Helpoin olisi rypsin viljely aloittaa Aurea lajikkeella , on aikainen ja helppo torjua rikat Clamoks torjunta-
aineella ,joka tehoaa -juolaaseen,-hukkakauraan,-savikkaan,-valvattiin,-saunakukkaan ,ym. rikkakasveihin.
  Viimekesän ruiskutukset ,kerran Clamoksi höystettynä Karatella, toisen kerran vähän ennen kukintaa Bickajalla
sekä kukinnan alussa Juventtuksella ,jolla torjutaan rypsin lakoutuminen ,että pahkahome eli kolme ruiskutusta, ei
niin vaikiaa pitäis olla ja ruiskunkin virutin heti ruiskutuksen jälkeen pelkällä vedellä ,niin kauan että vaahtoamista
ei enään esiintynyt eli ei mitään pesuaineita käytetty.

  Jos rypsissä puinti pelottaa ,niin vois kokeilla kuminaa ,kun nääs se puidaan ennen viljoja. Onhan sekin kyllä
melko uusi kasvi täällä perukoilla ,mutta joutuin on Suomalainen kumina vallannut markkinoita, oliko se
jotain 20% mailman kuminan tuotannosta.

  Huvittaa kun laiva tuo ulkolaista rypsi kautta rapsi puristetta satamaan ja rekat kuskaa rehutehtaalle ,kun samalla
isännät ajavat preeriakasveja satamaan ,liekkö vielä lastattavaksi samaan laivaankin millä rypsirouheet tuotiin.
  Olisiko aika isäntien lähteä opintielle rypsin viljelystä ,kun tuntuu että jossakin päin mailmaa sitä saadaan viljeltyäkin, kun tänne astikkin sitä on vara tuoda.

   Ei muutako puit pois vaan, osaa se puimurikin erotella ,eli käytännössä ne vihreät ei aukea ja näin-
ollen menevät peltoon.

  Olen  ihmetellyt miksi toiset tuskailevat rypsin valmistumisen kanssa ,en oikein keksi muuta selitystä
kuin sen ,että kylväessä menee jokin pieleen. Kylvetäänkö liian syväksi muokattuun peltoon ja näin saadaan
itäminen eriaikaistumaan vai mikä lienee?  Tietenkin lajikevalintakin vaikuttaa ,itse viljelen aikaisinta lajiketta
mitä markkinoilta saa ,kuten nytkin oli Aurea rypsiä.  Vaikka kasvuajassa ei olisikaan monen kymmenen asteen
ero lämpösummassa ,sekin kuitenkin syyskuun lämpösummakertymällä voi tarkoittaa viikkojakin valmistumisessa.

  Sehän nostettiin muutama vuosi sitten 50 ,jonka jälkeen vähennystä ,vai onko arvo muutettu takaisin 20 ?
Mielestäni lehtivihreä ei ongelma ,jos puintikosteus on pudonnut alle 20% ,eikä itsellä reilun 15 vuoden
kokemuksella ole lehtivihreä ollut milloinkaan yli 20 ,oliko kerran 18 yleensä pyörinyt alle kymmenen ,kyse siis
rypsistä omalla kohdalla. Tänään tuli Aurea rypsit puitua loppuun satoa tuoreena 400 hehtoa ,ala 8,32 ha, joka
sisältää 20 aaria kolmen metrin suojakaistaa vesistön varrella. Saapa nähdä mitä kuivana kiloja kertyy.

 Ohrat laariin toissapäivänä ,eilen aloitin Aurea rypsin puinnin ja tänään olisi mahdollista loput rypsit saada,
jos vain kaikki menee putkeen. Rypsi kylvetty 25,05 ja farminetin sään mukaan olisi eilen lämpösummaa
kertynyt 995 astetta ,eli yllättävän hyvin pitää paikkaansa valmistumiseen vaadittavat asteet.
 Sato rypsilläkin yllättävän korkea ,jos vain loputkin saa kunnialla pois jopa lähelle kolmea tonnia hehtaarille.

  Naurattaa ,kun olen 80 sivua seurannut tätä keskustelua , kun asiahan on hyvin yksinkertainen, eli
kylvönyhteydessä kahdesta kolmeen kiloa timoteita vantaitten sekaan ,niin siinä se on.  Ei haittaa puinteja ,säilyy tiheässäkin
kasvustossa ja lakoviljan alla ei menesty ,joten senkään puintia ei haittaa.

 En ihmettele yhtään ,että ei rypsejä taikka rapseja osatakkaan viljellä ,kun tuosta kerääjäkasvistakin saadaan
niin vaikeaa.

  Olisiko sittenkin kannattanut laittaa 100 000 hehtaaria vehnämaista rypsille???

 Ja jälleen kerran ,eli viljan hinnat sopivia ,on se niin mahdotonta laittaa öljykasveja viljelykiertoon.

Kirjoittanut: taisker
« : tänään kello 11:40 »
Lisää lainaus

`sitä mataran sukusta paskaruohoo ku pui 1t ha niin kyl mua 7t hybridi ruis kiinnostaa sata enempi`

  Eipä sitten kestä täällä narista halpoja viljan hintojakaan.

 Mikä vaikutus olisi viljoen hintaan ,jos olisi ollut 100 000 hehtaaria enempi rypsillä tai rapsilla, niin kuin
2010 vuonna oli?. Luulisi että kun parhaita maita olisi pois viljalta ,niin se tarkoittaisi noin 400-500 miljoonaa
kiloa  massaa markkinoilta pois ,että olisi sillä myönteinen vaikutus hintoihinkin.

 Nythän ei ole glyfo jäämistä pelkoa ,kun ei oltermanniakaan enään Venäjälle mene , ne pojat kun osasivat mittailla.

 Kuminaa viljelevänä olen oppinut olemaan tarkkana eri kasvinsuojeluaineitten kanssa ,kun kuminaa ostava firma
joka syksy kyselee tarkasti ,että mitä aineita on kasvustoon laitettu.
 On kuulemma eriä tullut maailmalta pumerangina takaisin ,on kuulemma mittauslaitteet halpuneet ja kehittyneet viimme aikoina ,joten pienemmätkin tukkuostajat mittailevat eriä ,eikä vain tulli.

 Se on niinkin yksinkertainen syy miksei rypsi kiinnosta ,kun ei sitä massaa tule ,mitä olisi naapurin ohi niin
mukava kuljettaa.  Siinäpä olisikin kärrynvalmistajille ideaa valmistaa peräkärryyn nostettava välipohja ,jonka
vois rypsin puineille nostaa ,että tulisi lohkolta yhtä-monta kuormaa kuin ohraakin.

Samat kuivausopit ne käy rypsillekin ,ainoastaan tasapainokosteus on eri ,eli 60% ilmankosteudella päästään
rypsillä 9% kun ohralla se on14% .  Eli kuivempaa voi laittaa paksummin ,kuten muitakin viljoja.

Kuivaus kelit on rypsille huonommat ja sen takia olisi hyvä olla hieman lisälämpöä ,muttei liikaa ,ettei pintakerros
pilaantuisi.  Itsellä on 9kw sähkölämmitin varmistamassa kuivauksen 23k3 erälle, ja reikäpellin päällä vanha
paperikoneen viira joka on kestävää kyseiseen käyttöön.

Jännä että et ole SS ottanut erikoiskasveja viljelyyn ,kun kerta sopivaa kalustoakin tuntuisi olevan.

Jos hukkis ss ongelma ,niin sen parempi kumina ,joka vuosi saa agilia joka torjuu hukkiksen ja on
sen jälkeen puhdas.