Jonkun verran käyttänyt sellaista pressu versiota. Huvin toimi melko loivallakin katolla.

Kunnon kokoinen tukipyörä aurassa https://www.youtube.com/watch?v=2l32HyUK0vI

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.11.18 - klo:11:25

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 22.11.18 - klo:20:26

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 21.11.18 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 23.07.18 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 23.07.18 - klo:19:23

Bemarilla taitaa kohta olla koko mallisto saatavana hybridinä. E-golf käyttää käsittääkseni pitkälle samoja osia kuin combustion-golf, joten ostajalle ei välttämättä tule tesla-yllätystä huoltojen osalta.

Miten pitkän matkan tämä Tesla kulkee sitä 250km/h Saksan moottoritiellä verrattuna hybridi Bemarin, ennen kuin voimakoneista energia loppuu?

Olihan sen joku Saksan liiketeessä sen testannut.
"Auto Bildin toimittajat ajoivat kuudella eri voimalähteellä Hampurista Müncheniin. Toimittajilla oli käytössään BMW 520d (diesel), Mercedes-Benz E 200 (bensiini), Audi A5 Sportback g-tron (maakaasu), Toyota Prius Plug-in Hybrid (pistokehybridi), Hyundai Nexo (vety) ja Tesla Model S (sähkö).

Diesel-BMW:llä tankattiin 782 kilometriä ajon jälkeen eli perillä Münchenissä. Täyssähkö-Tesla kaipasi ensimmäistä latausta jo 213 kilometrin jälkeen.

Dieselauto oli ensimmäisenä perillä. Aikaa kului 6 tuntia 20 minuuttia, bensiinimoottorilla tultiin toisena Baijerin pääkaupunkiin (6 tuntia 37 minuuttia) ja maakaasun voimin kolmantena (7 tuntia ja yhdeksän minuuttia. Sähköauton latauksiin meni sen verran aikaa, että Tesla oli maalissa nelisen tuntia BMW:tä myöhemmin."
https://www.is.fi/autot/art-2000005906715.html

Melkoisen tarkoitushakuinen testi. Voittajan keskinopeus melkein 125km/h.
Testaamattakin tiedetään että autobahnien nopeudet ovat epäedullisia sähköautoille. No se jolla auton käyttö on testin mukaista ostakoon sen diesel Bemarin.
Kunpa jokin taho tekisi testin ihan tavallisella jokapäiväisellä ajosuoritteella. Selvittäisi miten paljon polttoaineita kuluu, miten akujen kapasiteetti riittä ja ennen kaikkea mitä maksaa.

Jep. Täysin samaa mieltä. Testi tehty täysin sähköautolle epäedullisissa olosuhteissa. Esim. meillä sähköautoilu olisi aivan järkevä vaihtoehto.

Meinasitko että tammikuun pakkasissa tulisi paremmat tulokset?

Tuossa tulee ilmi Bernerin taloudellinenyhteys sähköautoihin.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016050921534946?fbclid=IwAR0K6RRDL8QwaOg2LxaHpgbGmia052BKBaua8y6rJWx7twHdztXOYpKDRIs

Tuloksista en osaa sanoa mutta testi olisi järkevä jos se vastaisi auton keskimääräistä käyttöä. Ei jotain 125km/h keskinopeuksista autobahn rykäisyä jota sitten jutustellaan totuutena.
Tai ehkä tarkoitus olikin todistella ilmiselvää asiaa, sähköauto ei ole järkevä vaihtoehto jos ajo on vain moottoritie ajoa.

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 23.07.18 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 23.07.18 - klo:19:23

Bemarilla taitaa kohta olla koko mallisto saatavana hybridinä. E-golf käyttää käsittääkseni pitkälle samoja osia kuin combustion-golf, joten ostajalle ei välttämättä tule tesla-yllätystä huoltojen osalta.

Miten pitkän matkan tämä Tesla kulkee sitä 250km/h Saksan moottoritiellä verrattuna hybridi Bemarin, ennen kuin voimakoneista energia loppuu?

Olihan sen joku Saksan liiketeessä sen testannut.
"Auto Bildin toimittajat ajoivat kuudella eri voimalähteellä Hampurista Müncheniin. Toimittajilla oli käytössään BMW 520d (diesel), Mercedes-Benz E 200 (bensiini), Audi A5 Sportback g-tron (maakaasu), Toyota Prius Plug-in Hybrid (pistokehybridi), Hyundai Nexo (vety) ja Tesla Model S (sähkö).

Diesel-BMW:llä tankattiin 782 kilometriä ajon jälkeen eli perillä Münchenissä. Täyssähkö-Tesla kaipasi ensimmäistä latausta jo 213 kilometrin jälkeen.

Dieselauto oli ensimmäisenä perillä. Aikaa kului 6 tuntia 20 minuuttia, bensiinimoottorilla tultiin toisena Baijerin pääkaupunkiin (6 tuntia 37 minuuttia) ja maakaasun voimin kolmantena (7 tuntia ja yhdeksän minuuttia. Sähköauton latauksiin meni sen verran aikaa, että Tesla oli maalissa nelisen tuntia BMW:tä myöhemmin."
https://www.is.fi/autot/art-2000005906715.html

Melkoisen tarkoitushakuinen testi. Voittajan keskinopeus melkein 125km/h.
Testaamattakin tiedetään että autobahnien nopeudet ovat epäedullisia sähköautoille. No se jolla auton käyttö on testin mukaista ostakoon sen diesel Bemarin.
Kunpa jokin taho tekisi testin ihan tavallisella jokapäiväisellä ajosuoritteella. Selvittäisi miten paljon polttoaineita kuluu, miten akujen kapasiteetti riittä ja ennen kaikkea mitä maksaa.

* Niin Suomen ilmastopaneelin, hallitukselle antamassa kommentissa

850 000 Sähköautoa ladataan 100% ongelmitta täysin

ilman ENSIMÄISTÄÄÄN uutta ydintappajaa. Ihan vaan tuulella, auringolla

ja bio voimaloilla! Hauska hanke siis a i d o s t i  puhtaalla uudisenergialla

ilman MITÄÄN pienoisreaktoreilla sikailunjakaan! Saksan malli rules!

850000 autoa, esim. 20kW/vrk (vastaa 100-150km ajoa). 17000000kWh sähköä näitten lataamiseen/vrk
Lataaminen onnistuu maaseudulla ja omakotitaloissa mutta kerrostalokeskustoissa ei infra kestä sähköautojen lataamisen lisäkuormaa.
Tästä syntyy uusi Caruna kun siirtomaksuja pakko nostaa pilviin jotta saadaan koko runkoverkko uusittua ja lisäksi tulevat taloyhtiöiden sisäisten sähköremonttien kustannukset. Se siitä edullisesta sähköautoilusta.

Alleviivaan tarjouksen antajan. Pohjolan Energia.

Onko kaikissa investoinneissa tapana laskea takaisinmaksuaika yksistään vain
laitteistojen ja tarvikkeiden hinnoilla ? Uskon toki, että paneelit voi laittaa
paikalleen omana työnä, mutta jos asennusliike tulee tekemään, mihin
kustannuspaikkaan sen työn voisikaan laittaa, jos ei siihen paneeliprojektiin ?

-SS-

Juuri näin.
Kuuluisa Pohjolan Energia kävi minullekin tarjoamassa paneleita. Puhe täyttä p..kaa. Edes perustietoja ei hallita. Kyllä tietämätöntä asiakasta kusetetaan kunnolla.
300Wp paneli Pohjolan Energian myymänä tuottaa 400w helpolla. Tarvittavista sulkekooista ei myyjällä hajuakaan.
Itse ei asennustyöhön saa puuttua edes kaapeleita valmiiksi kiinnittämällä , 15500€ 6kWp järjestelmä asennettuna. Ihanan kallista.

Jos aurinkopaneeleita aikoo hankkia kannattaa valita myyjä jonka kanssa asennuksesta voi sopia siten että osan (jopa suurimman) voi tehdä itse.
Kilpailu alalla on nyt  sen verran kovaa että neuvotteluvaraa löytyy.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 13.11.18 - klo:11:20

En paneeleita omista, mutta tarjouksia on viime aikoina tullut monelta suunnalta.
Paras tarjous on ollut (ihan vaan talon sähkön tarpeisiin) 4kw paketti, hintaan 6500e josta asennuksen osuus 4500e. Eli paneeleille jäisi hintaa 2000e, mikä näillä sähkön hinnoilla on kuolettanut itsensä 7 vuodessa.

jos kokonaan kuluttaa omaan käyttöön, niin silloin on mahdollista ylittää kannattavuuden raja.
Itse keskittyisin esim käyttöveden lämmittämiseen kesällä, talvella lämpiää puilla, mutta kesällä tekisi säästöä.
Yksinkertainen järjestelmä, jossa paneelit ja tasavirtavastus tai joku lämmönkeräin. Niin että valoisan ajan kaikki tuotto kuluu tähän.

Oman käytön laskemiseksi tarvitaan insinööri, exel, sekä paneelien tuottokäyrät ja talon kulutuskäyrät... ei muuta.
Sitä ei näe mistään mittarista, eikä siitä voi tehdä kovin tarkkaa arviotakaan. Tuoton ja kulutuksen on kohdattava jokaisella ajanhetkellä.
Sähköyhtiöiltä tämän kulutustiedon saa jossain pylväs tai sektorimuodossa, josta voi päätellä miten käyrät osuisivat kohdilleen.
Varastoon sähköä menee vain esimerkiksi käyttöveteen tai kylpytynnyriin, joskus voi vähän lämmittää/jäähdyttää varastoon.
Tämäkin tarkoittaa älykästä laitteiden päälleohjautumista, muuten sähkön kulutus vaan lisääntyy ja näennäisesti käytetään paljon omaa sähköä.
Hyötysuhdetta voi toki parantaa elämäntapamuutoksilla, vaihtaa puukiukaan sähköön ja saunoo keskellä päivää aurinkoisella säällä ym.

275W-285W paneelit alkaen n.160€/kpl ja invertterit 450€/kW (hinta/kW alenee tehon kasvaessa). Pikkuisen johtoja ja asennustarvikkeita. Tästä on helppo saada käsitys mikä jää työn osuudeksi.

Mikroinverteripaneeli.
Eli ei ole keskus invertteriä, vaan jokaisessa paneelissa on omansa.
Paneeleita voi lisätä myöhemmin ilman keskus invertterin vaihtoa isompaan.

Hintaa vaan kertyy aika komeasti ja vikakohtia lisää.

Ruotsalaisella tällä palstalla tuhoon tuomitulla esimuokkkarilla varustetulla härpäkkeellä kylvetty.

Lounais-Suomen hietasavea on. Kynnetty 2003 jurtin viljelyn loputtua ja 2017.
Muuten suorakylvössä ilman mitään muokkauksia.

Pakko sanoa että olen tyytyväinen vaikka pakko myös myöntää että en näytä olevan alueen muita viljelijöitä parempi.
Cossani. Kylvetty 6.9, siemen 70kg/ha, typpeä 27kg/ha, ei mitään muita hoitotoimenpiteitä eikä kikkailuja.

,

Syyskuun 2 eka viikkoa täällä ihan tyypillistä kylvöaikaa rukiille.
Syysvehnät sitten syys-lokakuun vaihteesta alkaen. Viimeisin näkemäni ja myös onnistunut syysvehnän kylvö tehtiin 21.10 sokerijuurikkaan jälkeen pari vuotta sitten.
Myöhäisemmillä kylvöillä välttää kahukärpäset, etanat ja myös lumihome ongelma pienenee huomattavasti. Enpä ole nähnyt ruiskuttajia kun aiemmin syksyllä hätähousujen pelloilla kahukärpästä torjumassa.

On vaikea ymmärtää mikä SS:n hybridirukiin viljelyssä mättää. Täällä ja lähialueilla myös hybridioraat hipovat täydellisyyttä ja alaa on PALJON.  On kosteutta ja lämpöä.
Alkaa jo pelottamaan vanha kansan viisaus "syysvilja ei anna kahta kertaa kehua itseään".
SS:n kokemukset eivät ole siis lähellekään hybridien viljelyn koko totuus.

Kiitos, räjäytyskuva on aina asiaa. Tasauspyörästö on korjattu paikalleen päin aikanaan isän toimesta, on lyönyt sen putkisokan poikki tappia napauttamalla ja taiteillut uudet pikkurattaat Tasauspyörästö paikalleen, ja tappi on lukittu paikalleen prikalla joka on hepattu kiinni hitsillä. Tuo putkisokan palanen voi olla sieltäkin kotoisin, mutta oma oletus olisi tällä hetkellä nimenomaan että jotain puuttuu siirtäjistä. Nyt paikallaan ollessa kaikki toimii, mutta josko käynnissä ollessa joki siirtäjä ei liikukaan oikein... Vähän mystinen on vika.

Viettopinnan ja laatikon väliin ei mahdu pää, eikä pelkän kameran varassa sieltä välistä saa ainakaan tehtyä mitään, toki näkemään voisi jollain lailla päästä jos luukun saisi auki.

Näyttää siirtäjät olevan heti yläkannen alla.  Kameralla näkis varmaankin jos sieltä on sokka pois. Korjaaminen on sitten oma lukunsa.