Olipa hyvä kirjoitus SS ei voi paljon lisätä, ehkä sen että vaikka akku kuluukin, niin se ei välttämättä
näy ajosuoritteessa mitenkään, ei ainakaan Ampperan 16kwh akussa, siinä kun on iso pelivara, kun               käytössä on vain 10kwh. Mailmalta löytyy yli 700 000km ajettujakin, josta edelleen löytyy se 10kwh

-86 syksy oli tosimärkä. Mun muistini mukaan uutenavuotena olis jo ollu aika pakkanen. Olisko 8.1.1987 ollu yö kun Parolannummella oli -38 kun lähdettiin kasarmiväijyyn.

  Hiukkavaarassa 7.1 alkoi kovat pakkaset muistini mukaa, kun samana päivänä alkoi tr. kuljettajien
kurssi, sen takia jäi mieleen ja vähintään kuukauden päivät oli alle -30 asteen jatkuvasti siis Oulussahan
tämä Hiukkavaaran kasarmi siihen aikaan oli.

  No niin tuli uudella husen 540 sähkiksellä sahattua metsässä, onhan se tehokas, vinkaseekin kuin
paraskin bensasaha ja menee puuhun kuin kuuma veitsi voihin, mutta kääntöpuolena sitten virtaa
kuluu, joten jopa kahdella 9,4ah akulla jää päivä aika lyhyeksi, joten vaatii melkeimpä kolme akkua
joten seuraavaksi saavat sitten kehitellä tuota akku puolta.

  Hurrit on mennyt ajat sitten tuulisähkössä ohi tanskalaisten, huippu tehot pyörii 7000MW ja
norskitkin rakentaneet paljon, on jo enempi kuin suomessa, huipputehot yli 2000MW

 Tuosta linkistä löytyy tuuli ja aurinkosähkön heitoille tasaajat. 38 352MW tällähetkellä vesivoimaa pohjolassa.
https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/#nordic-power-balance

Jos tarkoituksena on korvata nykypannuja joillakin tuuligeneraattoreilla, niin viimeisen seitsemän päivän perusteella jokaisen tuulivoiman lisäksi pitää tehdä 98 prosenttisesti tuulivoiman tehosta jotain muuta sähköhässäkkää.

Jos sähköverkko olisi yksi mylly, niin vieressä pitää olla joku muu käytännössä samantehoinen laite, joka ei ole riippuvainen olosuhteista. Eli tuulivoiman varaan ei voi luoda sähköverkkoa, jos valojen pitää palaa kokoajan.

Vesivoima tai ydinvoima, jos kerran kaikki pientuotantokin ajetaan alas saastuttavana paskana. Että aika turhaa hurskastelua Suomenkin viherhössöiltä, jos puhdasta tuuli- ja aurinkosähköä joudutaan korvaamaan tuontisähköllä. Tuontisähköä ei lasketa likaiseksi, koska sehän on vain pörssisähköä. Vaikka joku saattaisi sitä venäjällä tehdä hiilellä tai turpeellakin.

   Tuosta linkistä löytyy tuuli ja aurinkosähkön heitoille tasaajat:  https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/#nordic-power-balance

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 04.01.21 - klo:14:42

Ei se nyt ihan noin mene,että jos taivaanrannassa propelli ei pyöri,että sulla lamput sammuu. Ei sitä Olkiluodon
pudotustakaan huomannu kuin uutisista. Ei ittellä ainakaan valot ees räpsynyt. Jos sähkö Suomesta käy vähiin
niin pörssisähkö sopimukset pitää huolen ,että kulutus vähenee (hinta siis nousee). Ja säännöstelyynkin on toi-
mintamallit valmiina. Joskus helkkaristi aikaa oli sähkölakkoja,niin silloin säännösteltiin. Tainnut silloin olla
tuotantoakaan kuin IVO,Loviisa ja OL1,isompia laitoksia siis.

Ei mene. Mutta sellainen on kokoajan todennäköisempää, jos ja kun tällä "silloin tällöin" sähköllä tuotetaan yhä enemmän energiaa. Kun sähkön käyttö lisääntyy kokoajan, tarvitaan yhä enemmän sitä tasaavaa sähköä, jolla hilipatihippan -sähkö tasataan.

Mitä enemmän sähköä tuotetaan näillä epätasaisilla energianlähteillä, sitä enemmän tarvitaan jotain muuta sähkövääntämöä korvaamaan nuo järjettömän kokoiset energiantuotantoerot. Eli jos tänään tuulivoima tuottaa 100 sähköä, niin huomenna se voi tuottaa 2 sähköä. Tämä on suhdeluku viimeisen seitsemän päivän ajalta. Silloin jossain joku laite joutuu tuottamaan sen lopun 98 sähköä.

Mitä enemmän turvaudutaan tuollaiseen sähköön, sitä varmemmin pitää olla jossain lähes se sama tuotantokapasiteetti olemassa, jolla korvataan koko tuulikoneiston energiantuotantomäärä. Eli yhtä myllyä kohden pitää tehdä saman kWh:n määrän verran jotain muuta sähkövatkainta. Vesivoima on se paras säätösysteemi, kun taas höyrykattiloiden alas/ylösajo ei tee hyvää laitteille. Jos korvaavaa tuotantoa ei ole olemassa, valot voivat olla tänään päällä ja huomenna ei.

   Tuosta linkistä löytyy tuuli ja aurinkosähkön heitoille tasaajat:  https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/#nordic-power-balance

Lainaus käyttäjältä: nisu - 02.01.21 - klo:23:58

Ketjun leveys ja pienempi akku syö toiminta-aikaa puoleen, verrattuna Huskun malliin,
muutenhan tuo Stilhi tuntu varsin pätevältä, mitä nyt kaverin  metsässä kokeilin a*****sen verran.

Mitä olit mieltä painosta, kun Stihl on yli 5,5 kilon paketti. Mielestäni liikaa. Silloin, kun oli se vanhempi Husqvarnan akkusaha koekäytössä, niin paino oli huomattavan kevyt, mikä on mielestäni oleellinen asia.

  Sehän riippuu akun koosta, oli sama paino husen 9,3ah akulla ja sthilhin 7,2ah akulla olevat, kun punnittiin.

 Ketjun leveys ja pienempi akku syö toiminta-aikaa puoleen, verrattuna Huskun malliin,
muutenhan tuo Stilhi tuntu varsin pätevältä, mitä nyt kaverin  metsässä kokeilin a*****sen verran.

Kumpi on parempi moottori navassa vai keskiössä? Ei kovin herkästi rullaa napamoottori, ketjuja toki säästää, hitailla nopeuksilla huono vääntö. Keskimoottorista ei kokemusta.

   Jos lapselle tai vanhemmalle henkilölle, niin ehdottomasti pitää keskiössä olla moottorin, siinä
kun ei ole viivettä aloituksessa, eikä lopettaessa poljintaa, kuten napamoottorisissa tahtoo olla.
   Hyvin on kestänyt Helkaman Jopo jonka ostin tytölle 2010 vuoden kesällä tytön koulumatkoille,
 silloin tuli tehtyä tuo havainto napamoottorisen hitaasta reakoinnista ja totesin sen vaaralliseksi
 lapsen käyttöön, myös sain kuulla erään vanhemman henkilön kaatuneen ja murtaneen jalkansa
 sen takia kun käännöksessä oli vain teho päällä puskenut kumoon.

36 voltin patteri 340 vissiin se malli.Onhan se köykänen mutta ei 50 kuutioiselle pärjää.Nurkkahommissa omenapuiden hoidossa omiaa.

  Tuo on pappojen harrastuksiin, jos haluaa verrata polttomoottori sahaan, niin tämä malli 540i XP

 Minkä mallin, kun niitä sähkö huskujakin on monta eri mallia.

 Ruotsin serkku ihmetteli tätä meidän korvauksetta vuokraamista, kun Ruotsissa se on
varsinkin isojen kaupunkien lähellä suurta pisnestä.  Jos laiduntaminen pidettäisiin
kohtuudessa, nii eihän siinä mitään, mutta niin kuin 2000 luvun alussa oli hirvikanta,
niin olihan se perseestä, jos meni huomauttaan, niin piruiltiin vain takasin.

Lainaus käyttäjältä: nisu - 01.11.20 - klo:12:06

 Samaan hommaan itsellekin ostin sähkösahan, no sitten on tullut vietyä metsäänkin ja
todennut, että toimii se sielläkin, varsinkin nuorenmetsän kunnostuksissa.

 

Ja rakennustöitä unohtamatta. Varsinkin jos saha pitää saa käyntiin ns. perinnetelineillä seisoessa 

Mutta metsätyöstä.. kuinka pitkään akku kesti ja olivatko puut jo niin isoja että karsittiin rangaksi?

  Kahdella isolla huskun 300 sarjan akulla meikäläisen ijällä saa itsensä väsyksiin asti touhuta, puut
ovat olleet aivan tuulenkaato tukeista karsittuun rankaan, parhaimmillaan nopeasti kasvaneessa ensi-
harvennuksessa.

 Samaan hommaan itsellekin ostin sähkösahan, no sitten on tullut vietyä metsäänkin ja
todennut, että toimii se sielläkin, varsinkin nuorenmetsän kunnostuksissa.