Vai on suurin peruste huuhtoutumien kasvuun vuodesta 1995 hakusessa...

Kaivetaanpas klisee esiin: ilmastonmuutoshan se...

1.Keväät kylvämiseen aina liian kylmiä ja märkiä; uusintakylvöt, hidas kasvuunlähtö.
2.Kesät kuumia ja kuivia; poutaantumista jopa kasvustojen palamista ja taas ravinteet hukkaan.
3.Syyspuolella pestään sitten kunnolla loput mömmöt matkaan.
4.Ravinteiden hinnat nousseet rajusti; lannoitetaan salpietarilla typet täyteen ja minimilain mukaan kasvu päättyy kun muut ravinteet loppuu - nämä huuhtoumat jaran ahneuden piikkiin...

Ja sitten huomiotta taas jää, miten väestö on lisääntynyt. Samaan suuntaan on kehittynyt myös elintaso ja muu (maatalouden ulkopuolinen) toimeliaisuus.

Tästä se nyt sitten alkaa tukileikkausten kiihdytysajot...

Kummallista, miten ylämäkeen saat mennä omin voimin. Ja alaspäin tuupataan vauhtia...:

rakastakaa ihmiset verojanne...

http://www2.te-keskus.fi/new/pk-info/muut-07.htm

            Alueellinen kuljetustuki, KTM
            Kenelle

        Kuljetustukea voidaan maksaa kotimaiselle yhteisölle, säätiölle tai Suomessa asuvalle henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksanut kuljetusmaksun. Erityisestä syystä kuljetustuki voidaan maksaa myös tavaran vastaanottajalle, joka on maksanut kuljetusmaksun.

        Kuljetustukea voidaan maksaa pienen ja keskisuuren yrityksen jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuksesta.

        Pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilökunta on enintään 250 henkilöä ja jonka joko liikevaihto on enintään 40 milj. euroa tai taseen loppusumma on enintään 27 milj. euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit.

        Satamatoiminnoista maksettava kuljetustuki maksetaan kuitenkin aina lähettävälle

        Kuljetustukeen oikeuttava alue

        Kuljetustukea voidaan maksaa Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista, kun kuljetukset alkavat seuraavien kuntien alueelta:

        - Etelä-Savo: Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Joroinen, Heinävesi, Kangaslampi, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Haukivuori, Jäppilä ja Virtasalmi

        - Pohjois-Karjala: Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu, Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Ilomantsi, Tuupovaara, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä, Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo

        - Kainuu: Kuhmo, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi, Vaala, Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki

        - Pohjois-Pohjanmaa: Hailuoto, Ii, Kuivaniemi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki, Pyhäntä, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäsalmi, Reisjärvi, Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski

        - Lappi: Rovaniemi, Rovaniemen mlk, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Ranua, Posio, Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio, Sodankylä, Inari ja Utsjoki.

        De minimis –säännön perusteella voidaan maksaa kuljetustukea silloin, kun kuljetukset alkavat seuraavien kuntien alueelta:

        - Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Kempele, Muhos, Oulunsalo, Liminka, Lumijoki, Rantsila, Temmes, Tyrnävä, Raahe, Pattijoki, Pyhäjoki, Ruukki, Siikajoki ja Vihanti.

        Tuotteet, joiden kuljetuksesta kuljetustukea maksetaan

            * elintarvikkeet ja nautintoaineet
            * kivi- ja maalajit
            * kivennäisaineet ja niiden valmisteet
            * puu ja puuteokset
            * paperiteollisuustavarat
            * metalliteollisuustavarat
            * koneet ja laitteet
            * kemian teollisuus ja sen liitännäisteollisuuden tuotteet lukuun ottamatta lannoitteita
            * sekä muut tuotteet, kuten esim. tevanake-teollisuuden tuotteet.

         Kuljetustukea ei kuitenkaan makseta aloille, joille myönnetty valtion tuki on EU:ssa erityisten säännösten alaista.

        Kuljetustukea maksetaan

            * vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista,
            * yhteensä vähintään 266 kilometrin pituisista yhtenäisen kuljetusketjun muodostavista rautatie- ja kuorma- autokuljetuksista
            * kotimaassa tapahtuvan kuljetusmatkan osalta sellaisista vähintään 266 kilometrin pituisista Suomen Pohjoiskalotilta alkavista kuljetuksista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi. Tällöin vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luetaan myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 266 kilometrin mukaan.
            * satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat
            * Merikarvian kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa ja laivauspaikoissa
            * Saimaan vesistöalueen satamissa ja laivauspaikoissa.

        Jos maakuljetukseen liittyy satamatoimintoja, kuljetustukea voidaan maksaa vähintään 101 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista. Kuljetustukea ei makseta yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista.

        Kuljetustuen määrä

        Kuljetustuen suuruus määräytyy kuljetetun matkan pituuden perusteella ja se on 7 – 29 % kuljetusmaksusta, jonka on oltava vähintään 20 euroa lähetykseltä. Maksettavan kuljetustuen määrän on oltava vähintään 336 euroa hakemuskaudelta.

        Rautatie- ja kuorma-autokuljetusten tuki maksetaan kuljetusmaksusta ja mahdollisista kuljetukseen kiinteästi liittyneistä lisämaksuista.

        Rautatie- ja kuorma-autokuljetuksen muodostaman kuljetusketjun kuljetustuen prosenttimäärä määräytyy kuljetusketjun koko kuljetusmatkan pituuden mukaan.

        Satamatoimintojen tuki määräytyy lähetyksen painon perusteella (euroa/tonni). Se on 1,04 euroa/tn tai 2, 05 euroa/tn sataman sijainnista riippuen.

jollet tietänyt miten kaikki toimii, kun se on toimivaksi tehty...katso:

http://app.claas.com/lexion2011/fi/animationen/animation_aps-hybrid_lq.php

Lainaus käyttäjältä: agrobaatos - 20.11.10 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 20.11.10 - klo:11:18

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112012727456_uu.shtml

  80% Iltalehden lukijoista on sitä mieltä, että lama tulee. Sixten Korkman ei voi kuin uskotella jotain muuta. Hänen mukaansa velkaa ei ole. Saatavia enemmän. Kunhan vaalit on ohi, niin totuus paljastuu kansalle. Nyt sitä ei voi paljastaa.  
  Jos asiat on hyvin, niin siinähän ei mitään tappiota tuu. Mutta jos on uskonut ,että kaikki hyvin ja ne onkin päin persettä niin kuinka kestää sen itsepetoksen.  

Näin se menee, kyllä...

Valtion velkojen korot muodostavat lähes saman summan kuin maa-ja metsätalousministeriön hallinnonala...

Käsiteltävänä olevien ja nyt ehdotettujen määrärahamuutosten jakaantuminen pääluokittain, euroa: budjettiesitys 2011

Pääluokka Hallituksen esitys talousarvioksi Täydentävä esitys Yhteensä

21. Eduskunta 133 253 000 - 133 253 000
22. Tasavallan presidentti 21 882 000 -45 000 21 837 000
23. Valtioneuvoston kanslia 79 285 000 - 79 285 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 257 442 000 9 330 000 1 266 772 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 829 881 000 4 539 000 834 420 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 323 799 000 -2 863 000 1 320 936 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 852 993 000 - 2 852 993 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 15 273 339 000 20 579 000 15 293 918 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 557 588 000 168 010 000 6 725 598 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 805 139 000 17 050 000 2 822 189 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 042 559 000 -3 000 000 2 039 559 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 290 311 000 23 598 000 3 313 909 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 552 033 000 -38 679 000 11 513 354 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 316 818 000 - 316 818 000
36. Valtionvelan korot 1 933 000 000 - 1 933 000 000
Yhteensä 50 269 322 000 198 519 000 50 467 841 000

jus joo ja vanhasen hallitus teki 10 000 000 000 E  sitoumuksen rappioeuromaiden tukemiseksi

mietis jos suomen valtion korko nousee seuraavassa huudossa vaikka samalle tasolle, kuin Irlannilla...:

Valtionvelan korot 1 933 000 000 x 4 = pyöreesti 8 mrd euroa eli Markoissa 50 mrd...
Markan aikaiset valtion budjetit olivat 200 mrd luokkaa, joten 25 prosenttia menisi siihen...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112012727456_uu.shtml

  80% Iltalehden lukijoista on sitä mieltä, että lama tulee. Sixten Korkman ei voi kuin uskotella jotain muuta. Hänen mukaansa velkaa ei ole. Saatavia enemmän. Kunhan vaalit on ohi, niin totuus paljastuu kansalle. Nyt sitä ei voi paljastaa.  
  Jos asiat on hyvin, niin siinähän ei mitään tappiota tuu. Mutta jos on uskonut ,että kaikki hyvin ja ne onkin päin persettä niin kuinka kestää sen itsepetoksen.  

Näin se menee, kyllä...

Valtion velkojen korot muodostavat lähes saman summan kuin maa-ja metsätalousministeriön hallinnonala...

Käsiteltävänä olevien ja nyt ehdotettujen määrärahamuutosten jakaantuminen pääluokittain, euroa: budjettiesitys 2011

Pääluokka Hallituksen esitys talousarvioksi Täydentävä esitys Yhteensä

21. Eduskunta 133 253 000 - 133 253 000
22. Tasavallan presidentti 21 882 000 -45 000 21 837 000
23. Valtioneuvoston kanslia 79 285 000 - 79 285 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 257 442 000 9 330 000 1 266 772 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 829 881 000 4 539 000 834 420 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 323 799 000 -2 863 000 1 320 936 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 852 993 000 - 2 852 993 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 15 273 339 000 20 579 000 15 293 918 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 557 588 000 168 010 000 6 725 598 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 805 139 000 17 050 000 2 822 189 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 042 559 000 -3 000 000 2 039 559 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 290 311 000 23 598 000 3 313 909 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 552 033 000 -38 679 000 11 513 354 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 316 818 000 - 316 818 000
36. Valtionvelan korot 1 933 000 000 - 1 933 000 000
Yhteensä 50 269 322 000 198 519 000 50 467 841 000

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/talous.shtml/2010/11/1225906/upm-tylyna-hakkuut-seis-valittomasti

  Ei ikinä poliitikot ole ilmoittaneet laman alkamisesta. Viimeiseen asti kiemurteleva kuin ahven koukussa. Viimeksikin Katainen sanoi: Ei koske suomea.
  Sahatavaran menekki on pysähtynyt kuin seinään. Tämä on merkki siitä,ettei euroopassa rakenneta, paitsi suomessa. Suomessa rakennetaan, koska suomen eläkerahastojen katsotaan vielä riittävän valtion velkojen vakuudeksi. 

Jussi on varoitellut tästä jo jonkin aikaa, joten yllätyksestä ei liene kysymys...

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/UPM+suunnittelee+870+ty%C3%B6ntekij%C3%A4n+v%C3%A4hent%C3%A4mist%C3%A4/1135250470651

"Teollisuus ei saa raaka-ainetta tasaisesti kilpailukykyiseen hintaan. Mitä todennäköisimmin tämä johtaa uusiin kapasiteetin sopeuttamistoimiin Suomen metsäteollisuudessa", Pesonen sanoi.

Mikäs siinä, kun tuntuu tuota rahanpaskaa olevan valtiolla. Viidellä satasella saa sentään melkein joka viikolle puolikkaan litraa raikkaan virkistävää gossua...

Taas yksi peruste olla tekemättä mitään, ainakaan tulosta.

TAA 1108/2010 vp - Raimo Vistbacka /ps ym.
Määrärahan osoittaminen kertaluonteiseen avustukseen köyhien tukemiseksi
Eduskunnalle

Työttömyys Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti ja köyhyysrajan alapuolella elää jo noin 900 000 suomalaista. Näistä pelkän kansaneläkkeen varassa yrittää pärjätä reilut 80 000 henkilöä. Esitetystä takuueläkkeestä huolimatta on luonnollista, että näiden köyhimpien henkilöiden ostovoima on heikko, eivätkä he pysty osallistumaan kotimaisen kulutuksen kasvattamiseen ja palveluiden turvaamiseen. Elvytystoimet, joilla voidaan taistella työttömyyttä vastaan voivat olla myös ennakkoluulottomia: kotimaisen kulutuskysynnän kasvattamiseksi ja palvelujen tukemiseksi voisimme esimerkiksi antaa "kerta-annoksena" jokaiselle virallisen köyhyysrajan alapuolella elävälle suomalaiselle 500 euroa puhtaana käteen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

    että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon luvun 33.10 uudelle momentille 450 000 000 euroa köyhyysrajan alapuolella elävien tukemiseen tarkoitettuun kertaluonteiseen avustukseen.

Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2010
Raimo Vistbacka /ps
Pentti Oinonen /ps
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Pertti Virtanen /ps
Pietari Jääskeläinen /ps

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_1108_2010_p.shtml

Ei tämäkään ole v..tuilua, mutta piiitkälti alle tuhat tuntia ajettuun  vaihdettiin jarrut.
Perkuta kun oli pinnat irronneet levystä. Ainut plussa tuossakin, että ei ollut vielä paskainen kone, oli helppo maalata avatut mutterit käläkäläpurkilla masserin väreihin.

Ajatella...

Vedetään 20 tonnin jarrutonta lavettia 55 km/h, ihan risteykseen asti. Ja sitten koetetaan pintoja...
Jokainen gummi piirtää asfalttia, kyllä...

Viimeisenä meneekin sitten kardaanijarrun pinnat.

onhan näitä tarinoita, taustoineen.

Voi hevon***** mikä surkia tuo jonnu on joka hommassa.

Paitti rikkoontumisessa tietysti pärjää loistavasti.

täydellistä,

http://www.youtube.com/watch?v=MDqu5b3Vx2Q

enää ei tarvi valehdella, kun tulet myöhään kotio...

"olin vähän ajelemassa massikkaa, kyntämässä olin"

Luulis että 160hv maasika veis viissiipisiä,ehkä ei kuitenkaan

http://www.youtube.com/watch?v=BOprd-MTgR8&feature=related
Pätkiikö toi vilmi huonon tinauksen takia

Ihan mukavat saundit potkivat massikalla uskomattomiin suorituksiin yhä uudelleen...

kuten nyt tämäkin: http://www.youtube.com/watch?v=T9VzEulip9Q&ob=av3e

punakka ja aina valmis hommiin: http://www.youtube.com/watch?v=MDqu5b3Vx2Q

Joukossa voima tiivistyy, kuten:

http://www.youtube.com/watch?v=aDb7eFqWVXs tai

http://www.youtube.com/watch?v=mBAkbet1kwI&feature=related tai

http://www.youtube.com/watch?v=KjK77fnNZ-I&NR=1 tai sitten näinkin:

http://www.youtube.com/watch?v=BOprd-MTgR8&feature=related


minkä nuorena taitaa, tai silleen...

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 04.11.10 - klo:09:10

Olis kannattanut jatkaa vielä päivänajoMatka

Schwandorf ;iin

Tai Alpen ;iin

Česká Skalice ;een

Beneden-Leeuwen ;iin
 

Kuullostavat ihan keskitysleirien nimiltä 

onko heil tietoo, kenen nimi oli alunalkaen: Schicklgruber

he he heil Schicklgruber

Timppa on tähtiainesta...

http://areena.yle.fi/video/1403114

kelaa kohtaan 32 min 50 sek

Kaiken maailman vekottimia tehdään rehellisten kiusaksi, kuten vanteiden lukkomuttereita. Avaimet surkeita, joilla ei jumittunutta mutteria avata. Jos avaimen rikot, uuden tilaamiseen tarvitaan alkuperäisessä paketissa olevaa tunnusta. Toisen käden ajokkiin ko. pakettia ei useinkaan löydy.

http://www.mcgard.com/AutomotiveProducts/WheelLocks

Asialla oleva vannerosmo päihittää tuollaiset suitsait, mutta omistajalta menee pahimmassa tapauksessa vanteet ja kapat.

Ja rahaa palaa,stana.

Tukea tulee jotain 500-600 euroa hehtaarille, joten vaikka maksaisit vuokraa koko tuon summan, niin tavallaan laidun olisi sinulle ilmainen.