Totta helkkarissa, niinhän ne kaikki muutkin omiansa tai sitte iskän omistamia "hehkuttaa".

Hanki Ojala itelles kotiin sellainen emäntä että riittää tekemistä. Ei tartte kokoajan kehua retostaa kun on pihalla joku nallipyssy Fendt.
Itelläkin on noita tossa 3 kpl mutta ei niistä tartte kokoajan kirjoitella. Koneet joko puhuu puolestaan tai sitten ei.
Onkohan muuten 83% erittäin ylivoimaisen huono voimansiirron hyötysuhde. DLG/Fendt testettu.

NK-Yhtymän hinnat on kilpailukykyiset. Autolijat on sanoneet, että hinta-laatusuhde on kohdallaan. Maalaus on huonohko kuten melkein kaikissa Baltianmaissa tehdyissä tuotteissa.

Tulihan se tänään VALTRA TEAM-lehti. kovin oli selitelty kuinka hienoa ja uutta tekniikkaa heillä on.
OSTA VALTRA-1980/1990 luvun tekniikkaa JO TÄNÄÄN.
Old timer Valmet H800.Tai joku muu F.. edelläkävijä.

http://industrial.omron.fi/fi/products/catalogue/motion_and_drives/frequency_inverters/pumps_and_fans/v1000/default.html. Sivulta lyötyy suomenkielinen pkaopas ja peräti 456 sivuinen manuaali englanniksi. Omat ongelmat korjautivat kaikki kun löytyi oikeat parametrit.

Oli Itsellä pientä kytkentäongelmaa vastaavassa taajuusmuuntimessa. Soitin Omronille Pertti Hänniselle 0400-440751 ja neuvoja tuli paljon ja saatiin homma pelaamaan. Toinen henkilö joka taajuusmuuntimista tietää on Klaus Sjöblom 040-5436530.
Toivottavasti saatte ruuvin pyörimään.
Onko taajuusmuunnin oikean kokoinen?
Finnparttiaan ei kannata soitella, ne lähinnä vain myy ja tieto on pintapuolista.

Ei hiipiminen ole mikään ominaisuusvaan vika. Ei yksikään ajamistani Fendteistä ei omista eikä vieraista ole hiipinyt mihinkään.Ojalan kone tarttee kalibrointia.

Tämä on näitten pienempien sarjojen ongelma (vain yksi hydr. ajomoottori). Ajon varoventtiili antaa yli. Ainoa keino on Ojalan neuvoma.
900-sarjassa 2 ajomoottoria, eikä ole samaa ongelmaa. Sama ero on sitten Massikallakin 7000 ja 8000 välillä.

TMS on olut Fendtissä vakiona siitä asti kun se on olllut yleensäkään saatavilla.

NO,NO!!!!
Jos on pelkkää puskaa on ketjumuskain tms. vaakatasossa pyörivä hyvä,mutta kun hoidetuista tiepenkoista on suurin osa heinää ja aina jokunen kivi tai muu este.Koneiden käyttökelpoisuudesta näihin oloihin lähinnä kait keskusteltiin aluksi.
Ainakin täällä eteläisessä Suomessa on niiton leveysvaatimus sellainen että kelakoneella saa niitettyä kerralla tai kahdella kun ketjukoneella tarvitaan 2 tai kolme ajoa. Kait tämän takia niitot nykyisin lähes yksinomaan kelakoneilla. Merkkejä ja malleja on liikkeellä monia.
Siksi olisi kiva ihan AIKUISTEN oikeesti saada tietää mitä ongelmia on milläkin merkillä.

No voisitko Rami ihan oikein kertoa taksan, eikä vain jotain ympäripyöreää muka kuultua.

Muista murskaimista en tiedä mutta Perfect ZF:llä olen 3 viime vuoden aikana ajanut tienpenkkoja n. 3000 km, kesantoja n 200 ha ja pellonreuna pusikoita n. 40 km. Urakoiden suuruuden takia otin varateräsarjan heti konetta ostaessani, yhtään terää ei ole tarvinnut vaihtaa.
Kiviä tiepenkoilla saaristosuomessa riittää. Kerran törmäsin kantoon n. 11km/h ja kone jäi kannon juurakon alle seurauksella, että 900 sarjan n 10t elopainoinen Fendt känntyi tiellä poikittain.Laukaisulaite ei tässä tilanteesa auttanut.
Tällöin taipui koneen nostolaitteeseen tuleva runkokaari kolmisen senttiä. Tämänkin tehdas hoiti takuuna , ei kuulemma saa taipua.
Teroman hoiti asian hienosti, siitä kiitos.
Kestävyydestä joutuu jonkin verran kyllä maksamaan  ja kone on kyllä painava. Konetta käytetään 1000-voimanotolla joten "ekoilu" vaihtoehtoja ei jää vaikka olisi kevyttäkin niittoa.
Naapuri ajeli sillä 6800 Valtralla ja valitteli että on turhan kevyt veturi jos kone on aivan sivulla.

Miten seuraatte viljan ja öljykasvien hintoja ja hintaennusteita ennen myyntiä.
Mitä www sivuja käytätte seurantaan.
Nyt ainakin öljykasvien hinta nousee rivakasti koko ajan (tällä viikolla jo 485 E/tn). Mahtaako mennä yli 500 E?

Kuulan halkaisija muistaakseni 80mm. Ei siis mahdu norm. vetosilmukkaan.

Pari linkkiä tähän ikuiseen Valtra-Fendt keskusteluun. http://www.dlg-test.de/pbdocs/traktoren/Fendt_820_Vario_TMS.pdf
http://www.dlg-test.de/pbdocs/traktoren/Valtra_T_191_Advance.pdf
Näistä kun laskee voittaisi Valtra hyötysuhteessa 85.5% / 82.5%. Tämä siis maksimi mitä saavutettiin testissä.Toisaalta vanhempi 926 Fendt oli saavuttanut hyötysuhteen keskiarvoksi 81.1% läpi koko nopeusalueen 0-50km/h kun hyötysuhde 4-port.powershiftillä oli ollut 82.5% (Profi 11/96).