Taas yksi lelu lisää Nuujan vehkeellä ei tullut kuin narinaa .You Tuben videossa Peura (vai mikälie)heti poikittain kun hiukan nappaa terä kiinni tien pintaan. Pakko ajaa toistamiseen.
Olis nyt pudottanut edes etuauran alas niin olis vähän tasapainottanut kulkua.
Tuollaista jälkeä jos tekee yleisillä teillä niin seuraavana talvena ei kyllä auraushommat paina.

Hyvin lähtee. Niissä on 24V startti joka kyllä pyörittii kylmälläkin.
Tuntuu vaan aika rajulta pistää liikkeelle yli -20 asteesta ilman lämppäriä.
Käytiääni kylmänä tori karkea.

Ehdottomasti ympäripyörivät ns. hullunpöyrät. Hyvät kaikkeen tasaukseen, ei tarvitse pelata nostolaitteella, ajelee vaan edestakaisin ja "homma valmis".
Täällä etelässä on nuo lumihommat aika erillaisia kuin pohjoisessa. Useasti on märkää lunta sulalla pehmeällä sorapohjalla. Siinä kyllä perälevy ilman pyöria,vaikka 2-teräisenäkin, tahtoo kuokkia tie laineille. En ole kenekään nähnyt täällä käyttävän takalanaa pellon tasaukseen.
Huomenna pitäisi tulla Vaman R-malliin uudet vahvistetut pyörien ripustukset ensimäiset kun ei kestäneet kuin 5kk.

Tähän sopii aika hyvin viimekesän kokomus. Oltiin tankkaamassa venettä, siihen tuli myös ISOHKO vene tankkaamaan ja pian sen jälkeen pikku Busteri.
Busterikuski ison veneen omistajalle (joka tankkasi reilut 1000l) "tulee aika kalliiksi tuo veneily" . Siihen ison veneen omistaja "niin se saattaa persaukisesta tuntua" .
Asiasta ei enään sen jälkeen puhuttu.

Saiskohan tuon itsekulkevan jurtinnostokoneen samaan kauppaan (hytin sisäkuva).

Toimiiko muu hydrauliikka? Tuleeko säiliö alas?

Otetaas tällainen aihe uudelleen esille.
Sylinteripuimuri ei siis toimisi kosteahkolla viljalla. Miten on sylinterikoneen omistajat saaneet viljansa puitua esim 2009, silloin ei voinut kuin uneksia 15% kosteudesta.
Onko Case-puimurin omistajia tai naapureita palstalla.

Siinä on sitten malli esimerkki huollon taitamattomuudesta. Koittavat tehdä remontti Valtra metodilla.
Hyttiä ei tarvitse ottaa lattialle vaan se on kipattavissa.
Vaihteistoja ei kuljetella puulaatikoissa vaan siihen tarkoitukseen on teräksinen tiivis laatikko.Että näin!!

Millaista penkkojenniittourakointia ajattelet?
Tälläpäin ei ketjukoneita kelpuuteta piennarten kesä niittoon.Jälki ei ole tarpeeksi kaunista. Samoin kesannonniitossa kelakone (merkki mikä tahansa) on parempi.
Jos oikein meinaat raivata tien ja pellonreunoja on ketjumurskain paras. Toisaalta jos kerran raivatut penkat on helppo pitää kunnossa kelakoneellakin.
Itsellä on Perfect viidettä kesää lähdössä. Penkkoja takana n.5000km, kesantoja n.300ha ja pellonreunoja tuntematon määrä. "Ryskätty" on paljon ja kone toimii.

Onko moottorin suojakytkimen ("lämpörele") säädöt oikein?
Oli tässä juuri klapikoneessa vähän vastaava ongelma. Syy löytyi lopulta yhden johdon kytkennästä.
Johdin ei ollut kunnolla kytkentäruuvin välissä ja tästä johtuen yhteen vaiheeseen tuli kuormittamattomana normaali jännite mutta kuormalla putosi nollaan ja laukaisi aina suojakytkimen.

Miten näitä haavereita olette laskuttaneet. Itse olen laskuttanut asiakasta jos selvä huolimattomuus on vahingon syynä (rankakasanpohja, aitaverkkorulla yms). Parantaa muuten asiakkaan muistia melkoiseti. Kivien aiheuttamat vauriot jää usein omalle kontolle kun routa kuitenkin kiviä nostaa maasta.

Mielenkiinnosta. Millainen tikku nykyään on ja saako siihen ohjelmoitua erilaisia ajotilanteita esim soranlastaus ja trukkipiikkikäytölle.
Oma Stollini täyttää syksyllä 10v. Ensimäisenä talvena lohkon karat jumitti muutan kerran kovalla pakkasella kun kylmään lohkoon ajettiin äkkiä kuumaa öljyä (LS-hydrauliikka)
Korjaantui kun lisättiin hiukan jatkuvaa öljyn kiertoa lohkossa ja saatiin lohko pysymään lämpimämpänä. Ongelmaa ei enää ole ollut vaikka ylimääräinen kierto on poistettu-karat kai sen verran kuluneet ja hakeneet "paikkansa".

 Stollin "sähkötikku" ja lohko olivat valvoilin (Italia) vehkeitä, oliskohan vielä tänäänkin. Apu löytyy varmaankin parhaiten lohkon valmistajan kautta tai maahantuojan kautta.
Kjelmannille on aika turha soitella, sieltä tarjotaan lähinnä uutta osaa   hintaan.
Omassa tikussa on ollut kerran kontaktiongelmaa tikulta lohkolle tulevassa liittimessä (toimi vain hitaan ohjelman asetuksilla). Korjautui liitin puhdistamalla ja kontaktisprayta liittimeen suihkuttamalla.
Taitaa olla kaikkien sähköllä esiohjattujen ongelma että kauhan ravistaminen ei onnistu kunnolla. Eikös uudemmissa ainakin paremmissa ala jo olla ns. ravistustoiminto ohjelmoituna,
Korvaa osin kuulemmaa puutteen osittain.

Naapuri kyseli James 4000 T191 Valtraan. Ei kuulemma ollut saatavilla. Jos aisoja on, ei taida olla sovitteita.

Lainaus käyttäjältä: maito paroni - 24.01.10 - klo:20:21

Minkälaiseen traktoriin aiot kuormainta.levyaisoilla oleva james niin siinä kuormain parraasta päästä.mp-liftin murto voima käytännössä heikko.ja jos et jamesta laita niin kylläpä se quicke on kuormaaja ja muut tulee perästä.

Jos jotakuta kiinnostaa voisin myydä pois tuon levyaisa jameksen nitisemästä tuosta nyykkärin keulalta ja hommata kunnon kuormaajan...

Mikä malli Jameksesta?
4 kuormaajaa on mulla ollut. James 3020, Quicke 75, Stoll 51 HDP ja nyt James 4000.
Vanha James holkitettiin aisaston ylä ja alapäästä kerran, traktorissa oli tunteja silloin 7000. nostovoimat hyvät, liian lyhyet aisat.
Quicke ihan hyvä mutta voima loppuu juuri n.2m korkeuteen kun,taakka pitäsi saada laidan yli. (Nostosylinterikulmat sellaiset että nostaa maasta mutta ei ylös asti). Quickessa näkyvyys eteen surkea, kuin tunnelissa olisi.
Stoll on aisoiltaan vahva ja kauhan kääntökulmat eritäin hyvät. Näkyvyys hydraulivakaimellisessa eteen hyvä, murtovoima huono, Sama vika kuin Quickessa voima loppuu n. 2m korkeuteen.
James 4000. 2,5v nyt ollut. Hyvin on kestänyt ja voimaa on, vaatii suurehkon traktorin. Se mikä nousee maasta nousee ylös asti. Soran ja sepelin lastauksessa käytän Pomen 1400l 2,45 levää kauhaa joka tuntuu varsin sopivalta. Näkyvyys eteen mm kauhan kulmiin hyvä.
Sääli että tätä kuormainta ei tällähetkellä valmisteta.