Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Valkohäntäpeura on riistanhoidon menestystarina.
Yhden pukin ja neljän naaraan laumasta on kasvanut 50 -60 000 eläimen kanta.
Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris saattaa runsastua Suomessa huomattavasti lähivuosien aikana.
Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.
https://yle.fi/uutiset/3-7281721
Juuri tämän menestystarinan takia suhtautuminen suteen ja varsinkin ilvekseen on kohdallani muuttunut. Samoin suhtautuminen metsästystovereihin, vaikka mukavaa sakkia ovatkin. Kannanhoidossa pääpaino on siirtynyt ihan kattojärjestö tasolla sarviin. Komeita trofeita kaivataan enemmän majojen koristeiksi. Hirvi ja peurakannan koolla ei niinkään väliä, kunhan elinvoimaisuus, eli vaivaton metsästys, on taattu.
Kaurat joutuu ja muukin vilja nopeaan pakkasta on siihen malliin ollut koko Suomessa .
Jyvät jää kahujyviksi.
Kahut sul on kasseissas.
Olennaista tuossa jutussa on myös mielestäni se, että tuo 10000 suurinta saa VAIN 60% tuista, vaikka tuottaa 70% tuotannon arvosta. Ja että tuhat suurinta tilaa tuottaa saman kuin 40000 pienintä.
Hölmöä tuossa on taasen se, ettei tilan suuruutta ole määritelty sen tarkemmin. Millaiset tilat ovat tuossa suurimpien joukussa, vai ovatko siinä kenties 10000 suurinta tuen saajaa.
Luonnohaittakorvaushan pienenee pinta-alan kasvaessa. En ymmärrä SAS:n läähätystä siitä että suurimmat vievät tuet, kun tuet on kuitenkin isoille ja pienille lhk:ta lukuunottamatta samat.
Enemmän todellisuuspohjaa olisi väitteellä että eläintilat vievät kasvinviljelijöiden tuet, vaikka senkin saa käännettyä päinvastoin, jos verrataan p-a tukien määrää tuotannon arvoon.
miten se tuotannon arvo lasketaan? Jos iso eläintila ostaa rehut viideltä naapuriltaan, niin onko maitotili tuotannon arvo? Näin laskettuna vain yhdellä näistä tiloista on ylipäätään tuotannollaan arvoa, muilla ei. Entäs luomu, tämä yli 10% pinta-alasta, lasketaanko siinä kauppaan toimitetut kilot ja litrat vai miten? Siinä käsittääkseni korkeasta hinnasta huolimatta kauppatavaraa on vähemmän.
Siihen en ota kantaa, kenelle tuet kuuluisi maksaa tai kuka vie toisen tuet....mutta rakennemuutoksen tarkoituksena pitäisi olla tuotantokustannusten, tuottajahintojen ja tukisumman aleneminen ja kaikki tämä pitäisi tapahtua samalla kertaa. Muuten tämän vouhotuksen saa unohtaa ja tehdään niinkuin ennenkin 
Niin, onhan tuo hieman pelkistetty tilastoanalyysi asiasta. Ja jutun otsikointikin on vähän pielessä itse jutun sisällön kanssa.
Muuten kyllä samaa mieltä, mutta nähdäkseni tuottajahintojen suhteellinen lasku on yksi oleellisimmista osatekijöistä koko rakennemuutoksen syntyyn. Jos 15ha ja 10lehmän tila antaisi yhdelle perheelle edelleen hyvän toimeentulon, niin huomattavan paljon vähemmän olisi luopujia. Väittäisin näin.
Jelpataan nyt Susikoskea mäessä... tossa yks joka oli etusivulla painetussa, pažalusta!
www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/suurtilat-kahmivat-valtaosan-viljelij%C3%A4tuista-1.131730
...Tuensaajat on tosin kivasti jaettu rapian 11 000 ryppäisiin.
julkaistu 2015 ja numerot vuodelta 2014 eli ei ihan uusin.
Sitten käsite "tuottaa osuuden tuotannon arvosta".... tämä nostaa kärkeen eläintilat, kun kasvitiloilla ei ole ympärivuotista tuotantoa. Liikevaihtoako tässä verrataan ja mihin verrataan ehkä tulokseen? Ihan luonnollista tilastojen tulkintaa, jossa saadaan jokaiselle haluamiaan tuloksia. Mikä on tuotannon arvo esimerkiksi kasviluomutilan, jolla on paljon ei-tuotannollisia kasveja kierrossa? Lasketaanko siinä vain kauppaan vietävät säkit? Näitä voi olla isojakin tiloja siinä pientilojen sarjassa.
Pienimmille 11 400 tilalle maksettiin 30 000 000 € eli 2600 €/tila....siitä ei kenenkään tarvitse olla kateellinen, voi olla jopa niin että siinä oikeasti tarvitsee tehdä jotain muutakin leivässä pysyäkseen. Kuormittavat hallintoa kohtuuttomasti?
Olennaista tuossa jutussa on myös mielestäni se, että tuo 10000 suurinta saa VAIN 60% tuista, vaikka tuottaa 70% tuotannon arvosta. Ja että tuhat suurinta tilaa tuottaa saman kuin 40000 pienintä.
Hölmöä tuossa on taasen se, ettei tilan suuruutta ole määritelty sen tarkemmin. Millaiset tilat ovat tuossa suurimpien joukussa, vai ovatko siinä kenties 10000 suurinta tuen saajaa.
Luonnohaittakorvaushan pienenee pinta-alan kasvaessa. En ymmärrä SAS:n läähätystä siitä että suurimmat vievät tuet, kun tuet on kuitenkin isoille ja pienille lhk:ta lukuunottamatta samat.
Enemmän todellisuuspohjaa olisi väitteellä että eläintilat vievät kasvinviljelijöiden tuet, vaikka senkin saa käännettyä päinvastoin, jos verrataan p-a tukien määrää tuotannon arvoon.
Loimaalla olisi heinikossa noita Kuhnin välttejä ison tien varressa. Pohjanmaan miehet sais hakee ne pois. Ei noihin kukaan etelän mies kajoa.
Mikäs niissä mättää? Mun kokemuksen mukaan pelaa erittäin hyvin savimaalla.
Ihan yleisellä tasolla ajateltuna, voiko sanoa että kuhnit ovat hyvät savella, jos ei ole koskaan ko. auroja koettanut, eikä eläissään nähnyt savea?
Taitaa olla 4- siipiset passelit, Kwernen es 85 4- siipiset kuorimilla,
Teräsiivillä ja kiekoilla, veturina N 163 versu, kuikan 56 kuormaajalla,
480-28 / 600-38 renkain , tarvii vielä kuormaajassa kivitalikon, (hyödyllinen
Kampe muuten kynnöllä)
Jus sopiva yhdistelmä, 5- siipiset menis kyllä jo liian painaviksi,
Ainakin rengastus pitäis olla isompi>> 650/38
Riippuen tietysti maalajeista , jos hiekkamaata , käypi vaatimattomampi rengastus
141 vakio Valtralla,q55 ja 4-siipisellä on ajettu yhdellä syksyllä (aidossa) savimaassa. Sillä kokemuksella väittäisin että 5-siipinen aura ei n14x koneella liiku, jos savea kynnetään. Sekä teho että paino loppuvat kesken. Toisekseen maantiellä kyseinen 5-s yhdistelmä on hengenvaarallinen, eikä pelkästään kevyen keulansa vuoksi.
Toista syksyä ei ko. traktorilla huvittanut revitellä.
Kova on halu tulouttaa rahaa ja painaa korvauskulut minimiin. En koskisi pitkällä kepilläkään.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/konginkankaasta-13-vuotta-aivovamman-oireet-piinaavat-30-vuotiasta-elinaa-korvauskiista-vakuutuksista-taysin-jumissa/6354590
Nyt minut halutaankin siirtää Pohjola-sairaalaan heidän omalle neurologilleen. Tuntuu siltä, että minua juoksutetaan niin monella neurologilla, kunnes löytyy se joku, joka sanoo, että aivovammaa ei ole, tai että nämä oireet ovat tulleet jostain muualta.
Pohjola Sairaalan omistaa OP Vakuutus Oy.
Tuossapa se oleellinen tulikin. Eli jokaisella vakuutusyhtiöllä on 'oma' yksityissairaalansa joka voi tehtailla vakuutusyhtiölle mieleisiä lausuntoja. Tasan noin härskiä on meno nykyään.
Ja ihan aiheesta tuokin ihminen epäilee pohjola-sairaalan tarkoitusperiä, on käynyt useita tapauksia että lausuntoja on kirjoitettu ja oikeudessa on käynyt lopulta ilmi, et ei vakuutusyhtiön lääkärillä ole edes ollut pätevyyttä lausunnon allekirjoittamiseen. Eli tarkoituksena on ollut vain ajan pelaaminen.
Touhu on jopa niin sairasta että ei myönnetä edes ajokykyyn olennaisesti vaikuttavia vammoja siinä pelossa että vakuutusyhtiö joutuisi maksamaan tapaturmaeläkettä. Siinä sitten pelataan venäläistä rulettia potilaan ja muiden tielläliikkuvien kustannuksella.
Paitsi että se Pohjola Sairaalan lääkäri ei tee korvauspäätöstä.
Syy moisen sairaalan olemassaoloon on kyllä alun perin korvausmenon hallinnassa, mutta sitä kautta, että a) keskeytysaika jää lyhyemmäksi, kun potilas saadaan nopeammin hoidon piiriin ja takaisin duuniin sekä b) ei sairaalan mahdollisesti tuottama voitto kotiutuu omaan konserniin.
Tuo on kaunista mainospuhetta, nuo tutkimusmenot ja muut hoitokulut on killinkejä verrattuna siihen että vakuutusyhtiö joutuu maksamaan onnettomuuden uhrille elinikäisen eläkkeen mikä hänelle vakuutusehtojen perusteella kuuluisi.
Ja tosiaan lääkärithän kirjoittaa lausunnot ja vakuutuslääkärit tekevät päätökset. Haitta-astetta arvioidessa vakuutuslääkärit käyttävät kyllä häikäilemättä hyödykseen kaikki lieventävät asianhaarat. Esim. jos potilas on erehtynyt lupautumaan osallistumaan kuntoutukseen, niin yleensä siihen sitten vedotaan jopa niin että potilas on työkykyinen. Ja ei ole 1 tai 2 kertaa sattunut että muodollisesti pätevä valkonuttu on "unohtanut" diagnosoida potilaan toimintakykyyn oleellisesti vaikuttavia ongelmia. Siinei hippokrateen vala paina mitään kun pitää omalle firmalle säästää rahaa.
Edelleenkään ne Pohjola-sairaalan lääkärit eivät tee korvauspäätöksiä eikä niillä muutenkaan ole mitään tekemistä vakuutusprosessin kanssa.
Miten noin voit väittää?
Eiköhän OP:n lääkärin lausunto ole ihan yhtä kelvollinen päätöksiä tehtäessä kuin muidenkin?
Mikä motiivi tuolle pompottelulle mielestäsi on?
Mitä maksavat yhtiöt nuorenmetsän hakkuusta tulevasta puusta pystykaupalla.
Olis 5ha 38vuotiasta kirvestä näkemätöntä tiheikkö metsää.
Saako maanomistaja jotain tukea pystykaupassa enerkiapuusta.
Savo-Karjala alueella.
mhy jää johonkin kympin tietämille ja metsäyhtiö 15 ja 20 väliin. Itte laittaisin tollaselle kohteelle mhy:n tekemään ja pyytäisin että ottaisivat tosi hintsusti pois. Haamulta viellä jos vaan osaavat. Tähän kemeraa jos vaan pystyy. Sitten yhtiö vajaan 10 vuoden päästä niin he saavat oikeaa kuitua ja maksavat sen 30 motilta.
Maksaako joku jossain pystyyn tuollaisia hintoja kuidusta ? Hyvä jos hankintana.
Kyllä yhtiöt jo toisesta harvennuksesta reilusti päälle 20 maksavat. Eivät ihan taida 30 päästä. Pitäisi kattoa edelliskesän tilityksiä että näkisi missä mennään. Lisäksi tulee tietenkin jo hieman tukkia.
Päätehakkuu, 19 ekeä kuitu. Useammasta suusta tämä, iso tukki vajaa 60€. Että saa olla hyvä harvennus, jos kolmekymppiä saa motilta, kun ei saa hankintanakaan, jää reilusti alle. Alueellisesti taitaa erot olla isoja...
-07 hintapiikissä sai päätehakkuulta 29,50 euroa kuusikuidusta. Sen jälkeen ei ole yli 20 hintoja näkynyt pääte- eikä harvennushakkuilta.
Päätehakkuulta kuusikuitu 17,50 ja mänty euron halvempi. Talvileimikko pikitien varrelta, mittaustodistus signeerattu kuluneen viikon perjantaina.
Itse en näe omavaraisuudessa mitään lisäarvoa, päinvastoin tuotannon pitäisi alittaa kotimaan kulutus, vai ja ainoastaan silloin voisi tuottajahinnat nousta.
"Öljykasvien hintanoteeraus Pariisi Matif-pörssissä oli viime viikon perjantaina 419 euroa. Suomessa Avenan korkein tarjous oli samaan aikaan oli kuusi prosenttia halvempi, 396 euroa."
Edellä ote keskiviikon MT-lehdestä. Alituotanto kasveja, päätelkää siitä miten yli ja ali tuotanto vaikuttaa kotimarkkinan hinnoitteluun.
Mihin tukieurot valuvatkaan?
Ehkä isännällä on sammakkomainen ajatusmaailma: "Nothing is Something Worth Doing"
Palstan hurjimmat kaverit, Matikkanero ja isun JD-kuski.
Metsä tuottaa, kunhan se ensin maksetaan jollain muulla rahalla.
Lainaa sähköisesti pyytämällä 500ke. Pörssiin? Joo-pa-joo. Ota sillä prosentin korolla, tulee halvemmaksi kuin 2,5%.
https://www.nordnet.fi/superluotto
Oma salkku ei kyllä tuohon 500k€ riitä, mutta ei 500k€ metsälainaakaan ilman lisävakuuksia saa.
Sijoituslainaa mulla ei ole ollenkaan, koska on sen verta pientä vielä tuo oma sijoitustoiminta ja kurssit on ennätyskorkealla niin ei huvita vivuttaa.
Ai ei huvita, buahahaa!
Oikeestaan saan siihen luottoa helposti sähköisesti pyytämällä 1,0% tai 2,5% korolla. Minimissään 25 000€, maksimissaan 500 000€.
Paljonko sun lainanhoitokulut on metsälainassa?
Lippa vinoon ja tikkari suuhun!
Olet aika lapsellinen.
Ja ei huvita juu. En halua ottaa riskiä sijoittamalla rahoja ainakaan suuriin firmoihin tai indekseihin, koska tää nykyinen nousukausi alkaa olla ennätyspitkä. Parempi ostaa vivullakin sit jos ja kun pörssi seuraavan kerran romahtaa.
Tuo "saan" termi tuli vain siitä kun vms1 totesi jotain että kun saat pankista rahaa. Nordnet on pankki ja vain idiootti käyttää muita kuin sitä tai lynxiä osakekauppaan. Paitsi jos on Nordean joku etuasiakas ja ostelee vaan skandinaavian osakkeita, mut sekin on tyhmää, joten ei oo järkee.
Onhan se lapsellista tarttua vaihtoehtoisiin totuuksiin ja hölynpölyyn.
Palstan hurjimmat kaverit, Matikkanero ja isun JD-kuski.
Metsä tuottaa, kunhan se ensin maksetaan jollain muulla rahalla.
Lainaa sähköisesti pyytämällä 500ke. Pörssiin? Joo-pa-joo. Ota sillä prosentin korolla, tulee halvemmaksi kuin 2,5%.
https://www.nordnet.fi/superluotto
Oma salkku ei kyllä tuohon 500k€ riitä, mutta ei 500k€ metsälainaakaan ilman lisävakuuksia saa.
Sijoituslainaa mulla ei ole ollenkaan, koska on sen verta pientä vielä tuo oma sijoitustoiminta ja kurssit on ennätyskorkealla niin ei huvita vivuttaa.
Ai ei huvita, buahahaa!
Oikeestaan saan siihen luottoa helposti sähköisesti pyytämällä 1,0% tai 2,5% korolla. Minimissään 25 000€, maksimissaan 500 000€.
Paljonko sun lainanhoitokulut on metsälainassa?
Lippa vinoon ja tikkari suuhun!
ja kun iskee niin osaavat ilkkua niitä taimikkoja vaikka miten....
niin näitä asioita ei osaa ajatella ennen kuin on siinä tilanteessa. Sanotaan että joku "hullu" jolla on vaikka 100 ha mettää päättää ostaa 50 ha lisää josta puolet on ihan taimikkoa. Naapurit nauraa ja mettää tuntuu kaatuvan joka vuosi. No kuitenkin 10 vuoden päästä se ostettu maa on maksettu koko tilan tuloilla ja sen jälkeen ostetut maat ovatkin harvennuskypsiä ja osa jopa päätehakkuu mettää ja silloin jauhaakin 150 ha tuloa kirstuun eli joka vuosi löytyy jostain hakattavaa ja siinä vaiheessa astuu ne kateelliset naapurit peliin.
Siinävaiheessa kun saat pankista rahaa minkä aijot laittaa johonkin indeksiin niin hattua nostan.
Metsä ei vaadi yhtään fyysistä työtä jos ei halua ja sen minkä pystyy säästämään tekemälä itse on varsin pienimuotoista eikä edes aina pääse palkoille. Metsänhoidossa tärkeintä on että kaikki toimenpiteet delegoi tehtäväksi ajoissa.
Oikeestaan saan siihen luottoa helposti sähköisesti pyytämällä 1,0% tai 2,5% korolla. Minimissään 25 000€, maksimissaan 500 000€.
Paljonko sun lainanhoitokulut on metsälainassa?
Palstan hurjimmat kaverit, Matikkanero ja isun JD-kuski.
Metsä tuottaa, kunhan se ensin maksetaan jollain muulla rahalla.
Lainaa sähköisesti pyytämällä 500ke. Pörssiin? Joo-pa-joo. Ota sillä prosentin korolla, tulee halvemmaksi kuin 2,5%.
Itse en näe omavaraisuudessa mitään lisäarvoa, päinvastoin tuotannon pitäisi alittaa kotimaan kulutus, vai ja ainoastaan silloin voisi tuottajahinnat nousta.
Aika sinisilmäinen näkemys, että kotimaan kysynnän ja tuotannon suhde jotenkin tuottajahintaan vaikuttaisi. Laivat vie ja laivat tuo. Tuontivilja olisi tietysti kalliimpaa teollisuudelle, mutta miksi kotimaan hintaa nostaisi?
Ei markkinat noudata kansantaloustieteen yksinkertaisia esimerkkejä.
Onko tämä nykysysteemi sitten parempi?
Voithan sinä tuotannon lopettaa jos niin haluat, toivotaan porukalla että vaikuttaa hintoihin positiivisesti. Jostain syystä pääosa siitä ryhmästä joka toivoo tuotannon leikkaamista hinnan parantamiseksi on itse pitämässä oman tuotantonsa samana tai lisäämässä. Ei sillä että nykysysteemi hyvä olisi.
Nykysysteemi antaa mahdollisuuden korjata viljelyn tuet vaikkei satoa korjaisikaan. Miten se toimii yhtälössä jossa tuotamme itse alle kulutuksen?
Eroaako hömpän (tai luomun) tukeminen jotenkin ylituotannon tukemisesta?
Vilja virtaa egyptiin ilman meitäkin, ja samoja seteleitä laivankyljissä silloin on.
Itse en näe omavaraisuudessa mitään lisäarvoa, päinvastoin tuotannon pitäisi alittaa kotimaan kulutus, vai ja ainoastaan silloin voisi tuottajahinnat nousta.
Aika sinisilmäinen näkemys, että kotimaan kysynnän ja tuotannon suhde jotenkin tuottajahintaan vaikuttaisi. Laivat vie ja laivat tuo. Tuontivilja olisi tietysti kalliimpaa teollisuudelle, mutta miksi kotimaan hintaa nostaisi?
Ei markkinat noudata kansantaloustieteen yksinkertaisia esimerkkejä.
