samaa mieltä!

Landehandella on ihan mielenkiintoiset näkemykset ja kieltämättä osaat perustella asiasi. Itse olen kyllä erittäin tyytyväinen omien lihojen mureuteen ja makuun, mutta voisiko olla kenties vielä parempaa - mene ja tiedä. Pitänee kokeilla.
Edelleen on kuitenkin niin, että nämä omat (osin älyttömät) kansalliset määräykset estävät tälläisenkin kokeilun myyntituotteissa.....

Raakakypsytys vacumissa on vähän niin ja näin; hienohipiäisten hommaa.

Täällä Suomessa nyt on vain tehtävä niin, mikäli aikoo olla väleissä terveystarkastajan kanssa.

Jotta lihasta tulee hyvää, se on riiputettava ilmatilassa. Tuolloin entsyymitoiminta on oikeaa. Lämpötila 5-8 astetta.

Pienteurastamoiden palveluksessa on se hyvä puoli, että niissä ruho ehtii riippumaan kokonaisena sen reilun viikon ennen leikkuuta. Tämä on jo hyvä alku. Sitten se on (pakon sanelemana) pakattava vakuumiin loppukypsytystä ja myyntiä varten.

Oletko kokeillut itse?

Pyrimme pitämään kaapin kypsytyksen aikana plus yhdessä asteessa. Lopputulos on ainakin ollut onnistunut, mutta en väitä, etteikö sinunkin metodeissasi voisi olla ideaa, vaan sanopa se näille tarkastajille ja vastaaville.

Oikein riiputettu liha lähtee sulamaan mahassa heti eikä aiheuta ummettuneen oloista tilaa.  Oikein riiputettua lihaa voi syödä runsaastikin ilman vatsaongelmia.

Samaa mieltä ongelmista "kaupanlihan" ollessa kyseessä. Omia lihoja saakin sitten ahtaa minkä maha vetää ilman mitään vatsanpuruja.

Mielestäni raakakypsytyslämpötila saa olla jopa 3-4 astetta, ei ole mikään ongelma vielä, ei pilaannu ja kypsytysaika saa olla neljästä viiteen viikkoon.

Tästä on muuten tietojeni mukaan tulossa oikein kunnon tutkimus erään kasvattajan toimeksiannosta.

Pihvikarjapäivillä oli Åke Karlssonilla mielenkiintoinen esitelmä. YHDEKSÄN vuoden kovan väännön jälkeen hän on saanut kumottua Ruotsissa omat lainsäädännön älyttömyydet/kohtuuttomuudet ja saanut tilalle EU:n normit. Tässä(kin) tapauksessa EU=hyvä ja Suomi/Ruotsi=paha
Sellaisessa tilanteessa, jossa Åke toimii, niin raakakypsytys koko ruhona onnistuu hienosti, koska hän teurastaa omassa pienessä tilateurastamossaan vain omat kasvatit.

Itsekin havaittu tuo ilmiö kun olemme omaa lihaa pitäneet vakumissa jääkaapissa liian kauan.

Jääkaapissa on käytännössä alin lämpö 3-4 astetta, joka on liian korkea. Raakakypsytys pitää tehdä nollatilassa, johon saa tulla +- yksi aste heittoa. Vain aniharva jääkaappi pääsee oikeasti tuohon plus yhteen asteeseen.
Tälläinenkin saattaa olla osaselityksenä.

Syy on ainakin tuo raakakypsytys. Atrian edustajalta kuulin, että he raakakypsyttävät vain fileet ja sisäpaistin. Muille paloille ei ole tilaa, aikaa ja rahaa. Sama lienee muillakin isoilla toimijoilla. Atlannin yli seilatessaan on lihapaloilla riittävästi aikaa raakakypsyä.

Kunnon raakakypsytys vakuumissa on aa ja oo ja aikaa siihen menee vähintään neljä viikkoa. Voi tuolla lypsyrotuisuudellakin olla ehkä vaikutuksensa, mutta rasvalla ei mureuteen ole suoraan mitään vaikutusta. Makua se tietysti antaa ja muuttaa. Me toimimme highland-lihan kanssa ja rasvattomuudesta huolimatta joka ikinen pala on murea ja suussa sulava.

Hondat pärjänneet noissa autobildin luotettavuustesteissä hyvin, mutta luotettavuuson on muutakin kuin vähäiset viat. Ajomukavuus ja ajettavuus tuovat ajoon luotettavuutta, näin ollen luotettavimpia ovat saab sekä bmw x-mallit.

Saabin ainoa hyvä puoli lienee se, että lopettamisen partaalla kiikkuneen tehtaan tuotteita on saanut puoli-ilman vähäkäytettynä. Toisaalta jos luotettavuus ymmärretään näin laajemmin, niin eikös arvon säilyminenkin ole osa luotettavuutta? Siis sitä, että hankinnan arvo ei katoa taivaan tuuliin...
BMW X-malleissa on hintakin jo aivan toinen verrattaessa Hondiin. Mikäli ominaisuuksissa (makuasioita?) olisinkin eroa, niin niistä joutuu maksamaan tuhottomasti. Meidän BMW:n ongelma oli pikkuviat. Ajovalot kärähtivät noin 1000 km:n välein ja pesunestesäiliö tyhjeni omia aikojaan parissa viikossa. Vikaa ei vain saatu korjattua. Tälläinen oli jo aika iso turvallisuusriskikin. Hondien kanssa (perheellämme yht. 4 kpl 2003 vuoden jälkeen) ei ole koskaan tarvinnut painia edes pikkuvikojen kanssa. Alkuperäinen kysyjä etsi nimenomaan tähän ongelmaan ratkaisua - ja sen minä hänelle kerroin.

kun talvella tulee liukkaat kelit niin juuri näitä Hondan citymaastureita on ojassa ja saan tehtyä "zukun" tilejä vetämällä niitä ojasta tielle maasturillani.

Mikäli alkuperäinen kysyjä olisi sanonut tarvitsevansa maasturia niin vastauksessani olisi lukenut Toyota LC. Kysyjä kaipasi farmaria tms, joten siihen rakoon Honda CRV on mainio peli ja jonka etenemiskyky Volvon farkkuun verrattaessa on aivan eri planeetalta. Meilläkin Honda vaihtui Toyotan LandCruiseriin, mutta syynä oli tarve isolle pv:n vetokyvylle.
Ojaan ajamisissa syyllinen löytyy AINA ratin ja selkänojan välistä. Ei voi syyttää CRV:ta kuskin töpeksinnästä....

Kertokaapa omia kokemuksia autoistanne. En hae statusta, vaan luotettavuutta ja kestävyyttä

Yksi on ylitse muiden    Honda CRV täyttää kaikki asettamasi vaatimukset. Meillä oli 7,5 vuotta ja ainoa "remontti" oli käsijarruvaijerin kiristäminen - sekään ei todellisesta tarpeesta vaan katsastusmiehen pyynnöstä. Hyvä ajettava, varma etenijä lumisilla/liukkailla teillä, ISO tavaratila jne

Kerro mulle MRP, käykö hc-lihalle kypsennettäessä kuten porolle, jos karahtaa ylikypsäksi, et rupee maistumaan maksalle 

No eipä ole tullut vastaan, mutta meillä pihvit ja grillituotteet syödäänkin aina raakana tai korkeintaan medium miinuksena (silloin harvoin kun itse saa - asiakkaat kun yleensä ehtivät viedä ne). Pataruokia tehdessä ei ole tullut milloinkaan vastaan.
Sinänsä tuo riistanmaku on itsessään hiukan maksanmakuunkin vivahtava ja varsinkin vanhalla siitossonnilla maku voi olla aika voimakaskin. Tälläisiä makuja ja niiden voimakkuuksia on tosi vaikea mitata saati sitten tyhjentävästi kertoa netissä.

Tä? Eikös ne sitte tukehdu läskeihinsä? Meinaan notta rotu, joka on jalostunut/jalostettu elämään hyvinkn köyhällä ravinnolla, annetaan tujua sapuskaa, niin siitei seuraa ko sanomista.

Tavallaan näin onkin, eli emoille pitää olla tarkkana varsinkin silloin kun ovat ummessa, etteivät pääse lihomaan. Toki keväällä poikimisten jälkeen kannattaa antaa hiukan parempaa säilistä ja silloinhan laidunkausikin alkaa olla ovella. HC emon hienous piilee siinä, että se pystyy raapimaan heikkotuottoisilta luonnonlaitumiltakin ruokansa ja samalla pitämään kuntoluokkansa, sekä vieroittamaan muhkean vasikan. Tuollaisissa olosuhteissa mannermaisten rotujen emot menisivät ehkä jopa umpeen (toki myönnän ja tiedän, että vastaavasti hyvillä laitumilla ne tuottavat vielä enemmän maitoa ja siten isomman jälkeläisen). Erilaisiin tilanteisiin ja eri olosuhteisiin sopivat eri rodut - onneksi on mistä valita  

Ja jos sen fysiikka kestää sen väkevän ruokinnan, niin eroaako sen karvakasan liha sitte enää mitenkään oikeista liharoduista?

Kasvavilla sonneilla parempi rehu menee sitten kasvuun. Annamme parasta mahdollista säilörehua ja silloin saadaan asialliset kasvut ja kuitenkin rasvaton ruho teurastamolla. Väkirehua ei anneta, paitsi vieroituksesta ensimmäisen laidunkauden alkuun kilo/pää.
Liha on maultaan TÄYSIN erilainen, kuin tavallisen naudan - oli sitten pihvi/maitorotu.
Maussa on selvä riistan vivahde, eli kuin naudanlihan ja hirvenlihan puolivälistä. Aivan erilainen maku. Testaa  
Uskon tuon maun tulevan yhdistelmästä: Ruokinnassa pelkkä karkearehu, laiduntaminen, mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen ulkona, pidempi kasvatusaika (2,5-3 vuotta), lihan vähärasvaisuus jne.
Myös lihan ominaisuudet ovat tavallisesta poikkeavat. Korkeampi proteiinipitoisuus vaikuttaa siihen, että mureudestaan huolimatta liha pysyy esim. pataruuissa paremmin kasassa. Samoin jauhelihapihvit/lihapullat pystyy tekemään ilman korppujauhoja ja/tai kananmunaa. Tällä voi olla iso merkitys esimerkiksi ruoka-aineallergikolle.

Aikah harvinaanen rotu se "puolibiisoni",

Ai niinkö. Miten voisi olla harvinainen, kun rotuyhdistys on suomen suurin

joka kasvattaa olkien ja kuloheinän voimalla karvoja ja sarvia...

Tämä on valitettava totuus muutamien säheltäjien osalta, jotka sitten pilaavat koko porukan mainetta. Me muut syötämme kunnon säilistä ja saamme lihaakin

Hierakat ollaan kyllä niiton lisäks ihan kerätty pois.

Mikäli hierakan niittää silloin kun siemenet ovat vielä vihreitä ja jättää maahan, niin onko tuloksena kuitenkin itämiskelpoisia siemeniä? Eli onko kerääminen aina tosiaan tarpeen?

Näille olin sitä ch sonnia ajatellut, onko se sitte liian iso? Mitä rotua suosittelette

Eikös Angus-sonni hiehoille olisi järkivalinta? Mitä tekee isolla vasikalla, jos se ei jää henkiin ja hajoaa vielä emokin Minun logiikkani on että hieholle pieni syntymäpaino ja sitten lehmille mahdollisesti isompaa. Mutta kuten sanottu, niin osaamista ja kokemusta löytyy HC ja high tensile rintamalla...