Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ei tuota ohraa juuri 1000kg/ha enempää tule. 30ha puitavaa ja tuskin täyttä rekallista tulee.
Laskin että 6000€ olis voittanut kun olis viime vuotiset maltaat säästänyt elokuulle eikä myynyt tammikuussa
Silloin luki joka paikassa että ohraa on niin paljon joka paikassa että kesällä pitää antaa ilmaiseksi jos haluaa eroon.
Aina ei voi voittaa
Akkuporavasaralla (vuokratulla) tein kesällä laiturin kiinnitykset kiviin. Oli yllättävän tehokas peli.
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto on muuttunut ruskeaksi. Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.
Kyllä se noin taitaa olla. Nyt pitää antaa juolan tuuhettua vielä kerran ohransängessä ja laittaa maksimiannos. Nuo murskausniitot olen tehnyt juurikin "oppikirjan" mukaan. Kasvusto on ollut läpitunkematonta virnaa ja apilaa, mutta juola ja kestorikkakasvit kyllä paikkansa löytävät sielläkin. Ainakin tietämilläni luomupelloilla oli yhtä paljon ohdaketta kevätviljassa kuin viljakasvia. Italian raiheinässä muuten saattaa olla osa juolansiementä, epäilen. Monet käyttävät alkukesän rehevöittämiseen ja kerääjäkasviksi italoheinää, koska siemen on edullista. Voi olla, että tulee loppuviimeksi kalliiksi, kun juola palaa pelloille.
Varsinkin syysohralle juolavehnä ja heinät ovat tuhoksi.
-SS-
Outo homma, mutta en voi kiistää. Ihmettelen, että vaikka kynnetään, niin lyö läpi. Olisiko kuitenkin niin, että on edellisten vuosien siemenpankkia jäljellä ja rikat lähtevät siitä liikkeelle. Tätähän tämä kynnöstä luopunut luomuporukka juuri perustelee, että ei halua kyntää, koska se kaivaa aina esille sitä vanhaa siemenpankkia. Haluavat puhdistaa pintamaan ja pitää sen kunnossa.
Voi olla noinkin, kynnön korvaajaa olen tässä itsekin etsinyt mutta ei ole vielä löytynyt.
Jotain tuollaista kai pitäisi vielä kokeilla, nyt kun on kiekkokylvökonekin
https://youtu.be/HYIBUUbOQ40
Noh, nyt on tämä ilmastoahdistus ja korona, jospa seuraava kriisi liittyisi ruokaan
Joopa joo
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä 
Jos tyyppi on laskenut että tuolla systeemillä viivan alle jää eniten, niin eipä siinä kenelläkään ulkopuolisella oo nokan koputtamista. On turha moralisoida. Aina kuitenkin tuntuu löytyvän niitä, joiden mielestä joka ikisen pitäisi vaikka hampaat irvessä pyrkiä tuottamaaan niin paljon viljaa kuin mahdollista joka ikisellä lohkolla, täysillä panostaen, rahaa ja aikaa säästämättä ja kaikki muu on silkkaa laiskottelua ja muiden hyväksikäyttöä. No tälläisestä asenteesta panoskauppiaat tykkää,he ainakin tienaa hyvin.
Juuuu, eihän se multa ole pois jos toisten pellot on heinällä. Tavallaan.
Mietinkin että kuinka paljon tuottamatonta heinää voi suomessa kasvatella ennen kuin joku huomaa että eihän tuollaista voi tukea ja eihän noin voi jatkua. Ilmeisesti varaa on vielä aika hyvin.
Ihmetyttää kyllä miten näin voi olla.
Kyllä itsellänikin tulee jatkossa hömpät lisääntymään. Keskityn viljan viljelyssä ainoastaan hyviin lohkoihin ja muut pellot hömpälle ja remonttiin.
Joopa joo
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä
Leipävehnää ei taida enää paljoa tulla tai jos jossain on vielä vihreitä vehniä niin niistä voi mutta tällä seudulla olevat vaaleat vehnät ovat nyt tummia. Noiden laatu taitaa olla melko heikko..
Aika tummaksi on vehnä mennyt, kypsyi juuri ennen sateita ja pari kuivaajallista ehti puimaan. Toissa iltana kuivaajallinen lisää, vaikka keli ei häävi ollutkaan. Puristava mittari näytti 28-29% lukemia puidusta vehnästä, mikä olisi ihan ok. näillä keleillä. Totuus kuivurin kautta ihan toinen, kuten arvasi, kuivausaika vain viileät 19h pitkän jäähdytyksen kanssa 
Ennen sadetta puidut kymmenen tuntia vähemmän. Itäminen peikkona, kuten muillakin viljoilla. Voi vaan kuvitella kuinka mustia vehnät Etelä-Suomessa.
Ennusteessa sentään valoa tunnelin päässä, voi olla puintikeliäkin muutaman päivän päästä, parin päivän tauko sateissa.
.
Täällä rannikolla on ainakin niin kosteat kelit että olen pikemminkin tinkinyt jäähdytysajoista kun tuppaa tulemaan kosteus takaisin muutaman kymmenyksen.
Ja kun kone pysähtyy pellolle niin riittääköhän paikallisen sähköliike putkosen nouhau saamaan koneen taas liikkeelle
Tänään putsailin ja puunailin uudestaan suuttimen ja palopään. Suuttimessa vähän mustaa töhkää mutta on ollut joskus enemminkin. Tilasin kuitenkin uuden suuttimen ja ohjausreleen ja magneettiventtiilin kun ei oo iso kustannus ja onpahan sitten varalla kun se aika koittaa.
Ja juu, suodatin on oilonin oma.
Missä vika kun Oilonin KP26 poltin sammuilee.
Noin 10 minuutin välein sammuu ja syttyy heti kohta uudestaan.
Ennen puinteja uuni ja poltin putsattu. Nyt muutaman kaapillisen jälkeen alkoi temppuilu.
Glyfosta tuli mieleen että kyllä tuolle juolavehnälle pitäisi keksiä jotain käyttöä. Se kun tuottaa huippusatoa oli kuivaa tai märkää.
Juu, alkaa vähän menemään maku tosta kauran viljelystä kun boomista huolimatta hinnat ei tunnu nousevan vaikka kuinka hyvää kauraa onnistuisi tuottamaan. Noh, kivahan sitä on kuivailla vehnään tai ohraan verrattuna.
Tänään Salon seudulla oli hyvä tuulinen puintipäivä. Kevätvehniä puitiin eri puolilla, jostakin syystä ennen ohraa. Lähdin sitten myös ottamaan vähäisen Iisakki-kevätvehnäpalstan pois.
Kosteus 17,5%, hl-paino tuoreena 78 kg, satotaso noin 3300 kg/ha.
Kevätkyntö, kylvöaika 14.5.
-SS-
Melko useana syksynä , kun olin mukana noissa hommissa , kesken ohran puintien siirryttiin vehnään välillä .
Myöhäisetkin kevätvehnälajikkeet tuntuu valmistuvan nyt nopeasti, jos ne on kylvetty toukokuun puolivälin paikkeilla.
Ja ohrat kun kylvetään monesti viimeisenä ja kun tautiaineetkin niitä viivästyttävät niin jo monena vuonna on ohrat puitu viimeisenä.
Ilmastonmuutos tulee, ei kohta enää tarvitse viljoja kuivata
