Omat ja yhteistyökaverin viljat ruuttailtiin toissayönä, ihan huippuolosuhteet oli kyllä ajella! MCPA+ratio ja hiveniä meni peltoon. Rikkoja ihan hirveä määrä ja osa jo aika isojakin  harvoja ja kirjavia kasvustoja oli kaikki, ei tarvi ruutan kanssa enää pellolle mennä.

Vehnät ainoita mitä voisi jopa hyväksikin kehua, ovat tosin hikevällä hietamaalla josta ei vesi lopu koskaan. Viime vuoden puimaton hernekasvusto ja 18t/ha tuhkaa saattaa tietysti tuoda vielä oman mausteensa kasvuston hyvinvointiin...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.05.18 - klo:07:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.05.18 - klo:11:14

Pari asiaa

Maalaji, onko a) hikevä vettä tihkuva vai b) kuiva savihiesuinen mäki
Lannoitus, onko typpitaso a) 300 kg vai b) 120 kg

a) kannattaa ajaa
b) ehkä voisi hiukan vielä odotella
Qq
-SS-

Joo eihän oraat ole kunnolla vielä edes pinnassa eli ei tässä vielä olla mitään ajamassa. Ei ole kuiva hiesuinen mäki, mutta hieta ja hiesusaviahan nuo on. Lannoitustaso lähempänä B:tä. Lähinnä nyt meinasin sitä, että onko tästä jotain näyttöä olemassa, että tekisi sadon alennusta? Jos tälläisenä kuivana jatkuu juhannukseen niin voi olla ettei tarvitse mitään ruiskuttaa tai ainakaan korrensääteitä tai tautiaineita. Viljan on jo kuivaneet pystyyn tuohon mennessä.

Kyl 9.5 kylvetyt vehnät ja ohrat jo on kovassa kasvussa, 2 lehteä ja ohrassa varmaan enemän.

Ootetaan tulevan viikon sateita ja sitten evolla lisää pensomista...

Tähän Evoiluun liittyen kysymys; uskaltaako sitä mennä ruiskimaan aikaisessa vaiheessa ilman sateita? Toukokuun alkupuolella kylvetyt vehnät olisi siinä vaiheessa että voisi mennä ruikkimaan mutta seuraavaan kymmeneen päivään ei pisaraakaan vettä luvassa niin tuleeko tehtyä enemmän haittaa kuin hyötyä jos menee aineilla muutenkin ressaantunutta kasvustoa kiusaamaan?

Ja toinen kysymys; jos sitä vettä sattuisi tulemaan niin onko se niin ihmeainetta että saisi harvahkoksi jääneen ohran "pelastettua" evolla vai meneekö tämäkin asia niin että vain hyvään kasvustoon kannattaa panostaa? Purkit on hyllyssä mutta mietin vaan että kannattaako jättää sinne odottamaan aikaa parempaa 

 

Etana on kyllä riesa nykyään. Viimekin vuonna piti levittää sitä ihanan kallista etana myrkkyä. Rupes vaan varsinkin reunoista rivit häviämään. Se oli märkä syksy, mutta nurmi hävitetty aikaisin, kynnetty aikaisin, ja äestetty viikoittain, silti etanat tuli. Ja ne sulan maahan satanutta lunta on kyllä useman vuoden ilmiö. Ei se ole vienyt ruista. Kyntö ja salaojitus kuntoon.

Nämä etanat taisivat ryömiä esiin kynnetystä viherlannoitusnurmesta koska söivät kasvuston keskeltä peltoa, päisteissä oli parhaat kasvustot kauttaaltaan mutta tosiaan keskellä lohkoa ei mitään. Ja paljon niitä kyllä syksyllä olikin kun pellolla kuljin, saappaan pohjat aika limaiset kun pois pääsin 

Juu on ennenkin satanut lumi sulaan maahan eikä ole vienyt rukiita. Kyntö ja salaojitus on kyllä kunnossa että niitä on turha syyttää...

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 01.05.18 - klo:08:40

Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....

Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut 

Kevyt äestys ja kauraa perään...

Missäpäin suomea noin kävi?  Täällä talvehti aika hyvin, kun vaan alkaisi pellot kestää lannoittaa.

Pohjoisella Pirkanmaalla. Toki tämä tilanne vain tuolla omalla lohkolla, muilla viljelijöillä täälläpäin näyttäisi ihan kohtuullisesti talvehtineen...

Pohjoisella Pirkanmaalla hätäisimmät muokkaavat kahdessa vuorossa. Omaan makuun aivan liian märkiä peltoja, mutta se nyt onkin vain mun mielipide  Routaahan täällä ei ollut mutta kosteutta on piisannut senkin edestä...

Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....

Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut 

Kevyt äestys ja kauraa perään...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.04.18 - klo:16:05

+16,4 astetta. Alkaisi olla rapsin kylvön aika.

-SS-

Täällä jäi viiteentoista, viettävät rinnekynnökset harmaantuu uhkaavasti....

Ei käy kateeksi kasvipeitteisyysahnehtijoita pahnanputusänkineen ja vielä kamalampaa on puimatta jääneet talven laottamat pellot. Kulottaa ei varmaan voi kun on jo ruohikkopalovaroitus päällänsä.

Täällä 150km pohjoisempana aamupakkasilla parhaat hiihtokelit, ei harmaannu kuin vanhan isännän ohimot. Iso ero lumimäärässä vaikkei tän enempää etäisyyttä 

Itellä oli kanssa muutaman vuoden käytössä MäkiReinin viljaruuviin kiinnitettävä peittain. Pari vuotta jaksoin sen kanssa pelleillä ja sit meni hermo: tavallinen ruiskun viuhkasuutin plus sihti= jatkuvasti tukossa vaikka astia josta aine imettiin ei ollut pölyä nähnytkään. Toinen itseä häirinnyt juttu oli ettei jyvät maalaantunut tasaisesti, osa ihan kirkuvan punaisia ja suorastaan valuivat ainetta ja osa ei saanut väriä pintaan ollenkaan.

Kyllästyin ja hankin tälle kevättä myös tuon Jussi2000 peittaimen kun kaikki sitä kovasti on kehunut. Aika arvokas pelkästään omiin peittauksiin hankkia mutta kun jonkin verran rahtiakin tekee niin saa joskus maksettua poiskin.

Kokemusta ei ole mutta itse välttäisin suoraan kylvimeen peittaamista nesteellä  Päytaaniakin kun vetää sen 3l/tonni niin aika taikinaisilta jyvät ainakin näyttää. Mutta niinkuin sanoin niin ei ole kokemusta, voi toimia hyvinkin.

Tähän liittyen ihan mielenkiintoista nähdä kuinka isoja satoja eturiviläiset saavat KM:n satokilpailussa tänä kesänä.

Mielenkiintoa itsellä ainakin lisää se että herne ei juurikaan hyödy mistään älyttömästä lisädouppaus/tautiaine/kirjanpidon ohimenevästä karjanlantapatterista... 

Kylvä oikeasti riittävän syvään herne; minimissään sinne 6cm tienoolle, itse laitoin viime keväänä 8cm ja tosi hienosti ja tasaisesti taimettui. Rikkojen kanssa pärjää, ei tosin itellä ainakaan pelkkä MCPA ole riittänyt, vaatii Fenixiä ja Basagrania. Ihanan kalliita mutta rikkakasvuston valtaaman herneen puinti, nam...

Loppu menee aikatavalla herran haltuun, lakoontumiseen kun ei oikein pysty vaikuttamaan (paitsi ehkä tukikasvia kylvämällä esim kaura)

Jos hyvä syksy niin puinti käy kuin tanssi ja puimurikin putsaantuu samalla kuin itsestään, kun taas vaikeana syksynä mäskiherne sotkee niin puimurin kuin tukkii kuivurin 

Tän vuoden keväälle tuli 7m potilan masteri. Kolmen talon kimpassa oleva kone jolla ajettiin tänä vuonna n.200 ha kylvövalmista. Ei moitteita löytynyt kenenkään taholta. Aikaisempi äes oli 6m Vääderi NZA Cobra piikillä. Paremminhan tuo masteri kasvijätettä läpäisi kuin tiheällä piikkivälillä oleva vääderi mutta kun riittävästi kasvimassa pellolta löytyi niin tukkoon tuonkin sai. Toplinella kanssa ajanut muutamana vuotena enkä nää oikein mitään syytä miksi semmoiseen pitäisi rahojaan laittaa, liian painava, liian pitkä (tekee meidän mäkisillä mailla sen että töykän päällä on koneen perä on ilmassa ja peltoon jää vain renkaat jäljet) ja liian kallis. Eikä tuossa kasvijätteen läpäisykyvyssäkään mitään hurraamisen aihetta ole.

Jos kysyjällä vielä multapainotteisia maita niin mielestäni topline menee vähän tykillä kärpästen ampumishommaksi. Eikö kyseessä kuitenkin helposti muokkautuvat maat?

Ihan mielenkiintoinen vaihtoehto olisi tuo trubaduurin ehdotus päivittää nykyinen äes Feroksin piikeillä ja samalla tietysti harventaa piikkiväliä, toinen vaihtoehto vaihtaa vain piikkien kärjet esim hanhenjalkamalliin kärkiin ja tätä kautta saada piikkiväliä harvemmaksi.

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 16.12.17 - klo:22:47

Itellä tällä hetkellä ajossa V60. Tyytyväinen olen ollut toimintansa puolesta.

On vain vähän pieni tämän hetken tarpeisiin, lähinnä peräkontin koko ja takapenkin jalkatilat liian pienet. Pasaattia, superppia ja XC60 kattellut. Noista eniten houkuttelisi XC60 mutta onko se noilta em. tiloiltaan yhtään isompi?

Eikö Xc60 ole vain korotettu V60 muovikaarilla. Xc70 on jo tilaa. Superbissa paremmat jalka ja tavaratilat kuin Passatissa.  Itse ostaisin Superb:n, jos Xc70 ei ole vaihtoehto. Pysyt vain erossa 2.0Tdi:stä ja alkupään Dsg:stä.

Samaa pohdin itsekin että muuttuuko XCn ostaessa muuta kuin istumakorkeus...

Tuosta DSGstä, mitä alkupää tarkoittaa noin niinkuin vuosilukuna? Ja onko ne oikeasti parantuneet? Vanhemmilla oli vielä hetki sitten -08 vuoden DSG octaavi ja oli sitten harvinaisen hirveä laatikko...

Sinänsä superppi olis kyllä mielenkiintoisempi kun on vähän maltillisempi hinta kuin esim XCssä.

Itellä tällä hetkellä ajossa V60. Tyytyväinen olen ollut toimintansa puolesta.

On vain vähän pieni tämän hetken tarpeisiin, lähinnä peräkontin koko ja takapenkin jalkatilat liian pienet. Pasaattia, superppia ja XC60 kattellut. Noista eniten houkuttelisi XC60 mutta onko se noilta em. tiloiltaan yhtään isompi?

Tää on semmonen ihan pikkusen tunteita herättävä aihe. 

Neljä vuotta menty Cemagrolla niin kylvin koneesta läpiajaen kuin huiskalla viskellen, ilman ongelmia. Kerran päivässä on kylvökoneurakoitsija "ajanut" lannoitteen syöttörillat päästä päähän jos jossakin säkissä on pölyä havaittu. Samaa puhdistusoperaatiota on kyllä joutunut viikinkituotteenkin kanssa tekemään.

Iso ero tullut hintoihin, heinäkuussa kun tilasin lannat oli hinnat tosi lähellä toisiaan, alle kympin ero joka laadussa.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 14.10.17 - klo:11:25

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 13.10.17 - klo:19:50

Koneviestissä oli tuon isotalon vehkeitä, ihan jees homma, mutta kauhusta huutaisin jos puimuri kuivuria korkeampi ja sellainen vaunu ajelisi edestakaisin pellollani ison maailman tyyliin.. Omalla liejusavimaalla jo pikkuisen ryskykärryn raide näkyy kyntöjäljessä, mitä aiemmin nähnyt. En itse aja juurikaan pellollani kärryn kanssa. Päisteessä vaan.
On kyllä piitkä vuokrapeltokin, 800m melkein. Valtaojan reunaa pitkin keskikohtaan ja puimurilla ajan luo. Tuo tiivistäminen hirvittää kyllä..

Kyllähä se paikallinen tuhannen hehtaarin viljelijä kuorma-auton puolikaskärryllä violetin ventin vetämänä reippaasti meni naapuripellolla, vauhdissa ison puimuripeuran putken alla eestaas, kun tihkusateessa kauraa puin pienellä sampollani.. Meikäläisen suurin kärry vetää vain 16 kuutiota. Sopiva satsi aitta-jaakolle

Vähemmän oikein rengastettu kerääjävaunu sotkee kuin se puimurilla edestakaisin ajo. Samalla saadaan puimurin kapasiteetti käyttöön. Päisteeseen tuleva puimuri on maailmankallein kerääjävaunu

Tykkää

Jos/kun puimuri painaa säiliö täynnä lähes 20 tonnia, ja sillä sitten pakko nilkuttaa sinne tänne säiliö täynnä ku kärry "väärässä" paikkaa isolla lohkolla, miten se sopivalla rengastuksella, enemmän akseleita ja kokonaispainoltaan pienempi traktori kärryineen muuttukin niin pahaksi. Mitä tehokkaampi puimuri, sitä tärkeämpää vauhdissa tyhjennys, sekä mitä kosteampaa viljaa puidaan. Hirvittävä ero tehossa, paikalleen tyhjentäen ja vauhdissa, kun isolla lohkolla toimitaan. Pienellä lohkolla sattuu useammin tyhjennys täydellä säiliöllä pellon päisteeseen, isommalla joutuu peltoa pilkkomaan että pääsee takaisin kärrylle. Kuitenkin useimmin tyhjättävä vajaita säiliöllisiä ja aikaa menee turhaan edestakaisin ramppaamiseen.

Kuten jo aikoinaan sanottua, missään työssä ei saa traktorille yhtä hyvää tuntipalkkaa yhtä helpolla, kuin "puimuria palvellen". Mulla puinneissa apuna tarvittaessa kaks eläkeläistä mikäli ehtivät, toinen pellolla ottaa vauhdissa kyytiin ja lähtee viemään pois ellei toinen traktori ehdi pellolle, läpsystä vaihto tienpäällä ja ehtii takaisin pellolle ottamaan vauhdista. Pari säiliöllistä vauhdissa ja kolmannesta tuleekin noin 20m3 kuorma paikalleen, liittymän vieressä purkaen helpostikin täyteen. Toinen eläkeläinen hoitaa samalla kuivurit täyteen kippausten ohessa, ja alkaa läjäämään puskurivarastoon. Kuorman puinnissa menee pyöreästi kolme varttia, paikaltaan purkaen tilanteesta riippuen enemmän tai paljon enemmän.  Tää oikeasti suht pienellä kalustolla mutta hyvillä lohkoilla ja ennenkaikkea sadoilla, oikeilla tehopuimureilla vielä asia erikseen.

Asiaahan voi tarkastella vaikka näinkin, minkä tehoinen ruuvi vie kolmeen varttiin 20 mottia tuoretta viljaa. Sillä tahdilla sitä tulee puimurin säiliöön ja jokainen kärrylle siirtyminen ja kostean viljan tyhjennys säiliöstä pysäyttää tuon viljavirran.

Homma sujuu, puimurilla ei tartte kouhottaa eikä traktorikuskien hätäillä. Koneet liikkuu mukavasti, ja saa jotain aikaiseksi tämän syksyn pska keleissäkin.  Kyllä useimmilla ainoa syy miksei pureta vauhdissa alkukuormaa, on työvoiman puute, melkeinpä vain ja ainoastaan, jos kärryn rengastus on pellolle sopiva ja maat kantavia sekä kuivia. Kuten NYT on, näillä nurkin.

Pieni sato, kuivaa viljaa, sopivat peltolohkot että säiliö täyttyy mukavasti päästä päähän tai edestakaisin ajaen eikä työvoimaa saatavilla, ei mitään kiirettä puintien kanssa jne., niin ei mitään tarvetta rinnalla ajoon. Näitä tilkkuja löytyy itseltäkin ihan tarpeeksi, eikä työvoimaa saatavilla aina, mutta silloin mentävä tilanteen mukaan.

Ois jotain videon tynkääkin, mutta olkoon, ku pelkkä mielipiteen sanominen aiheuttaa mielipahaa

Etten paremmin sanois, eli samoilla linjoilla ijasjan kanssa.

Olkoon homohommia sen yhden keisarin mielestä mutta ainakin meitin systeemeissä toimiva ratkaisu ajella kärryn kanssa puiman vierellä!

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 13.10.17 - klo:23:11

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.10.17 - klo:22:06

Ei kai sieltä hankmoa löydy? Ne on sarkamuseossa.

Noissa näyttelyissä käy yleensä niitä jotka on kasvanut halkopinon takana ja eivät yleensä käy missään muualla kun postilaatikolla ja maatalouskaupassa, jos ei matkaan lasketa kaurakirkkoa tai ulostetta ja elintarviketta tuottavaa rakennusta.

Toisekseen,  noissa tapahtumissa käy 80% sitä porukkaa jolla ei näytä olevan rahaa edes pääsylippuun...

Tume tekee edelleen nostolaite hankmoa, näin uuden sellaisen perinteisen mallisen jonkun K-maatalouden pihassa keväällä.

Tuo on kyllä totta että paljon siellä on porukkaa jahtijaktit tai revityt farkut+huppari combolla huutelemassa pikku kännissä näitä samoja juttuja mitä täälläkin näkee et liian isoja mulle, mitä mä tämmösillä, sit 30v päästä ehkä kjeh kjeh.

Kaikenlaiset piennarpäivät on paljon parempia jos on oikeasti tarvetta ja mielenkiintoa uusille koneille tai muille panoksille. Myyjilläkin on paremmin aikaa oikeasti keskittyä kaupantekoon ja koneen esittelyyn. Tietenkin nämäkin näyttelyt on ihan ok, mutta ei kyllä jaksa kiinnostaa lähteä katsomaan vuodesta toiseen samoja koneita ja valtran tankotanssi esityksiä.

Okrassa on tullu käytyä kun on kotiseutua ja siellä on myös muutakin ku pelkkiä ituiivarituotteita.

Mut muuten toi maatalouskoneporno ei nappaa.

Tunnistin kyllä näyttelyn käytäviltä tuon "halkopinoporukan" mutta eipä tätä sakkia siellä mitenkään kauheasti ollut. Mielestäni suurin osa porukasta maatalouteen hyvinkin realistisesti suhtautuvaa, koulutettua sakkia. Ja koulutetulla tarkoitan vähintään ammattikorkean/yliopiston käynyttä viljelijäkansaa. Amitsutäpinäreiskat valtralippiksissään takeissaan ja paidoissaan sätkä huulessa luen tähän skänsän halkopinoporukkaan.

Okra hyvä näyttely mutta mun mielestä juurikin sen pölypussi,laku, sukka, nahkatakki -kauppias osaston vois heivata sinne minne kuuluukin eli joka pitäjän kesämarkkinoille.

Eikös ole vähän nurinkurista ensin haukkua koneagriassa käyvää väkeä halkopinojunteiksi ja sen jälkeen ilmoittaa että hankkija on ainoa paikka missä voi asioida. Tuolla olis ollut mahdollisuus laajentaa sitä omamyyjärinkiä