Kasvustossa sahanpuru on varmaankin jopa hyväksi, mutta saattaa holvata piensiemenviskurissa.

Sahanpuruun en usko, mutta kuiva, hyvin seulottu hiekka toimisi varmaan hyvin.

Minä en saa piensiemenlevittimellä tos apilaa menemään tasaisesti alle 10 kg/ha. Siksi käytän tos timoteitä apuna niin saan sekoitettuna kylvää tuon 5+5 kg/ha kerralla. Kunnolla kunnostettua apilan siementä uskoisin kyllä pystyvän huiskalla levittämään allekin 5 kg. Valkoapilan siemen on sitten niin pientä, ettei sitä kannattane kylvää enempää kuin 2 kg/ha. Itse laitan seoksiin 0,5 - 1 kg valkoapilaa hehtaarille. Se siis kaipaisi ehkä jotain muuta siementä sekaan. Apilat varmaankin lentävät luotettavasti noilla jopa 8-10 m. Timotei ehkä max 8 m. Raiheiniä jos saa tyynellä lentämään yli 6 m niin hyvä on. Lisäksi raiheinät ja muut vastaavat siemenet saattavat alkaa holvata jos ei ole seassa riittävästi pyöreitä siemeniä.

Muokkaustraktoriinkin kyllä voi ihan hyvin laittaa viskurin keikalle. Itse kyllä laittaisin sen kylvötraktoriin. Minulla on piensiemenlaatikko kylvökoneen etupuolella, jolloin siemenvantaat multaavat sopivasti. Pneumaattinen levitin kylvökoneen etupuolelle tai miksei ruiskun puomiinkin voisi olla monelle se luotettavin ratkaisu. En itse ole vielä niihin perehtynyt, mutta olisiko niiden syöttölaitteet niin tarkkoja ja toimivia, että pieniäkin määriä pystyy kylvämään. Viskurit ovat kyllä edullisia, mutta syötän tarkkuus pienillä, alle 10 kg määrillä on ainakin minulle tuottanut ongelmia tos siemenellä. Jos raiheiniä on seassa vähänkin, kylvän kyllä ainakin 15 kg/ha viskurilla seosta.

Entisinä suorakylvöaikoina kylvettiin heinänsiemenet samaan vantaaseen viljan kanssa, ja ihan hyvin toimi. Lisäetuna on vielä se, että syvemmältä heinät lähtevät hitaammin kasvamaan, jolloin läpikasvun riski pienenee entisestään. Ei se heinä kyllä kasva läpi, jos on kunnollinen viljakasvusto päällä, eikä vilja mene pahasti lakoon kovin aikaisin.

Itse olen luomussa, mutta kyllä tavanomaisen aikana oli jonkun verran vaikeuksia löytää sellaisia aineita, jotka tehoaisivat hyvin rikkoihin, mutta säästäisivät heiniä.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 30.12.14 - klo:23:07

Syysrypsi voisi toimia kerääjäkasvina aika hyvin keväällä kylvettynä. Ei ehtisi tuottamaan satoa samalle syksylle. Tuurilla siitä voisi jatkaa satokasvin seuraavaksi vuodeksi. Jättää vain kerääjäkasvipalkkion hakematta ja hakee valkuais- ja öljykasvipalkkiota. Ja jättää vielä valkoapilan kerääjäkasviksi seuraavalle vuodelle. Rahaa tulee ja vähällä työllä. Vähän kun mielikuvitusta käyttää, niin voi saada yhdellä kylvöllä kahden vuoden sadon kerääjäkasveineen yhdellä kylvöllä.

Toi syysrypsi onkin hyvä, jos se käy kerääjäkasviksi, käykö se? Sen vois ruiskutuksen yhteydessä levittää piensiemenviskalla suht hyvin, painavahkona pillerinä se lentääkin aika pitkälle. Syysrypsi ei käsittääkseni edes kuki kylvövuonna, ei ainakaan kesäkuun lopulla kylvämäni riistapelto kukkinut. 

En ole vielä nähnyt missään luetteloita kerääjäkasveista. Mutta kyllä syysrypsiä on jossain kerääjäkasvina käytetty, joten voisi hyvinkin olla listalla. Jotkut ovat kylväneet sen keväällä viljan sekaan, ja saaneet onnistumaan seuraavaksi vuodeksi hyvänkin sadon. Tuuriahan se vaatii, mutta voisi aina valita hakeeko kerääjäkasvipalkkiota vai öljykasvipalkkiota.

On tosi hyvää tekstiä skännältä. Juuri noin. On selvää, että vaikka puna-apila voi olla toisena vuonna jo ongelma. Valkoapila ei. Raiheinä voi otollisena vuonna otollisella lohkolla selvitä talvesta, mutta oletan, että kultivointi on aika tehokas. Kokeiltavahan tuota on. Glyfosaatti ainakin tehoaa raiheinään. Ja onko se nyt niin kamalaa, jos siellä jokunen heinä vehnäpellolla kurkistelee.

Syysrypsi voisi toimia kerääjäkasvina aika hyvin keväällä kylvettynä. Ei ehtisi tuottamaan satoa samalle syksylle. Tuurilla siitä voisi jatkaa satokasvin seuraavaksi vuodeksi. Jättää vain kerääjäkasvipalkkion hakematta ja hakee valkuais- ja öljykasvipalkkiota. Ja jättää vielä valkoapilan kerääjäkasviksi seuraavalle vuodelle. Rahaa tulee ja vähällä työllä. Vähän kun mielikuvitusta käyttää, niin voi saada yhdellä kylvöllä kahden vuoden sadon kerääjäkasveineen yhdellä kylvöllä.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 28.12.14 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: Mullistaja - 28.12.14 - klo:16:40

Käytännössä ihan samoista lähtökohdista tehdään parasta aikaa remonttia itsellä.
Mietin ja laskin asiaa monelta kantilta.
Ja maalämpöön päädyin.
Sellasta ei ole olemassa kuin ilmainen hake. Ei edes halpaa haketta ole olemassa. Hakkeen hinta on se mitä siitä saisi myytäessä eli noin 15-20€/m3, oli se sitten peräisin mistä hyvänsä.

Tupa 400m2, 260m2 paja, ja kuivuri 200m päässä.
Pajassa öljylämmitys, vuosikulutus noin 1200ltr. Jää entiselleen.
Kuivuri160hl. Vuosikulutus 2000-5000ltr. Jää entiselleen.
Tupaan maalämpöpumppu pintaputkilla, hinta 16 000€.

Jos nämä kaikki olisin halunnut yhden hakelämpökeskuksen piiriin olisi kustannus ollut reilusti yli 60 000€.

Kun realiteetit myönsi itselleen, ei tarvinnu kauaa miettiä.

jos energian kulutus on tällä tasolla en keksi juuri mitään tyhmempää kuin hakelämmitys.
Ajan haaskausta koko homma.

Siis tuohon hintaan kuului uudet putketkin vai?

Uskomaton tarjous on jos noin halpa.
Tuttava pyysi tarjouksen usealta maasähkölämpö asennusfirmalta ,
tuvan neliöt 250 hallin noin 230 neliöö. .Kaksi lämpökaivoa,16 kw.kompurapannu ,varaaja systeemit ,mutama metri kanaalia uusittava,hinta 25 -27 th. eli ihanan halpaa maasähkölämpökin.
Tähän verrattuna 16 tuhatta tuntuu aivan uskomattomalta noihin neliöihin nähden tupa 400 neliöö?

Aikaa on kulunut jo 8 vuotta, mutta silloin maksoin 14 000 kun laitettiin 14 kW maalämpökone johon integroitu Ilmanvaihtokone ja maaviileä. Putket kaivoin itse metrin syvyyteen pellolle. Sisälsi myös 700 l varaajan. Oli kyllä todella edullinen tarjous silloinkin.

Viime vuonna tarjottiin 10 kW konetta putkistoineen (itse kaivaen) konehallin lämmitykseen 10 000€. Ei olisi sisältänyt varaajaa. Ei todellakaan pahan oloinen hinta. Lattialämmitysputket on halliinkin asennettu, mutta eivät vielä käytössä. Kyselin ilma - vesi lämpöpumppua tuohon halliin. Olisi maksanut 8000.

Saattaa olla, että ensi kesänä kaivetaan maaläpöputket hallinkin taakse.

Molemmat tarjoukset suoraan LVI liikkeen kautta. Eri liikkeet tarjousten takana.

Otsikko olis parempi näin:

"Mistä halpa 14-15m3 lietevaunu pintaTIIVISTYKSEEN?"

Kauheita kirnuja jotka runnoo kaikki mikro ja makrohuokoset Kiinaa myöten vituiks. Kärvistellään sitten taas 30millin sateen jälkeen kun ohra on jo orasvaiheessa elokuun keltasta. Keskisato lässähtää sinne 3200kiloon.

Ei auta päistetiet tai jankkurointi, pytyt pienemmäks ja mainoslippiksen alle lisää tyhjää kovalevytilaa.

Tätä pitää kompata. Kannattaisiko miettiä välivarastointia jonne voisi siirtää tavaraa, kun on paremmin aikaa. Tai yhteistoiminnassa jonkun toisen kanssa hommata siirtovaunun ja levittää yhdessä. Tuollainen 10 m3 vaunukin painaa varmaan 5tn? tyhjänä ja siihen 10 t lastia vielä lisää. Kyllä varmasti ainakin kevätlevityksessä "maa nyt valittaa".

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.12.14 - klo:09:19

Toi kerääjäkasvi homma vähän pännii. Oma riesansa, mutta 100e kiinnostaa kovasti...

Voiko tuota saada suorakylvössä ollenkaan toimimaan? Kasvista riippuen se syksyllä kasvanut massa voi olla keväällä pelkälle kiekkovantaalle liian kova pala purtavaksi? Tarttis siis murskata ja muokata keväällä.

Suorakylvössä toimii mainiosti. Kylvön yhteydessä piensiemenlaatikosta kylvää samaan vantaaseen, niin lähtee hitaasti liikkeelle, eikä kasva liikaa. Puinnin jälkeen ei tarvitse tehdä mitään. Jos haluaa juolavehnän tai jonkun muun rikkakasvin vuoksi roundupit ruiskuttaa, niin onnistuu lokakuussa ihan hyvin. Jos ruiskuttaa normaalistikin keväällä, niin hyvin heinät kuolevat silloinkin. Jos vielä käyttää monivuotisia heiniä, niin ne haihduttavat kosteuttakin niin, että saattaa päästä päivän tai pari aiemmin kylvöille. Tuli tuota kokeiltua ennen luomuun siirtymistä. Viherlannoitusnurmen ruiskutin keväällä, ja seuraavana päivänä kylvö. Apila taintui hitaasti, muutoin onnistui ihan ok.

Kiinnostaisi tietää paljonko tämä vie pääkasvilta ravinteita. Myöhäinen muokkaus tuo myös haittansa.

Sopivat kerääjäkasvit eivät kasvukaudella ehdi kasvaa niin, että kuluttaisivat ravinteita mitenkään huomattavasti. Sen sijaan niiden tarkoitushan on kasvaa hyvin puinnin jälkeen ja sitoa silloin maassa olevat liukoiset ravinteet itseensä ja seuraavana vuonna kasvien hajotessa luovuttaa me taas seuraavan viljelykasvin käytettäväksi. Samalla maahan tulee lisää hiiltä ja multavuutta, jotka taas parantavat maata kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kustannuksiahan niistä tulee, mutta tuo ympäristötuen tarkoitushan on juuri kattaa niitä kuluja. Eivät ne ole tarkoitettu tulotuiksi. Ei tuo 100 € / ha kauaksi jää kaikista kuluista, jos pitää hankkia levitysvehkeet ja pitää vielä tehdä jotain töitäkin. Jos ei aio tehdä asialle mitään, ei kannata valita toimenpidettä. Toisekseen sitä tukea ei saa muille hehtaareille, kun joilla sitä toteuttaa.

Tästä olen samaa mieltä. Ei haittaa, vaikka joku muu tuotantosuunta saa jollakin perusteella lisää rahaa. Varsinkin kun se raha tulee EU-lta. Nettomaksaja Suomen on hyvä saada takaisin mahdollisimman paljon sinne syötettyä rahaa. Ja kyllä pohjimmiltaan kaikki tuotantosuunnat hyötyvät toisistaan. Vaikka olenkin etelän viljanviljelijä.
Ja tuo, että toisen menestys kannustaa itseä, on kyllä täysin totta. Näin minustakin pitäisi tuottajien toimia. Kaikilla on ajoittain ongelmia  ja toisinaan menee ehkä toisia paremmin. Tuo viimeinen taitaa kyllä vähentyä koko ajan.

Meillä on olikohan 50 snt/tn/km kuljetusmaksu. Tiekokouksessa määrätty. Koskee ns. normaalista poikkeavia kuljetuksia. Jos tien käyttäjä on osakas, metsäajot sisältyvät yksiköintiin. Poikkeavat ajot, kuten osakkaan isommat soranajot omalta kuopalta laskutetaan kuljetusmaksulla. Myös em. tilanteessa selkeästi laskuttaisimme kuljetusmaksua. Lisäksi tietysti katselmus etukäteen mielellään kameran kanssa, ja uudelleen ajon jälkeen. Mahdolliset vahingot korjataan/korvataan kuljetusmaksun lisäksi.

Eli LHP näyttäisi edelleen katkaisevan nurmikierron, toivottavasti tämä tulkinta pysyy voimassa loppuun asti, muuten vilahtaa vältin siipi...

Itse kuulin, että LHP olisi nurmea Nurmen joukossa, eli ettei katkaisisi. Olen jo varautunut uudistamaan lhp:t suojaviljalla ensi keväänä. Täytyy vielä tutkia tuotakin.

3g yhteys ulkoantennilla. Masto 700 metrin päässä, mutta osutaan juuri peilien katveeseen. Siksi suunta-antenni. Lisäksi talon selektiivi-ikkunat blokkaavat signaalia tehokkaasti. Omituisesti myöskin purueristeisestä 3-kertaisesta lautaseinästäkin signaali heikkenee tosi paljon. Meilläkin asentaja ihmetteli. Masto näkyy lähellä, mutta signaali tosi heikko. Nyt tuntuu palaavan. 19-22 sisään ja 6-8 ulospäin. Voittaa vanhan kuparin kevyesti (2,5 sisään 0,5 ulos)

Kolme traktoria, vanhin vm. -64, uusin -94. Voi olla että yksi vaihtuu keväällä. Kuskeja kaksi, joskus kolmekin.

Kauankos siitä onkaan, kun juuri tuo väliporras eli läänit lakkautettiin tarpeettomina?

Omistus siirretty niille jotka näin halusivat. Minun mielestäni kukaan vuokranantajista ei ymmärtänyt, mistä on kysymys, mutta halusivat tukioikeudet varmuuden vuoksi. Noin puolet halusivat, puolet ei. Toivomukset toteutettu.