Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 21

Viestit - FMJ

Juu mutta nuo eivät kuitenkaan ole mitään oikeita kuorma-autoja.

Niinhän se on juu.


Kyllähän neet niillä kaikenmoista koittaa kiskoo ei sillä. Olen nähny jossain videossa kun tommosen kuvassaolevan tapasen systeemin päälle oli ajettu 312lc catti😂

Mutta siltikin ne on vain kevytkuorma~autoja. Joten eurooppalaiset pärjää esim lava transuil srinttereil yms. Nii jenkki pullistaa picupin ja laittaa siihen jonkun veneen moottorin nokalle😂😂😂

Sielläkin on sitte oikeet kuorkit erikseen ja kuorkin moottoritki.
Naapurilla on dotsi rivi6 cummelilla. Railkone mutta niin pal lykkää mustaa täyskaasu lämäytyksessä että takanatuleva ei kyllä tiellä pysy😂

Niin tuohan on siis kait joku työkoneen/kuorkin moottorin risteytys vai?
Hirvee syöppö se ainaki on.

Samaa cumminssia käytetty maansiirtokoneissa, eli eiköhän sillä mcdonaldsilta vartalonsa hankkinut perhe siirry preeriallakin.
Fordin umpikaapit sen sijaan yhdistyvät universaaliksi transshit-mallistoksi. Eli trumppilassa saavat nauttia ylettömästä toimivuudesta ja laadun leimasta.
Voi jösses, uudelleen pellitetty 705 myynnissä hintaan, millä saa kolme alkuperäistä versiota  ;D
Metsätalous / Vs: kojelautakamera motoon
: 10.03.18 - klo:12:48
Tukkia on kautta aikain ajettu paljon sellukattilaan. Iha kuten edellä todettiin, tehtaiden toimivuuden varmistamiseksi. Saha voidaan sammuttaa ja käynnistää vaikka päivittäin, ei keittoprosessia.
Kaasarihan itsessään on aika perinteinen, siellä vaan on kaksi suutinta korvattu magneettiventtiillä. Sen kunnon saa testattua huolto-ohjelmalla, joka toimii perusläppärillä ja sovitinpalikalla.
.... Ja talvella talvisarja aina paikallaan, jotta saha käy riittävän lämpimänä.

Kuis kylmä lasketaan talveksi vai kerrotaanko se käyttöohjeissa?

Käyttöohjeissa mainitaan, mutta esim huskuissa lukee siinä sinisessä suojassakin.
Itsellä ollut muutaman vuoden sähkösäätöinen Husku, eikä ole kaipuuta ruuvattaviin versioihin. Nakuttaa tyhjäkäyntiä varmasti eri keleillä ja moottorissa on potkua.

Ei nekään kaikki tunnu toimivan. Mulla 545 ja se tahtoo välillä sanoa *moo* kun kiihdyttää. Ja tahtoo sammuilla jos jättää pidemmäksi aikaa tyhjäkäynille. Vai lieneekö tuo joku himputin eko-ominaisuus, kuin autojen start-stop-typeryys.
Lämpimänä lähtee parhaiten puolikaasulla. Tuntuu että nyt pakkasilla toimii paremmin kuin kesähelteellä? Laulaa kyllä tosi nätisti siellä rekisterin yläpäässä ja potkua tuntuu olevan :-)

Kaverilla numeroa suurempi ja se ei toisinaan lähde käymään kuin väsyttämällä, ja röpeltää tehokierroksilla. Oli huollossa ja alkoi lähteä käymään mutta röpellys jatkuu vieläkin. Omani vaikuttaa eri koneelta tuohon verrattuna.

Miksiköhän tuohon 545:een on jotenkin hankala vaihtaa ketjua... enkö mä vaan osaa vai missä vika? Tahtoo mennä rattaan viereen eikä rattaalle.
Vanhassa Echossa kun ketjun heittää vähän sinne päin kytkinrummun taakse ja hiukan pyöräyttää kädellä niin 98% todennäköisyydellä se on rattaalla just paikallaan. Huskussa pitää joka kerta erikseen tarkastaa ja usein on väärässä välissä. Johtuuko tuosta 1,3 mm ohuemmasta ketjusta vai mistä? Välillä vanhasta rutiinista jää tarkistus tekemättä ja sylettää purkaa koko asennelma kun juuri on saanut laipan ruuvit kiinni.

Tees näin: Käytä saha käyttölämpötilaan, karsi vaikka kaksi kuusirunkoa korkeilla kierroksilla. Sen jälkeen menet tyvelle, sahaat kaksi-kolme kiekkoa siten, että kaasuliipaisin on täysin pohjassa ja saha rasittuu reilusti vähintään 2 sekunnin ajan, jopa hyytyy. Sen jälkeen annat käydä hetken tyhjäkäyntiä ja sammutat. Kun seuraavan kerran käynnistät sahan, on järjestelmä haistellut parametrit kohdilleen. Ja talvella talvisarja aina paikallaan, jotta saha käy riittävän lämpimänä.

Tuo "kiekotus" on siksi tehtävä ajoittain, että järjestelmä vaatii 2 sekunnin täystehon käytön, jotta se säätää arvot. Yleensä jos sahalla sahataan rennosti puolikaasulla tai ei rasiteta koskaan, ei tapahdu säätöä.
Eilen juuri opetin oman 550 tuolla kikalla kuivalle pakkaskelille.
ja huomasin tosa rullaillessa;   miksi ei nuihin pienkonekaasareihin koskia?   kun jopa sinetöityihin pokseihin saa mennä sorkkimaan tehoja mielettömästi lissää!

Ei kumpiinkaan saa mennä itse ropeltamaan, sillä laitteiden pitäisi täyttää niille määrätyt päästömääräykset ihan käytössäkin.

Jenkeissä on määritelmä vähäpäästöisille sahoille siten, että säätöä ei voi suorittaa tavanomaisin työkaluin.

Ja seuranta tekee tuloaan, mm tier5 osalta oli suunnitelma työkoneidenkin määräaikaisiin päädtömittaulsiin, ei tainnut mennä vielä läpi...autoillehan on tulossa pistokoetyyppiset päästömittaukset tien päälle.

Eipä nuo jotkin Lidl tai Bauhaus sahat vielä mitään katalysaattorikoneita ole. Jos ei käy kunnolla, niin laitetaan ruuvit kohdalleen. Sitä varten ne siellä ovat.

-SS-

Niissä kuulemma käytetään porsaan taka-aukkoa, eli pienerätuontia. Se on vapautettu päästämääräyksistä...närästää isompia eurooppalaisia valmistajia. Tosin, eivät ole hirveän huolissaan kilpailutilanteesta, vaan ovat päättäneet kilpailla laadulla ja ominaisuuksilla.
Itsellä ollut muutaman vuoden sähkösäätöinen Husku, eikä ole kaipuuta ruuvattaviin versioihin. Nakuttaa tyhjäkäyntiä varmasti eri keleillä ja moottorissa on potkua.
ja huomasin tosa rullaillessa;   miksi ei nuihin pienkonekaasareihin koskia?   kun jopa sinetöityihin pokseihin saa mennä sorkkimaan tehoja mielettömästi lissää!

Ei kumpiinkaan saa mennä itse ropeltamaan, sillä laitteiden pitäisi täyttää niille määrätyt päästömääräykset ihan käytössäkin.

Jenkeissä on määritelmä vähäpäästöisille sahoille siten, että säätöä ei voi suorittaa tavanomaisin työkaluin.

Ja seuranta tekee tuloaan, mm tier5 osalta oli suunnitelma työkoneidenkin määräaikaisiin päädtömittaulsiin, ei tainnut mennä vielä läpi...autoillehan on tulossa pistokoetyyppiset päästömittaukset tien päälle.
Vaikuttaisi siltä,että Metsägroupilla olisi aivan erilainen ohjeistus korjuujäljestä. Naapurin 30 vuotisessa männikössä tehtiin
ensiharvennus,korjuun jälkeen runkoluvuksi saatiin 900 eli toista harvennusta tuossa metsässä ei tarvitse enää tehdä.
Lisäksi jäävistäpuista 10% on kolhittu.

No naapurilla teki metsänhoitoyhdistys tuollaisen harvennuksen ja musta se näyttää siemenpuu asentoiselta. Mettäliiton mies meinas, että että käräjille vois viedä ja heidän jälkensä ei tule olemaan samanlaista. No itte syksyllä harventelin ja jatkan sitten taas joskus. Tuota riskiä en ota omaan metsääni. Toisaalta eipä hakattu aukkoakaan. Taidan ruveta kyselemään sahoilta. Turha kait sitä tukkia on Äänekoskelle pilputa, jota mettäliitton pelkään tekevän. Tosin ei ittellä kokemusta .

Yhtiöt ovat salakavalasti lähteneet tekemään isäntien metsissä "yhden harvennuksen tehokasvatusta", jota tekevät (ja MH tekee) omissa metsissään. Saattaa olla motokuskillekin vaikea asennoitua tekemään välillä tihempää metsää. Eli tässä korostuu entisestään mitä sopimuksessa lukee, sinne kannattaa laittaa haluttu jäävän puuston tiheys, sen jälkeen vastuut on täysin ostajalla ja korjuun tekijöillä.
Kahden hihiluxin kokemuksella voin sanoa, että tarvikejarrupaloja tarvittiin kahdet, alkuperäisiin nähden...sama kokemus myös Mitsusta. Vaikka olisivat sitten "saman valmistajan kuin alkuperäisetkin". Sama koskee esim etupään niveliä, hihiluxin yläpallot kestivät alkuperäisenä 180 000, tarvikkeet 60 000. Molemmissa rasvanipat ja asiallinen rasvauksen määrä.
Paluuseen kai sen i-powerinkin pumppaama öljy kierron jälkeen palaa.

Juu, mutta ottaa taas saman 50 % paluun öljystä takaisin kiertoon. I-Poweri tavallaan kierrättää öljyä venttiilistön kautta, sen käyttämällä suhteella. Varsinainen pumppu hoitaa öljyn vaihtamisen, sillä vain sen ja apupumpun tuoton erotus menee säiliöön johtavaan paluuseen silloin kun mitään liikettä ei käytetä. Yleinen nyrkkisääntö lämpiämisen suhteen on hydraulisessa perusjärjestelmässä (ilman erillistä jäähdytystä), että pumpun minuuttituoton verran pitäisi vaihtua öljyä säiliössä.
Tosiaan kehittäjä suosittelee että I-Powerin tuotto olisi enintään yhtä suuri kuin traktorin, mielummin hieman pienempi. Öljyn lämpeneminen on varmaan se suurin ongelma jos I-Power on huomattavasti traktoria tehokkaampi. Öljyn vaihtuvuus on melko pieni kun suurin osa öljystä ei kiertäisi perän kautta. 1000 ulosotolle on myynnissä oma versionsa pumpusta.

Siis eihän sen apupumpun tuotto voi olla suurempi kuin traktorin pumpun, silloinhan se joutuisi imemään edeltävän pumpun läpi öljyä. Eli käytännössä kavitoisi ja hajoaisi hetkessä. I-Powerinhan idea on hyödyntää osaa tankkiin menevästä paluuöljystä ja syöttää sitä samaan linjaan kuin mihin alkuperäisen pumpun virtauskin menee. Sitten, jos apupumpulle vetää oman imulinjan säiliöstä, voi se olla suurempi kuin toinen pumppu. I-Powerin ideana on tehdä ilman lisäimulinjoja toimiva ratkaisu.
Traktorissani on  540/1000 voa. Onko etua vai haittaa,jos tuota pumppua käytetään 1000 voa:n puolella ?

Riippuu kummalle välitykselle se on tarkoitettu. Nimittäin jos apupumpun tuotto ylittää traktorin tuoton, sama öljy kiertää jatkuvasti eikä vaihdu, silloin taatusti tulee kuumat olot öljylle.

Ei se nyt ihan noin taida kuitenkaan toimia. Eikös se ole joka tapauksessa traktorin tuoton kanssa rinnan eli traktorista kiertää sekaan joka tapauksessa, ja sekoitusta tietenkin palaa myös traktoriin.
Lisäpumppu vaan kierrättää sekaan sitä omaa lenkkiään. Lisäksi jos käytetään 2-toimisia sylintereitä, niin systeemin tilavuus vaihtelee, ja pakosti öljyä liikkuisi traktorin ja tuon systeemin välillä.

I-Power ottaa kaiken öljyn nosturin paluulinjasta, se ei toimi normaalin pumpun rinnalla. Muistelisin, että valmistajan mukaan korkeintaan 50 paluusta voidaan ottaa käyttöön, juurikin kuumenemisen vuoksi.
Traktorissani on  540/1000 voa. Onko etua vai haittaa,jos tuota pumppua käytetään 1000 voa:n puolella ?

Riippuu kummalle välitykselle se on tarkoitettu. Nimittäin jos apupumpun tuotto ylittää traktorin tuoton, sama öljy kiertää jatkuvasti eikä vaihdu, silloin taatusti tulee kuumat olot öljylle.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 21