Tää on niin Game Over - kävin tänään etäpesäkkeellä kahlailemassa rapsipellossa, sielläkin koko joukko itänyttä tavaraa. Kasvusto jonkin verran nojollaan, muttei missään nimessä laossa. Puintia voisi ajatella ehkä joskus viikon-puolentoista kuluttua, senverran epätasaisuutta kasvustossa. Tulevaa nisumaata.

Just tommonen. Muistaakseni 40-hehtoinen. Monta kertaa kersana huolehdin jyvät kuiviksi tolla masiinalla. Siinä piti parin tunnin välein käydä sekoittamassa, alussa ensin lisättiinkin, niin että jyvät täytti sen ylhäällä olleen lasiruudun    Joskus sain ilmaputket tukkoon, kun unohtui joku läppä kääntää oikeaan asentoon 

Mä oon luullut, että mulla oli ankee lapsuus kuivurivahtina, mutta on niitä näköjään muitakin...

kannattaa varautua ajoissa huonoon korjuukauteen. eli ottaa tossia varastoon kun sitä saa isona ja elinvoimaisena. kuten vuosi sitten.

Vuoden 2013 laadukasta satoa varastossa liki 150 tonnia, tipplee, annabelliä, zebraa...
Mä luulen, että keväällä tällä lähiruualla on kova kysyntä.

Ruiskua sovittelin perään, ekana poutapäivänä glyfot kasvustoon - puidaan sitten joskus se mitä puidaan, olettavasti stokerin ruuaksi...

Mitään koeruututoimintaa ei ollut ajatus tehdä, mutta sattumoisin Zebraa kasvatettiin meillä tänä kesänä
- ilman mitään laontorjuntaa
- rikkakasviruiskutuksen yhteydessä savimaille tyypillinen, maltillinen luraus CCC:tä
- moddusta 0,1 l/ha myöhäisessä korrenkasvuvaiheessa/alkava lippulehti

Kaikki kasvustot ovat/olivat pystyssä, tuplakylvöksiä lukuunottamatta, lannoitus pussilantaa ilman yletöntä riskinhakua. Sateen voimakkuudesta on vaikea sanoa verrokkia, onhan noita kuuroja osunut riittämiin. Naapuruston kevätvehnäkasvustoissa, oletettavasti valtaosin  Amarettoa, lakoa näkyy selkeesti enemmän, joukossa jopa täysin lakoontuneita kasvustoja. Kasvustojen mitan perusteella jonkinsortin tujaus CCC:tä lienee useimmille tarjottu, ja myös lannoitusta - sitä kun useimmilla heistä on riittämiin omasta takaa.

Katselin jotta Zebraa on ollut kylvössä nyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2004, yhtenä vuonna merkittävää lakoutumista (vuotta en muista mutta joku pirun heinäkuun lopulla kaakosta noussut matalapaine pukkasi miltei kaiken nurin), yhtenä toisena vuonna erittäin läheltä piti tilanne. Näiden parin vuoden vuoksi olen ottanut tavaksi pienen varmistelun käyttöön, jos kasvustot on hyviä ja täystiheitä. 2013 miltei tapoin 6 ha Zebraa pystyyn Broadwaylla - ruiskutin illalla kaikenkaikkiaaan kolme pönttöä Zebraa Broadwaylla yhtenäisellä lohkolla, viimeisen täytön aikana nousi valtava kaste, valuva sellainen - käsitin asian vasta pellolle palattuani enkä älynnyt lähteä pois vaan ruuttasin pöntön tyhjäksi, tuhansien vehnäkilojen virhe. Kaksi aiempaa, kuivaan kasvustoon ruiskutettua pönttöä eivät tehneet mitään vioitusta.

Tipplelle tänä vuonna rikkakasviruiskutuksen yhteydessä 0,1 l moddusta, aikaisessa lippulehtivaiheessa 0,15 l lisää - tuntui sopivalta, jotain plänttejä lakoa, ei merkitystä.

Tarkoitus olis kylvää, viimeksi jäi ruiskylvöt tekemäti 2012, sitä edellisen kerran 1998 - nyt ei passaa antaa periksi.
Jos ei perinteisen, pitkän kaavan kautta onnistu niin tehdään kylvö sitten bökkiksellä ja mustutetaan peltoa harvennetulla potilaksella, kyllä joku koeruutu on pakko saada vihertämään.

Formulakisan jälkeen terävä isku zebra laihoon, kasaan jäi reilu 500 hl tavaraa, jossa puintikosteus vähintäinkin riittävä, viimeinen sadekuuro kun meni yli ennen puoltapäivää.
No, illansuussa olki oli kumminkin kuivaa, ja puinti kävi ongelmitta. Aiemman viikon aikana aukealla on viljaa korjattu alle 5 hehtaaria, vaikka yritystä on toisilla ollut ihan kiitettävästi. Sadekuurot ovat osuneet vaan todella toistuvasti ja runsaina tänne, ei tosin mikään yllätys, pinnanmuotojen vuoksi kuuropilvet tiputtavat usein vetensä tänne.
Onneksi tuo Zebra oli pystyssä, päisteiden laot itää ihan reilusti - pystykasvusto tuntuis selvinneen - vielä. Zebraa ollut kylvössä aikojen alusta, ja koskaanhan tuon kanssa ei ole ollut ongelmia, liekö tästä vuodesta tulossa poikkeus...

Aukean viljoista puimatta varmasti yli 70%, eilen olikin sitten puimia liikenteessä - päätä kääntämällä näki 9 konetta ja lähimetsän takana kuului mouruavan pari lisää. Pari vuosikymmentä aukealla asuneena en ole vastaavaa ennen nähnyt. Osa ei tuntunut malttavan lopettaa lainkaan, vielä puolenyön jälkeenkin kuului kun lähin zampo kulki yön pimeydessä hihnat vonkuen. 

Useimmilla on liian isot kuivurit ja puimurit, "sopivan" pienillä koneilla (tahi isoilla pinta-aloilla) ei tartte miettiä puintikosteuksia, aina pitää poudalla puida, jotta elonkorjuu tulee edes joskus valmiiksi, Huonolla poudalla puidaan maltillisesti, kuitenkin niin, että kuivuri pysyy käynnissä parisen vuorokauttakin puskuroidulla viljalla. Hyvällä poutajaksolla pitää olla välivarastointikapasiteettia riittävästi käytössä, puimurin tehokkuudesta riippuen. Vähintäin nyt 1000hl, sellaisen määrän kun vanhalla zampollakin puskee hyvänä puintipäivänä helposti kasaan.

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 16.08.14 - klo:12:23

>Kuivurin täyttö itsestään, "käyn 10 minuutin päästä katsomassa,

Pitäis olla semmoin hukkaputki joka valuttaa takaisin kaatokuiluun kun tulee täyteen.

Itselläni tuollainen on ,mutta asentaminen on aloittamista vailla .Reikääkään ei pöntön kylkeen ole vielä saanut aikaiseksi.


 

Kai se reikäkin syntyis plasmalla kätevästi..eiku 

Jos kippausmontun luukku toimis nätisti eikä olis routinu karmit lyttyyn niinku miellä, niin sais kait sen joku puntti suljettua. Ja sen puntin pitäis magneetilla jollain virityksellä ylhäällä ja vapautuksen ohjaus jollain anturilla kaapista? Vois kait sen sulkemisen laittaa jollain ruuvillakin, mut jos menee varolaitteiden miettimiseen kovin paljon energiaa, niin ei ehkä kannata. MItenköhän kaupalliset sovellukset on tehty?

Meillä on ylivuotoputki takaisin kaatosuppiloon. Ylivuotoputki täyttää kuitenkin ensin putken päässä olevan 20 litran sangon ja sangon lisääntyvä paino aikaansaa vipumekanismin kautta luukun sulkeutumisen - toimii, sanoisinko 99%:sti. Tais olla toissasyksynä viimeksi jotain häikkää, isompaa vahinkoa ei tapahdu, korkeintaan elevaattori tukkoon, jos ylivuotoputki ei ehdi purkamaan kaikkea elevaattorin nostamaa viljaa. Harmi vaan, että kuivuri pitää manuaalisesti kuitenkin käydä käynnistämässä "automaattitäytön" jälkeen...

No siis sellanen _vanhan_ ajan mekaaninen herätyskello (johon siis kierretään veto herätykselle) on varsin näppärä "automatisointirele" - kalastajalanka kiinni herätyksen vedon akseliin ja langan toinen pää kiinni vipstaakiin mitä halutaan heiluttaa tietyllä kellonlyömällä. Ja taas syntyy automaatiota edullisesti ja toimintavarmasti, tunteeton myös ukkosille, virtapiikeille tahi sähkökatkoille 

Meillä oli myös aikoinaan havaittavissa menneisyydenkaipuuta, kun kuivurin keskus päivitettiin kellopohjaisesta keskuksesta termostaateilla ohjatuksi.

Aikani napinaa kuunneltuani tein poistoilmatermostaatin kiinnityksen poistoputkeen pikakiinnitteiseksi, tarvittaessa termostaatti oli sitten helppo siirtää auton sisätilalämppärin eteen, sisätilalämppäri normaalin pistorasiakellokytkimen taakse. Sitten termostaattiin sopiva asetus niin, että suhteellisen pienikin lämmönnousu katkaisee kuivauksen - kellokytkin valmis!

Älyluureilla on muuten aika helppo kerätä aineistoa siitä kuinka poisto- ja kuivauslämmöt kehittyvät ajan ja ulkolämpötilan funktioina; panee luurin ottamaan kuvan vaikkapa viiden minuutin välein termostaattien lukemista; jos eri lukemia (kuivaus-,poisto-,ulkolämpötila) ei pysty näyttötaulussa vaihtamaan automaattisesti niin lisää sitten yhden normaalin lämpömittarin, ja sijoittaa sen lukemayksikön samaan kuvaan kuivurin termostaattien kanssa. Kuvasarjan perusteella on sitten helppo piirtää graafi kuivauksen kehittymisestä ulkolämpötilan ja ajan funktiona. En ole kaipaillut hydrostaattia tahi kelloa, niistäkin toki kokemusta parikin vuosikymmentä.

Toki viljan hehtopaino jää edelleen erikseen muuttuvaksi/arvioitavaksi tekijäksi.

No eipä niitä ehdi jokaista erää mittaamaan, 70-90 kuivauserää vuodessa... melko hyvä näppituntuma on toki kehittynyt termostaatin hienosäätöön kelien mukaan. Lisäksi asiaa auttaa kuivurin kokoon nähden tehokas uuni, vakiolämpö pysyy pidemmälle vaikka keli viilenisikin. Tyhjennyksen yhteydessä kosteustsekkaus; jos erä sattui jäämään liian "kosteaksi" niin kuivaapi seuraavan erän sitten hitusen kuivemmaksi varman päälle tehdyllä asetuksella. Siiloihin menee vähintäin viisi kuivaajallista, isompiin kymmenkunta - kyllä ne pienet erot erien välillä siellä tasoittuvat. Jotain hyötyä on pienestä kuivaajastakin 

Samaa vikaa oli täälläkin, syy ei oikeastaan koskaan selvinnyt - v-tutuksen jälkeen asennettiin sähköinen siirtopumppu. Pumppu pärähtää tulille heti, kun kääntää virrat päälle, antaa vain pumpata hetken ennen starttausta niin varmasti on putket täynnä löpöä. Ja on se polttoainesuodattimien vaihtokin nykyään helppoa, suosittelen.

Niin, kyllä minunkin otsaani rypistävät nuo metsästäjät nelivetoisine pilinjatkeineen moninverroin enemmän kuin mopopojat tahi heppatytöt. Kaikkia heitä liikkuupi satunnaisesti niin tiluksia halkovilla yksityisteillä, tilusteillä kuin metsäteilläkin ja heppatyttöjä toisinaan pelloillakin, sadonkorjuun jälkeen toki.

Metsästäjien käytös on käytännössä ainut, johon on jouduttu käytännön tasollakin puuttumaan - nelivetomaasturilauma sotkee syksyn rospuuttoaikana tilustiet nopeasti kuraprunniksi. Ajamista ei ole lähdetty kokonaan kieltämään, mutta terveen järjen käyttöä on teroitettu seuran nokkamiesten suuntaan, ongelma oli osin yhteinen.

Muistan kun lapsuudessani metsämiehet liikkuivat hiljaa ja huomaamattomasti niin jalan, suksin kuin pyörälläkin, ajat muuttuu.   

Biscaya ruiskutettu rapsille 10. kesäkuuta, silloin lämpimällä jaksolla kuoriaisia oli valtavasti. Edeltävällä pyretroidiruiskutuksella ei tuntunut olevan mitään tehoa kuoriaisiin, toivottavasti siitä oli kuitenkin apua kaalikoin toukkien torjunnassa. Biscaya ruiskutus tehosi erinomaisesti, toki kylmenneellä säälläkin on varmasti oma vaikutuksensa.
Tätä aiemmin yksi, ehkäpä varmuuden vuoksi tehty kirpparuiskutus harvahkon taimiston (kylvömäärä n. 4 kg/ha) suojelemiseksi. Kaikenkaikkiaan helppo ötökkävuosi, kuten oli viime vuosikin. Käytössä peitattu siemen, kylvöt tehtiin pääsiäisenpyhinä.

Kukinnan alku todellakin hidasta - sitä lämpöä kaivattaisiin. Näillä sademäärillä tuonne lienee "pakko" käydä sotkemassa vielä kerran ruiskun kanssa pahkahometta vastaan. Ko. lohkolla ei ole ollut öljykasveja liki vuosikymmeneen, mutta naapurilohkoilla sitä vastoin kyllä.