Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Joku muovipyttyjen valmistaja vois ottaa ohjelmaansa tehdä valuperustaisia valuma-altaita noille farmarisäiliöille. Ideana olis että se toimis valmiina sisämuottina valun aikana ja myöhemmin tiiviinä sisäpintana altaassa. pitäisköhän laittaa patenttihakemus vireille... 
Ei ole muovista tehty, mutta ajatus taitaa olla samansuuntainen:
http://www.rmsateri.fi/alasivut/valuma-allas.html
Nuo pistesyöpymät ovat oikeasti kavalia. Meillä tarkastettiin joitakin vuosia sitten kaikki omat ja jokunen naapurinkin pytty. Niin vanhoista, kuin uudemmistakin säiliöistä löytyi pistemäisiä syöpymiä. Parissa vanhassa 4 mm pellistä tehdyssä säiliössä syöpymien ohuimmat kohdat olivat vain 0,4 mm paksuisia. Mittaus olikohan ultraäänellä tms. Säiliö oli todella hyväkuntoisen näköinen ja sijaitsi katoksessa. Öljysäiliöhuoltofirmalla ei ollut intressissä myydä tai korjata säiliötä. Arvioi, että olisi kestänyt alle 10 vuotta kun olisi alkanut vuotamaan. Korjausfirmakin Suomesta löytyy.
Tilituki täälläkin käytössä. Ei juuri hienouksia, mutta riittävän helppo ja selkeä.
Liukkaalla aivan kamalaa. Vastaohjaus "väärään" suuntaan auttaa hiukan. Sitä vaan ei meinannut oppia vielä 15 v harjoittelunkaan jälkeen. Yleensä, kun luisuun irtosi, niin jarrut kiinni ja odotellaan milloin pysähtyy (ja mihin).
Crawford toiminut asiallisesti jo 15 vuotta. Tosin mekaanisesti. Nyt pitäisi jo jousia kiristää. Sähköä en ottanut, kun oli aikoinaan aika arvokas. Enkä oikein edes kaipaakaan. Kun jouset on oikein kiristetty, nousee ovi käsinkin kevyesti. Oven koko 5 x 5 m.
Meilläpäinkin köyhemmät tinkivät varusteista.
Ymmärtääkseni samalta suunnalta ollaankin
Käytän italianraiheinää aluskasvina, koska siinä on hitaampi kasvun alku. Westervodinraiheinää taas esimerkiksi 1-vuotisessa viherlannoitusnurmessa juurikin tuon nopean alun vuoksi. Ruokinnallisista ominaisuuksista en juuri tiedä. Aluskasvina epäilen westervoldia liian nopeakasvuiseksi. Ei ole kyllä vielä riittävästi kokemusta kummastakaan. Tänne voisikin linkata heinätietoa, varsinkin eri lajikkeista ei tunnu olevan helppoa aina löytää tietoja. Nyt luin itse:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/peltoviljely/viljelyohjeita/nurmiviljely/Yksivuotiset%20seoskasvustothttp://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvuohjelma/nurmi/nurmen-lajit
Tuurilla voisi onnistuakin, jos kaikki osuu kohdalleen, niinkuin syysrypsillä yleensä.
Syysrypsi ei ymmärtääkseni pidä kilpailusta.
Tuon viljahernesekoituksen tukikelpoisuus kannattaa tarkistaa ehdoista...
Crawford toiminut asiallisesti jo 15 vuotta. Tosin mekaanisesti. Nyt pitäisi jo jousia kiristää. Sähköä en ottanut, kun oli aikoinaan aika arvokas. Enkä oikein edes kaipaakaan. Kun jouset on oikein kiristetty, nousee ovi käsinkin kevyesti. Oven koko 5 x 5 m.
Minulla italianraiheinää ollut aluskasvina muutaman vuoden. Seoksissa kylläkin. On kasvanut läpi vain, jos kasvusto on muuten jäänyt harvaksi. On pysynyt hyvin kurissa tiheiden viljojen alla. Kasvuunlähtö puinnin jälkeen on ollut tehokasta. Varmaankin jos vilja lakoaa aikaisin, tulevat varmasti kaikki raiheinät ja muutkin yksivuotiset, nopeakasvuset heinät kyllä läpi.
Ainakaan tässä vaiheessa ei tietääkseni ole kerääjäkasveja rajoitettu kovin tiukasti. Timotein pitäisi käydä ihan hyvin, enkä usko, että tulisi läpi samana vuonna. On kyllä vähän hankalampi lopettaa seuraavina vuosina. Italian raiheinät ovat varmastikin parhaita täyttämään kerääjäkasvivaatimuksia, kun pääasiassa kuolee talvella. Valkoapilan jos saisi säilymään maassa jatkuvasti, niin olisi ihanteellinen. Muut raiheinät ovat turhan nopeakasvuisia keväällä kylvettäväksi. Kasviluetteloita varmaankin tulee keväämmällä, viimeistään kun kaikki on kylvetty...
Valkuaiskasvien seoksiin näyttäisi olevan tulossa rajoituksia:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%202,Peltokasvipalkkio.pdfSivu 2: Yleiset ehdot: Valkuaiskasvien seokset viljojen kanssa eivät ole enää tukikelpoisia.
Valkuaiskasvien keskinäiset seokset ilmeisesti olisivat sallittuja.
2-rivinen Tempo (belarus) tukki ajoittain syksyllä sakeassa italianraiheinässä. Jos keväällä ajaa, niin menee varmaan ihan hyvin. Tosin pitää varmaankin ajaa kohtalaisen syvään, että kaikki irtoaa. Hanhenjaloilla varustettu (hanhenjalkoja saa kaupasta kaikkiin merkkeihin) kolmerivinen Tempo meni hyvin tukkeutumatta. Hanhenjaloilla voi ajaa keväällä vähän matalampaan, mutta ei silläkään kylvömuokkausta matalaan oikein saa aikaan ainakaan meidän mailla. Meillä on italianraiheinä joinakin lumisina talvina talvehtinut ihan hyvin.
Missäpäin suomea ja kummoisella pellolla olet tuon onnistunut tekemään?
[/quote
Kymessä. 2012 syksyn sateissa muokkaamatta jätetyt aluskasvit rikottiin keväällä äkeellä. Jokunen "ikkuna" jätettiin kun näytti keväällä niin kasvavalta. Kasvoi italianraiheinää niin, ettei muuta sekaan mahtunut. Rikotullakin kasvoi yllättävän paljon. Sehän on etelä-Euroopassa monivuotinen nurmikasvi, niin näyttää siltä, että voi tuurilla onnistuakin jopa täällä pohjoisessakin. Jos olisin arvannut, että voisi talvehtia noin hyvin, niin olisin ehkä yrittänyt puida enkä olisi rikkonut. On tuota joskus aiemminkin talvehtinut jonkun verran, mutta yleensä ei noin hyvin. Pelto oli sopivasti viettävää hiuetta, eli mielestäni parasta mahdollista syysviljamaata.
2-rivinen Tempo (belarus) tukki ajoittain syksyllä sakeassa italianraiheinässä. Jos keväällä ajaa, niin menee varmaan ihan hyvin. Tosin pitää varmaankin ajaa kohtalaisen syvään, että kaikki irtoaa. Hanhenjaloilla varustettu (hanhenjalkoja saa kaupasta kaikkiin merkkeihin) kolmerivinen Tempo meni hyvin tukkeutumatta. Hanhenjaloilla voi ajaa keväällä vähän matalampaan, mutta ei silläkään kylvömuokkausta matalaan oikein saa aikaan ainakaan meidän mailla. Meillä on italianraiheinä joinakin lumisina talvina talvehtinut ihan hyvin.
Kyllä MTK:lle täältäkin. Eipä minulla ole muutakaan edun valvojaa tiedossa. Jos joskus joku parempi löytyy, niin kukaties... Puolueisiinkin on yritetty pitää yhteyttä, mutta menestys (ja kiinnostuskin) tuntuvat siellä olevan vielä pahemmin kateissa. Parempi siis huonompikin edunvalvoja, kun ei edunvalvojaa ollenkaan.
