Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Näissä viljanhintakeskusteluissa ollaan usein sitä mieltä, että Suomen tuotantomäärät ei vaikuta hintatasoon, mutta kyllähän tuossa Maastullin artikkelissa Fazer Myllyn edustaja kyllä selkeästi toi esiin, että koska meillä vehnää tuotetaan yli oman tarpeen, niin sen takia hinta on yleensä keski-euroopan hintaa alempi.
Sellaistakin on esitetty jotta jos suomen omavaraisuus laskee alle sadan niin halpa ulkomaan tavara valtaa markkinat.
Näin yksinkertainen kaveri ei ymmärrä mihin tuo perustuisi ?
Jos teollisuudella on vaikka sama laskutapa viljalla, kuin kuitupuulla. On jostain kumman syystä kannattavaa maksaa koivukuidusta 70€/kiinto rajalla ulkomailta tuotuna, mutta 30€/kiinto kotimaisesta puusta tienvarressa on liikaa...
No juu jos se tuohon perustuu
Näissä viljanhintakeskusteluissa ollaan usein sitä mieltä, että Suomen tuotantomäärät ei vaikuta hintatasoon, mutta kyllähän tuossa Maastullin artikkelissa Fazer Myllyn edustaja kyllä selkeästi toi esiin, että koska meillä vehnää tuotetaan yli oman tarpeen, niin sen takia hinta on yleensä keski-euroopan hintaa alempi.
Sellaistakin on esitetty jotta jos suomen omavaraisuus laskee alle sadan niin halpa ulkomaan tavara valtaa markkinat.
Näin yksinkertainen kaveri ei ymmärrä mihin tuo perustuisi ?
Näissä viljanhintakeskusteluissa ollaan usein sitä mieltä, että Suomen tuotantomäärät ei vaikuta hintatasoon, mutta kyllähän tuossa Maastullin artikkelissa Fazer Myllyn edustaja kyllä selkeästi toi esiin, että koska meillä vehnää tuotetaan yli oman tarpeen, niin sen takia hinta on yleensä keski-euroopan hintaa alempi.
Juurikin näin. Ei vaan pieni tuotannon lasku riitä?
Maastullissa oli taas juttua itämeri-vähennyksestä. Mielestäni se toimii Suomessa väärin päin. Onhan niitä muutamia esimerkkejä, kun tavara on loppunut niin ovat joutuneet ostamaan euroopan hinnalla + rahti. Eli jos saksassa hinta 200 + rahti 30 hinnaksi tuli 230. Mutta Suomessa ostajat tarjoavat 200 - rahti eli 170. Kannattaisiko ihan kylmästi jättää kylvämättä ja myymättä tai vaikka polttaa/ajaa metsään vuoden tai parin viljat niin voitaisiin päästä Suomessa euroopan hintoihin + vähän vajaa rahti eli vaikka 220
Kaikki mahdollinen hömppä heinälle auttaisi myös.
Juu tiedän, että mahdoton ajatus kun rahat loppuu yms.
Viljan ostajista vielä.
Erään suuren ostajan ostaja kerran tokaisi että pitää laskea hintoja jos ei vilja liiku. Isännät kuulemma menee paniikkiin että hinnat laskee ja sillä on kuulemma heille toinenkin hyvä vaikutus. Muut ostajat seuraa perässä
Joskus kuullu sellaistakin, että etelä-saksassa on pakko pakkotuleennuttaa glyfolla kun on kun niin tiheet kasvustot että homehtuu tai itää tähkiin. En nyt muista kumpi oli. Tiedä siitä sitten onko totta.
Kaikki kesäkuun kylvöt alkaa olla keltaisia...
Tekis sillai, että yhdellä A4:lla olis aina yhden lohkon yhden vuoden suunniteltu kasvi, ja jos on vaikka 30 peruslohkoa, niin sehän tekis 5:lle vuodelle yhteensä 150 sivuisen paperinivaskan, sen kun iskis maaseutusihteerin pöydälle, niin vois ruveta siihteriä vähän vatuttamaan.
Loistava idea
Juu tosiaan vuosittainen tilalla ja 5-vuotinen viljelykiertosuunnitelma kuntaan
Taas Pro agria
Ennen jokaisen kasvukauden alkua on laadittava vuosittainen viljelysuunnitelma, joka säilytetään tilalla. Vuosittain laadittava viljelysuunnitelma tarkentaa viisivuotista viljelykiertosuunnitelmaa ja se voi poiketa siitä.
Tee viiden vuoden lohkokortteihin merkinnät viljelykasveista, eoo vaikee tikki. 
Tarttee jotain sellaista Excel värkkäystä harrastaa
Jotenki vaan tuntuu taas turhalta tehdä suunnitelma jota täydennetään ja sitten vielä kirjataan toteutunut. Eikös se toteutunut ole se mikä merkkaa
Kertaukseksi Pro agriaa
Vuosittaisessa viljelysuunnitelmassa on esitettävä peruslohkon eri kasvulohkoilla viljeltäviksi
suunnitellut kasvilajit ja
suunniteltu lannoitus lannoitemäärien ja –lajien osalta. Viljelysuunnitelma on myös aiesuunnitelma ja sen sisältöä on tarkennettava kylvöjen yhteydessä. Viljelyn
lopullinen toteutuminen osoitetaan lohkomuistiinpanoissa. Ensimmäisenä sitoumusvuonna (2015) viljelysuunnitelma on laadittava viimeistään 15.5. mennessä.
Taas pyrokratian vähennystä
Juu tosiaan vuosittainen tilalla ja 5-vuotinen viljelykiertosuunnitelma kuntaan
Taas Pro agria
Ennen jokaisen kasvukauden alkua on laadittava vuosittainen viljelysuunnitelma, joka säilytetään tilalla. Vuosittain laadittava viljelysuunnitelma tarkentaa viisivuotista viljelykiertosuunnitelmaa ja se voi poiketa siitä.
Onko jollain jotain pohjaa tuohon uuteen kotkotukseen vai käyttääkö kaikki jotain "oikeita" ohjelmia?
Lohkokortit tai jotain...??
No juu mut mun lohkokorteissa on vaan toteutunut meininki, niin tarttisin viel lisäksi tuollaisen typerän suunnitelman.
Näin sanoo Pro Agria
Vuosittaisessa viljelysuunnitelmassa on esitettävä peruslohkon eri kasvulohkoilla viljeltäviksi suunnitellut kasvilajit ja suunniteltu lannoitus lannoitemäärien ja –lajien osalta. Viljelysuunnitelma on myös aiesuunnitelma ja sen sisältöä on tarkennettava kylvöjen yhteydessä. Viljelyn lopullinen toteutuminen osoitetaan lohkomuistiinpanoissa. Ensimmäisenä sitoumusvuonna (2015) viljelysuunnitelma on laadittava viimeistään 15.5. mennessä.
Onko jollain jotain pohjaa tuohon uuteen kotkotukseen vai käyttääkö kaikki jotain "oikeita" ohjelmia?
Tossahan kirjoitetaan et hömppäheinät kannattaa, onko se sit asiaa? Ja toisaalta pitäisikö sitten kaikki sijoitusasunnot pakottaa myymään sellaisille tahoille joilla on vaikka 100 sijoitusasuntoa? Niin ja pitäisikö piensijoittajien osakkeet pakottaa myymään suursijoittajille? Mielestäni ihan sama asia.
Kadehtiminen ja kinastelu ei auta mitään.
Samaa mieltä
