Löytyykö veturista jarruventtiili peräkärrylle? Ilman en kovin suurta kärryä laittaisi, pysähtyminen aika heikkoa noilla vanhemmilla.

Otti 3 ha tiukille eilen fergulla että sai puitua😬 ensin hajosi puhaltajan hihna(se piti hakee kaupasta) sitten tyhjennyskierukan hihna (sen sai naapurista) ja lopuksi kun jäljellä enää metrin kaistale niin katkesi terä (sitten alko jo vähän kyrsiä) kotimatkalla sitten alkoi luistaa ajovariaattorin hihna mäessä....🥳
Että voisi melkeen sanoa että ei tästä tuu mitään noilla romuilla vaikkei isoja vikoja olekaan mutta aikaa menee hukkaan.

Eikö tuollaisia rispaantuneita hihnoja kannattaisi vaihtaa jo ennen puinteja..

Kaurassa pääsato kypsä, mutta seassa paljon vihreää versoa. Kaipa se on puitava.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.08.19 - klo:09:24

Mitä enemmän tukia siirretään pois siitä että oikeasti tuotetaan jotain niin mielestäni se palvelee näitä tiloja jolla ei ole niitä elukoita ruokittavana tai lantaa levitettävänä. Jokainen viljelijä saa tehdä päätöksensä kuinka haluaa, mutta holhous valtio kun kerraan ollaan niin viranomaiset saisi tökkiä hommaa oikeaan suuntaan. Toistaiseksi ei ole kuin kivoja puheita.

Koko homma on iso kokonaisuus. Asiaa kun on viety jo satavuotta väärään suuntaan. Tuohon ajan henkeen vaikea tietysti keksiä muutakaan vaihtoehto kuika asiat olisi pitänyt ratkaista 1917 ja uudestaan 40 & 50 luvulla.

Lainaus

Torppareiden maat jos olisi jääneet antamatta heille niin luultavasti oltaisiin samassa tilakoossa kuin veljeskansalla etelänaapurissa. Taas 40-50 lukujen touhut, karjalaisten asuttaminen oli siinä hetkessä järkevää. Se taas ei ollut että isojakin tiloja palasteltiin useampaan osaan sisaruksille. Esim oma kantatalo on 1/5 hehtaareissa, ja pellossa 1/2 siitä mitä vuonna 1940 ennen lunastuksia ja jakamisia. Mutta sille ei voi enään mitään.

Rakennemuutos on mennyt tottakai eteenpäin. Väittäisin että sikatilat ovat oikeasti menneet eniten rakennemuutoksessa eteenpäin ja joutuneet myös eniten sopeutumaan eu:n yhteismarkkinaan. Vaikea uskoa, että kannattavuus tästä kovinkaan ihmeellisesti maataloudessa muuttuisi parempaan suuntaan.

Lainaus

Sikahomma on täysin omalta kylältä kuollut, lähinnä enään broileria viljellään+ muutama lehmäpaikka.

Nyt on menossa vaihe jossa tukikaavakkeilla poimitaan rahakkaimmat toimenpiteet kannattavuuden turvaamiseksi. Tuet alenevat vääjäämättömästi, että tuon tukioptimoinnin tie on jossakin vaiheessa kuljettu loppuun. Todennäköisesti saadaan vain velvoitteet huolehtia ympäristöstä ilman korvausta. Mikäli kannattavuutta ei saada kuntoon niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tilan pyörittäminen ulkopuolisella rahalla.

Lainaus

Tähän jos mennään niin kuitenkin moni tulee lopettaneeksi, ja tätä ei suomen suurin pankkiryhmä anna tapahtua uskotte tai ette. OP:t saavat laittaa hanskat naulaan jos maatalousmaan hinta romahtaa huomattavasti. Eriasia toki nämä +15 000/ha alueet, mutta se totuus silti hyvästä pellosta lienee liki tätä oikeilla maatalousalueilla

Edelleen tuntuu olevan kova halu saada aikaan uusia tiloja jotka saadaan talutusnuoraan. Tämä tapahtuu kahta kautta. Spv:n, joka nyt on hetken jäissä, avulla pientiloille annetaan 5 vuoden viljelysitoumus ja pakko tilan kehittämiseen. Tässä opetetaan hienosti siihen sivutoimisuuteen jossa raha siirretään kätevästi maatalouteen. Tilakauppa tehdään puoli-ilmaiseksi jotta jatkajalla olisi mahdollisuus jatkaa tilanpitoa. Toinen tapa on se että tarjotaan investointitukia jotka osittain ulosmittautuvat tavaran toimittajille. Tällä tavalla saadaan aikaan pitkä velka joka pakotta jatkamaan maailman tappiin asti. Ja monta eri tapaa näitten välillä...

Lainaus

Itse en lähtenyt tähän, pankista sai lainaa ilmankin. Ehdot ovat liian tiukat, pankki kyllä osasi lainata rahaa ilmankin. Ja maksoin 80% siitä mitä edellinen sukupolvi olisi saanut pellosta/metsistä vapailla markkinoilla aivan kunnioituksesta vaikka puoletkin olisi piisannut.

Ymmärrän että kotimaista tuotantoa tulee tukea ihan jo huoltovarmuuden vuoksi. Meitä ei kukaan tule auttamaan tänne pohjoiseen jos hätä tulee. Samalla ei kuitenkaan tarvitse jatkaa hölmöilyä. Nykyinen tilamäärä voidaan ihan hyvin puolittaa ja metsäpellot metsittää. Samalla saadaan vapautettua työvoimaa paikkaamaan sitä mainostettua tulevaa työvoimapulaa eikä maahanmuuttajia tarvita niin paljon. Eläkeläiset hoitakoon viljelynsä loppuun kello käy kuitenkin. Muutos pitää aloittaa sieltä nuoremmasta päästä...

Ei minun mielestäni 100ha viljelyksilläkään tarvi saada koko vuoden palkkaa enään nykyaikana. Eläimistä en kommentoi, niihin ei tietotaito riitä. Niinno. Jos viljelee dextalla ja hankmolla 80 kilometrin säteellä kaikkia lämpäreitä niin vuoden saa kulumaan siihen 100ha töihin, jos omistaa vielä kartanomuseon jonka nurkia rassaa kaiken joutoajan. 

Joo koitappa hoidella se 100ha sivutoimisena palkkatöiden ohella. Ihan päätöntä juttua.

Aivan riittävästi tuli ja sellaisella voimalla, että alkaa jo lakoutua   
Yhtään ei näitä sateita kaivattaisi, vaan niinpä lupaa koko elokuun jatkuvaa matalapainetta. Pitkässä ennusteessa joka ikisellä päivällä sadetta.
Kuiva kesä jätti jyvän pieneksi ja kevyeksi ja nyt senkin joutuu vielä märkänä tuolta ottamaan sateiden välissä 

Kivahan tällaisia on unelmoida, mutta kun sillä pellon tuotolla pitäisi elää ja vielä saada ruokaakin tuotettua.

Kultivoidulla seisoo jo vesi, kyntömaat vielä pinnalla. Näemmä lupaa taas lisää melkein joka päivälle. Että tällainen kevät tällä kertaa

Mitenkä mahtaa käydä jos vajaan viikon maassa ollut jyvä saa päälleen sateen ja heti perään kunnon yöpakkasen? Tuollainenhan voi tehdä jo pienen roudan.

Tuonne märkään kun käy siemenen sotkemassa ja viikon päästä ottaa kunnon sateet päälle, niin säästyy ainakin ne puinti- ja kuivatuskustannukset .

Niin takapyöräkoneessa kannattaa kyllä katsoa, että renkaat ja pyöränlaakerit on ehjät. Tavallisen v-mäinen homma alkaa vaihtamaan ja voi jäädä itseltä tekemättä, jos ovat kunnolla jumissa.

Ei ole syysviljalla helppoa, kun on vuoron perään peurat, hanhet ja joutsenet syömässä 

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 13.02.19 - klo:11:28

Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.

Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.

Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!

Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?

1 hihna jouduttu uusiman 80-lukuisesta elevaattorista, onko tuo nyt sitten paljon.

TEHOVILJELY SAASTUTTAA JA MYRKYTTÄÄ MAAN

https://yle.fi/uutiset/3-10640483

Syyt ovat selvät

Tutkijat ovat löytäneet neljä selkeää syytä hyönteistuholle. Tärkein ovat viimeisten 20 vuoden aikana käyttöön otetut maatalouden hyönteismyrkyt, kuten neonikotinoidit ja fiproniili, joita käytetään rutiininomaisesti ja jotka jäävät maaperään.

– Ne steriloivat maaperän ja tappavat kaikki hyönteiset, sanoo Sánchez-Bayo.

Huolestuttavaa on myös, että myrkyt leviävät suojelualueille. Saksassa on havaittu, että eräillä luonnonsuojelualueilla jopa 75 prosenttia hyönteisistä oli kadonnut.

Myrkkyjen ohella hyönteisiä hävittää maatalouden tehostuminen teollisiin mittoihin, jolloin hyönteisille ei jää elintilaa.

Tohtori Sánchez-Bayon mukaan tärkein yksittäinen muutos, jonka ihmiskunta joutuu tekemään, on maatalouden muuttaminen luonnonmukaisempaan suuntaan. Luomutiloilla, joilla hyönteismyrkkyjä ei käytetä, hyönteisten määrä on suurempi.

– Teollisessa mitassa toimiva tehomaatalous on se, mikä tappaa ekosysteemin.

Olishan siinä ollut jussilla kuokkimista, kun ikiroudasta koittaa peltoa tehdä.

Ihan yhtälailla tuntuu nuo halvat ledisarjat hajoilevan. Palavat ja vilkkuvat miten sattuu, kun kontakti taas huono jossain välissä tai vettä päässyt sisään.