Ehkäpä tärkeintä olisi, että elintärkeitä komponentteja (voimansiirron ja muun perustekniikan) olisi saatavissa. Niitähän kyllä nykyiset CNC koneet vääntää yhtenä pötkönä.

Ongelma vaan taitaa olla se, että noiden koneiden osat on aikoinaan tehty manuaalikoneilla ja koneistuskeskusten ohjelmointi niille vie ensimmäisten sarjojen katteen...
Ja kun osien menekki laskee tietyn rajan alle, ne poistuvat linjatuotannosta. Tällöin niitä valmistetaan erillisinä piensarjoina, jolloin kappalekustannus nousee rajusti. Tämä on nähty esimerkiksi metsäkoneiden voimansiirron komponenttien hinnoissa, lautaspyöräparien hinta tuplaantuu kun menekki vähenee...ihan sellaisellakin pikkuvalmistajalla kuin NAF.

Ei se niin simppeliä ole. Monta on urakoitsijalla muuttujaa ennen kuin lasku lähtee.

Täältä osviittaa niin pääsee kärryille... http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Metsatalous/Urakointi/Tarjouskilpailut/Documents/Liite%206.%20Taksataulukot.pdf

Niin, ja yrittäjät vuosittaisissa tarjouskilpailussa ilmoittavat kertoimen, jolla työn tekevät...ja harvoin on tainnut kertoimen pilkun edessä olla muu numero kuin nolla   

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 14.09.14 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: Jumppu - 14.09.14 - klo:18:28

Onko varoventtiili vaikea purkaa/tarkistaa?
Vekottimen venttiili on tämän näköinen...



Onko muita ideoita? Siis mitä voisi tarkistaa tai purkaa/putsata?

Jäljistä päätellen tuolla on joku käyny, eikä vaikuta ihan ammattilaiselta

MItäs tolle on tapahtunu? 

Onko jo yritetty purkaa?

Eikös tossa oo selkeesti varon luisti auki-asennossa?
Ruuvarilla liikuttelemalla voipi se letkusta irronnut kuminkappale tulla pois...tuttavan motossa ketosen kourassa yhden venttiilin O-rengas hajosi, kolmesti avattiin venttiili, ennen kuin kaikki kuminkappaleet oli pois lohkon sisältä.

Mikäs porukan mielipide on Kronoksista? Omaa kokemusta ei ole minkäänlaista... joku on ollut ilmeisen tyytyväinen kuitenkin.

Cranabit kalliita?

Onneksi itsellä lienee pilkit loppuiäkseni.

Kannattaa kanssa katsoa (etenkin takasiltasovitteisissa) koko nosturin painoa...muistikuvani mukaan Cranabit on varsin kevyitä ja silti kestäviä. Kun se kuitenkin keikkuu siellä takalasin takana koko vuoden, painokin on merkitsevä tekijä.

Itsellä on vetämätön 8tonninen vaunu peruspilkillä 505 perässä, maksimikokoinen vetämättömänä. Pikasen voi parantaa vedettävyyttä esimerkiksi 400-22,5 tai jollain näillä tuumakokoisilla korkeammilla pyörillä.

Nää kymppitonnin kantavuuden vetävät kärryt tahtoo olla kaikki mehuvetoja, muutoin ok, mutta ajovauhti jää hitaaksi, mekaanisvetoisissa taas hinta karkaa korkeelle.

Lainaus käyttäjältä: FMJ - 19.07.14 - klo:10:05

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.07.14 - klo:20:04

Montaks Jerry-kannua saa olla kerrallaan kyydissä

Vapaaraja on 1000 litraa, eli sitä vähemmän saa olla ositettuna eri säiliöihin?
Silloin 20litraisia jeeppipyttyjä 49 kpl

Mutta...näistä pykälistä ei pysty kukaan vastaamaan vedenpitävästi, valvovilla viranomaisilla keskenäänkin eri tulkinnat, myös pyttykauppiailla(eräskin on löytänyt porsaan poistoaukon, jonka mukaan omaan käyttöön kuljetettaessa ei tarvittaisi lainkaan hyväksyttyä ja katsastettua säiliötä...) IBC on muutoin ensisijaisesti tarkoitettu nesteiden kuljettamiseen pisteestä A->B ja tyhjänä kuljetettaessa olisi oltava täysin tyhjä ja puhdistettu.

Se tässä sotkussa on typerää, että meidän kaikkien turvallisuuden vuoksi tarkoitetut pykälät ovat valmisteltu huonosti, eli on jätetty liikaa tulkinnanvaraa. Kuitenkin on aika kiva juttu, että jos polttoainetta (vaikka sitten jerrykannussa) kuljettavan auton ollessa onnettomuudessa, palomiehet osaavat varautua mahdollisiin räjähdyksiin tai tulipaloihin. Ei oo kivaa olla jaloistaan kiinni oman ladan kojetaulussa, kun vieressä höyryää hiluksi, jonka lavalla on vaikkapa kuorma-auton polttoainesäiliöstä rakenneltu "vain vähän tihkuva" pytty.

Eli siis... alle 1000 litraako saisi kuljettaa kerrallaan pienissä astioissa ? Eikä astia saa olla yli 1000 litran vetoinen.

http://www.infrary.fi/files/3763_Kemikaaalikuljetustiedote.pdf

Montaks Jerry-kannua saa olla kerrallaan kyydissä

Vapaaraja on 1000 litraa, eli sitä vähemmän saa olla ositettuna eri säiliöihin?
Silloin 20litraisia jeeppipyttyjä 49 kpl

Mutta...näistä pykälistä ei pysty kukaan vastaamaan vedenpitävästi, valvovilla viranomaisilla keskenäänkin eri tulkinnat, myös pyttykauppiailla(eräskin on löytänyt porsaan poistoaukon, jonka mukaan omaan käyttöön kuljetettaessa ei tarvittaisi lainkaan hyväksyttyä ja katsastettua säiliötä...) IBC on muutoin ensisijaisesti tarkoitettu nesteiden kuljettamiseen pisteestä A->B ja tyhjänä kuljetettaessa olisi oltava täysin tyhjä ja puhdistettu.

Se tässä sotkussa on typerää, että meidän kaikkien turvallisuuden vuoksi tarkoitetut pykälät ovat valmisteltu huonosti, eli on jätetty liikaa tulkinnanvaraa. Kuitenkin on aika kiva juttu, että jos polttoainetta (vaikka sitten jerrykannussa) kuljettavan auton ollessa onnettomuudessa, palomiehet osaavat varautua mahdollisiin räjähdyksiin tai tulipaloihin. Ei oo kivaa olla jaloistaan kiinni oman ladan kojetaulussa, kun vieressä höyryää hiluksi, jonka lavalla on vaikkapa kuorma-auton polttoainesäiliöstä rakenneltu "vain vähän tihkuva" pytty.

Eipähän siinä taida olla taloudellista järkeä sen järeämpiin metsiin mennäkään sahapelissä harvennusta tekemään ?

Niin moni kuvittelee...mutta jos tukin osuus jää pieneksi, saa uudistusalan tai väljennyksen kuidulle sen saman hinnan kuin ensiharvennuksilta tehdylle, eli tuplat pystyhintaan verrattuna. Ja on järeästä metsästä sen kuidunkin tekeminen aikalailla helpompaa. Myös huonolaatuisessa (esimerkiksi välimutkia sisältävässä puustossa) itse apteeraamalla saa tukin tarkemmin talteen, eikä edes tarvitse tehdä sitä "huonolaatuista hankintatukkia". Motolla kun apteerataan vauhdilla, menee helposti latvapäässä mutkien takia latvatukki kuituun, sahapelissä saa napattua 30 sentin pätkällä koko tukkiosan pinoon.

Viime talvena tein kaksi pientä aukkoa, sain apteerattua erilleen mm. männyn laatutyveä, josta maksettiin tehdasmitalla luovutettuna 15 eeroo parempi kuutiohinta, ennen luovutusta laskin ko. pölkyt ja kappaleet piti paikkansa. Ja tukin raakkiprosentti oli muuten 0.

Sellainen huomio tynnyrikuljetukseen, että tynnyristä pitää löytyä merkinnät sen olevan tyyppihyväksytty kuljetettavalle nesteelle, vaikka olisi IBC-pakkaus (pitkä koodirivi ja siinä oleva Y-kirjaimen jälkeinen numero ilmoittaa minkä palavuusluokan nesteille on tarkoitettu, moottoriöljy on käsitykseni mukaan eri luokan kamaa). Jos koodi sallii MPÖ-luokan nesteiden kuljetuksen, pitää tynnyrin kylkeen liimata lisäksi tarrat, joista selviää UN-merkintäkoodi MPÖ:lle (olikohan UN-1202).
Eli on ja ei-laillista...

Eikös valmetissa mainospointtina ollut se, että sen moottori oli ensimmäinen jo suunnitteluvaiheessa turbomoottoriksi tehty moottori, eli ei vaparista muokattu puhallinversio?

Mitähän muutoin maksaa tollaisen koneen koko rengassarjan uudistus?

http://www.nettikone.com/kockums/kr-853-8/1287500 Hyi helevetti ompa kookkumilla hintaa,Myjä on vissiihi se huittisten hullu mies

Itse asiassa toi ei oo kokkumi, vaan KR-Maskin...eli ZF-lootalla ja voimakkaammalla moottorilla. Hinta on jopa halapa yhdestä parhaimmista äkeenvetureista, ellei parhaasta. Valmistettiin vähän aikaa muistaakseni 2000-luvun alkupuolella noita hetki tehtiin.

Samaa mieltä Retkun ja Metsäjussin kanssa.
90 luvun alussa oli hankintana joko etukuormain tai metsä kuomain. Päädyin isohkoon  maatila urakointi metsäkuormaimeen tr takasillassa. Patu 650. tr valmet 6600
 enkä ole katunu. Sillä tyhjennettiin kuivalantala talvella.  Aumat tehtiin kahden pään peltoa. Keväällä kävi paskanlevitys todella joutuisasti, ei polkeentunut pelto. lannoitesäkit nousee kouran kanssa 5 metristä. Tukkejakin saa mätellä useampi kerralla.
tehokas peli rehu aumalla. Pikkuheinä paalejakin lastattiin rehu kärreihin. mopopojat teki ns koura kasoja josta nosteltiin kärriin.
Kivetkin on pellolta vähenneet niin ettei enää ole sitä ajoa. lehmät ollu korkelaitasessa jo 15v  hankintahakkuita ei ole tullu tehtyä. Kaveri tekee risusavottaa, siellä hän tuo pyörii nyt syksyisin. rakennuksilla nostellaan kattotuoleja  ja muuta sekalaista hommaa sillä tule tehtyä.
Vaikka kaikki muut koneet pihalta lähtiskin niin tuo taitaa jäädä ns, harrastus koneeksi.

Pellolta noukittiin isommat kivet 10m ajo kastoina ennen äestystä. Ei paljoa polkeentunut pelto ja oli nopeampaa kuin talikoilla härrääminen.
Nämä ns tarjous virvelit voi unohtaa ihan alku metreillä. vanha cranabbi tai vastaava jonkun valmetin takasltaan, niin siinä varsin monipuolinen laite maatalous hommiin.

Tuttava vaihtoi hiukan alle 40 kNm perusnosturin juuri lyhytpääpuomiseen 5000 kronokseen, kehui kovasti kun voimaa tuli lisää, samalla nosturin mittasuhteet on hyvät pihapiirin tilahommiin. Lisäksi menee valtran päälle niin lyhyeen pakettiin, ettei koura kiiku juuri maskia edempänä.
Aiemmin nosturi oli otettu pois runkosovitteistaan kesän rehunteon ajaksi, nyt saa olla ympäri vuoden paikallaan, sillä edellisen nosturin taittuvat tukijalat estivät korkealaitaisten kärryjen vedon.

Lainaus käyttäjältä: karvankasvattaja - 19.04.14 - klo:12:31

Ilmeisesti pumppu yms. on kunnossa enkä voi enempää hakilta ja valmetilta pyytää? Pitää joskus kokeilla säilispaalia kun kuormaaja on toisessa traktorissa kiinni.

Jos samassa traktorissa oleva etukuormaaja nostaa sen mitä pitäisi pumppu on todennäköisesti vähintään kohtuullisessa kunnossa. Pumpun tuottama paine olisi kyllä helppo mitata lykkäämällä mittari hydrauliikan ulosottoon. Semmoisen voisi jopa saada lainaan hyvästä/tutusta/fiksusta maa- ja metsätaloutta palvelevasta hydrauliikkaliikeestä.

Kuormaajan venttiilipöydässä on varmaan jonkin sortin ylipaineventtiili. Sen tarkistamista kannattaisi ehkä kokeilla.

Kyllä se voi olla ettei tuolta kuormaalta voi tai ole järkevää pyytää enempää kuin mihin se nyt pystyy. Nostokyky ilmoitettuna "max xxxx kg" kuulostaa jotenkin epämääräiseltä ja oudolta. Käsittääkseni yleensä kerrotaan millä paineella ja kuinka kaukaa nousee niin ja niin paljon. Netistä pikaisesti haettujen kuvien perusteella toista tonnia tuolla kuormaimella edes hyvin läheltä nostettuna on liikaa.

Ja nostovoimat ilmoitetaan yleensä maanpinnan tasolla...riippuen nostosylinterin asennosta suhteessa pääpuomiin, voimat saattavat heiketä melko nopeasti nostokorkeuden suuretessa - tonni maassa ja 600 kiloo 3 metrissä. Samalla voi myös taittopuomin shokki antaa peräksi ja estää noston korkealle.

Yksi julkinen näkemys aiheesta: http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=10&t=8402&hilit=kellfri