Lainaus käyttäjältä: Oksa - 02.10.20 - klo:08:16

oho,   tai sit siulla vähän mettää..         mut kyllä ei nouse puun hinta suomesa vaikka mikä olis.    huolen pitää siitä joku taho.     mutta kait se kohta puun tarve kasvaa kuhan talavi jyllää...

Joo on vähän mettää eikä ole tullut siihen investoitua kun en oikein ymmärrä että missä siinä on se bisnes..

  bisnes on siinä, kun se metsän liikevaihto on yhtäkö sulle jäävä tulo, mutta maataloudessa se on
yhtäkö muitten toimioitten tulo ja sun osuus on osa tukipotista, joka kerätään jopa eurooppaa myöten.

 Joo naapurin kitupolttoa tynnyrissä haistellut kymmenen vuotta, on se mukavaa saa hivenetkin
ilmasta ja maaperän kasveista, jos niitä erehtyy kasvattamaan lähellä pitkäaikaista polttopaikkaa,
ei uskoisi nykypäivänä  enään tapahtuvan on sen verran tietoisuutta levitetty, mutta aina on niitä,
jotka tietää mikä parhaaksi miten toimia.

 Yllättävän hyvin kauran hehtopaino nousee, kun kierättää kuivaajassa viisi tuntia ylimäärästä,
jopa viisi kiloa olen saanut nousemaan poutakesän kauroilla.

^^
Sitä on joskus tilapäisiä mielenhäiriöitä  ,suomalainen yrittää kuitenkin. Joskus on laitettu lauta kaatokuiluun valmiiksi että saa rassattua elevaattorille reiän mistä sörkkiä tavaraa eteenpäin kun ei oikein vilja ollut juoksevassa muodossa. Jos se kaatokuilusta menee eteenpäin niin kyllä se kuivaajassa kiertää kun koneet käy.

-80 luvun alkupuolella oli neljäsataa kympis  kepakko mukana millä oli kätevä tuuppia jyviä säiliöstä kierukalle.Helppoa kun oli kopiton kone.

    Akkukäyttöinen lehtipuhallin ja siihen sopivan pituinen uponaaliputki jatkeeksi, että yltää
lähelle kippausmontun pohjaa, saa mukavasti märillekin jyville kyytiä, ei tarvitse kepillä sörkkiä.

 Eihän ne hinnalla kisaakaan, ainakaan täällä, on purkkimaito huomattavasti kalliimpi, mutta
se, että on lähellä tuotettu ja jalostettu, niin se myy nykykuluttajalle. Liekkö Valiolla enään, kuin
kaksi purkittamoa koko suomessa?

Lainaus käyttäjältä: Kehveli - 02.07.20 - klo:05:54

Eiköhän ongelma ole kilpailu kauppaa vastaan.Tällä hetkellä meillä taitaa olla seitsemän purkkimaidon toimittajaa, jotka kilpailevat kapenevassa markkinassa,kuka saa
pitää markkinaosuutensa.Muutaman vuoden päästä meillä on reilu 3000 tuottajaa.Tarvitaanko silloin enää Valion ja Arlan lisäksi  muita toimijoita.Esim. viime tilikaudella
Maitomaa ja Satamaito tekivät miinusmerkkisen liikevoiton ja ovat syöneet ns.seiniä monta vuotta.Ovatko nämä meijereiden työpaikat tuottajille tärkeitä,jos ne
rasittavat tuottajahintaa ja mahdollistavat kaupalle paremman kilpailutusaseman.

Ihan sivusta seuranneena olen ihmetellyt samaa jo pitkään. Näillä pikkumeijereillä ei ole nykymaailmassa mitään virkaa, paras kun laittaisivat ovet kiinni. Kauppa on ainoa, joka noista hyötyy. Ehkä siksi niitä vielä roikotetaankin mukana.

 Pienet lähimeijerit sopivat oivallisesti nykytrenteihin, lähiruoka sitähän nyky kuluttajat haluavat, pieniä
olutpanimoitakin syntyy kuin sieniä sateella, eikä siittä ole kauan kun panimoteollisuus keskittyi suuriin
yksiköihin.

 Olkaapa tarkkana, kun halpaa öljyä ostatte varastoihin, ettei pääse käymään, niinkuin
Porissa oli käynyt.   https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006504653.html

 Yhden myllypaikan vuokra vastaa tuotoltaan 100-200 hehtaarin metsän tuottoa per. vuosi
riippuen metsäpohjan laadusta, mutta noin karkeasti laskettuna, joten kannattaako maanomistajien
ainakaan vastustaa niitä, jos ne asialliselle etäisyydelle asutuksesta rakennetaan.

 
  Ei tiheys ongelma enään puinnissa ole, kerran oli Jukon kasetti väärin kylvön alotuksessa,
tuli reunoille reilut 30kg/ha siementä ennenkuin huomasin, olihan se kuin turpasta aluksi,
mutta puinnin aikaan ei enään erottunut, mihin oli tullut reilummin siementä.

 Kaasun käyttö raskaassa kalustossa järkevintä, henkilöauto kulkee parhaiten sähköllä.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 21.02.20 - klo:12:31

AINA on sateisen kauden jälkeen tullut kuiva jakso, viineisimpänä 2017, jolloin kesä ja syksy oli erittäin sateisia, ja niitä seurasi kuiva kevät ja kesä 2018, jo talvi 2018 oli aika vähäsateinen.

Niin. Sateen jälkeen tulee pouta. Aina. Kysymys on vain, että milloin.

  Ei kannata saman vuoden vaihtelua ajatella, vaan vuosien, niinkuin tämän loskatalven pysty päättelemään
jo viimme vuonna siittä, että todennäköisesti on loskanen, kun edelliset kaksi talvea oli kunnon talveja, niin
seuraava on leuto ja samalla todennäköisyydellä ensi kesä on sateinen ja kylmä, koska on kaksi kesää ollut
erittäin kuivia, no tai siis pohjois-pohjanmaalla.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 17.02.20 - klo:00:16

eihän välttämättä kahta perättäistä pahaa tuholaisvuotta tule, mutta mutta...

Tämä mutta on se, että öljykasvien viljelyn täytyy käytännössä loppua muutamaksi
vuodeksi, jotta tuholaisten elinkierto pysähtyy ja loppuu lähialueilla. Sitten
taas viiden vuoden päästä esiintyy pari vuotta KM sivuilla nelitonnareita.

Edelliset viljelyhuiput olivat 2006 ja 2010, ja viimeisin oli 2016-2017.
Niitä seurasi viljelyalan romahdus, eli nyt sitten odotellaanpa vuoteen 2024, ehkä taas onnistuu.

2016 taisikin olla juuri semmoinen taukokauden loppu, koska kolmena peräkkäisenä
vuotena havaitsin tuholaisten lisääntyvän. Ja viime kesä oli aivan mahdoton. 
Onneksi en vaan itse saanut aikaiseksi. harvoin saa tekemättä jättämisistä itseään
onnitella, mutta nyt.

Monimuotokukkapellon rypsitrapsit syötiin viime kesänä vielä teevadin
kokoisistakin lehdistä ruodoille. Kukkia ei tullut kuin muutama pieni.
Ja nekin syötiin.

Se on pahin tilanne, että öljykasveja, sekä syys- että kevätkasvuisia, viljellään
tasaisesti vuodesta toiseen, siinä öhtiäiset ehtivät muodostamaan voimakkaan kannan.
Ja varsinkin kirpat ovat täysin kotoperäisiä elukoita.

-SS-

 Totta haastat, olen siinä onnellisessa asemassa, ettei muita rypsin viljelijöitä ole tai satunnaisesti
jonakin vuonna voi olla omalla kylällä, auttaa kyllä ötökkäpaineeseen kun yksin saa touhuta, kuten
viimme kesänä kolmen ruiskutuksen ohjelmalla satoa tuli muutama kilo vaille 2000kg/ha ja lajike
kuitenkin oli vaatimaton aurea ja kesäkin helkutin kuiva, joten viljelykierto rypsillä jatkuu tänäkin
kesänä.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 15.02.20 - klo:23:22

Sähköauton etuna on lataus kaikkialla, mihin tulee sähkö.

Jossain suunnitelmissa latauspaikkoja oltaisiin teettämässä kaikkiin vähänkin isompiin uusiin rakennushankkeisiin. Latausasemien verkko pitää olla aika kattava, muuten sähköautot ovat pysyvästi kakkosautoja perheessä.

Olen toisinaan ihmetellyt miksi tuo lataussysteemi on tehty niinkuin se on (en tarkoita DC-pikalatureita tässä).
Helpointa olisi kun se 'latausälykin' olisi kokonaan autossa ja liitäntänä vain tavallinen 3 x 16 A 3-vaihe töpseli. Niitä on yleisesti kaikkialla, se teho löytyy yleensä joka rakennuksesta eikä tavallisten 3-v pistorasioiden lisääminenkään ole kummoinen juttu. Vielä kun systeemi osaisi käyttää kaikkia kolmea vaihetta niin tehoakin saisi 11 kW mikä olisi hyvin riittävä kaikkeen muuhun paitsi kesken matkan tehtävään lataukseen. Ja siihen tarpeeseen on sitten olemassa pikalaturit.

Onhan niitä muutamia autoja jotka tuon tempun osaavat Type 2-liittimillä, mutta useimmat eivät osaa. Ilmeisesti siksi että tuo 3-v rasioiden olemassaolo on monessa maassa harvinaista kotikiinteistöissä. Täällä Pohjolassahan ne ovat vakioratkaisu.

  Olisko asian juju siinä, kun valtaosalle autoilioista riittää se, kun saa 8A normi scukosta, joka taasen
löytyy joka ainoasta taloudesta, kuten itse pärjännyt reilut kolme vuotta normi autotallin pistorasialla,
eli euroja on tarvinnut pyöreät nolla siirryttäessä sähköiseen polttoainejakeluun. PS. ajomäärä vuodessa
noin 19 000km.

" Myös päivittäinen (yö) lataus on helppo maalla suorittaa, kun ei tarvitse taloyhtiöitten kanssa jankata."

 "Kotilataus tuntuu olevan hyvin helppoa ja toimivaa."


Millai verottajan kans ?  Alvit pitäs kait ainaki osaks maksella.

Ja eiku kättä lippaan.

   Ainahan ne alvit korjataan, kun arvioidaan yksityistalouden osuuttaa -sähkössä, -vedessä, -puhelin ym.
Hienoja latausasemia tietenkin on tarjolla, kuten tuolla ajemmin nim.metajussi linkitti, mutta jos päivit-
täinen ajo pyörii 100km luokassa ja varsinkin jos latausplukkarista kyse, niin normi autotallin scuko ja
auton mukana tullut latauslaite kyllä hyvin riittää.
   Näitä asioita kun miettii, niin se lähtee siittä omista ajotarpeista, vaikka aluksi nollaa rippimittarin joka
aamu parin viikon ajan, jotta näkee minkalaiset kilometrit päivää kohti keskimäärin on ja tämänkö on itsel-
le saanut hahmotettua, niin voi miettiä sitten mikä olisi sopiva auto ja lataussysteemi.
  Oli tarkoitus, etten osallistu tähän viestiketjuun, kun olen ollut yhden toisen foorumin sähköautkeskustelussa
kolme vuotta ja aika moista jankkaamista on ne vuodet olleet, joten ei vihti monesti enään jankata, mutta
tämä ketju nyt kuitenkin näkyy olevan suhteelisen asiallista, niin ajattelin sitten jonkin verran kommentoja.

Lainaus käyttäjältä: traktorikuski - 07.02.20 - klo:13:49

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 07.02.20 - klo:12:36

Latauspiuhan hiplailu voi aiheuttaa sydämmentahdistimen virhetoimintaa.

Kaikessa on vaaransa. Ei tuo kuitenkaan ole mitään verrattuna vaikkapa emännän luvattomaan hiplailuun.

Muutenkin yleisimmät laturit ihan normaaleja kolmivaihejohtoja paitsi että niitä ei koskaan kytketä kuoma päällä. Auto kytkee latauksen vasta kun johto on kiinni ja toimiva latauslaite tunnistettu.

Joo . Jos sydäntahdistajan kanssa tulee ongelmia niin välttää tuota juttua ja kaikkia muita sähkövehkeitä .
En ymmärrä miks sähköautot koetaan yhtäkkiä noin vaikeiksi . Sähkötrukkeja on ollut kauan käytössä ilman ongelmia , yöksi lataukseen ja aamulla käyttöön . Pitkillä matkoilla toki haasteensa sähköautoilla mutta kaupunkikäytössä  toimiva .

  Päinvastoin maalle sähköautot parhaiten sopii, perusteluna pitemmät matkat, jolloin saavutetaan
paras kustannushyöty, pitää vain akun koko sovittaa omiin päivittäisiin ajoihin, ylissuuri akku on
turha kustannus erä ja nykyisin alkaa latausasemaverkko olemaan riittävän tiheä niille muutamille
pitemmille matkoille, mitä vuoden aikana normi perhe tekee.
  Myös päivittäinen (yö) lataus on helppo maalla suorittaa, kun ei tarvitse taloyhtiöitten kanssa jankata.