Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 87 88 [89] 90 91 ... 103

Viestit - Don Essex

Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2014
: 09.03.15 - klo:18:56
Rouste  >:(  Vei viimeksi sekä syysrypsin että rukiin.
Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 09.03.15 - klo:08:54
Voisiko syynä siihen, ettei kerääjäkasveja ole ryhdytty käyttämään yleisemmin, tiedon puute. Toistuvasti viljeltynä ne näyttäisivät lisäävän satotasoa.

http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki säiden vaihtelut aiheuttavat suurempia muutoksia satotasoissa, mutta voisiko kerääjistä silti olla jotakin hyötyäkin. Ainakin muiden maan hiilipitoisuuksia lisäävien toimien ohella. Maassa oleva hiili kuitenkin sitoo vettä ja ravinteita aina enemmän, mitä enemmän sitä siellä on. Samalla maan vesitilavuus lisääntyy, jolloin sekä kuivuuden että märkyyden kesto paranee. Eli kuivana kautena kasvit saavat vettä pitempään hiileen sitoutuneen veden ansiosta, samoin märkinä kausina hiili imee vettä itseensä, jolloin maahan sopii enemmän vettä ilman, että kantavuus vähenee. Toki myös maan rakenteen paraneminen parantaa liian veden poistumista salaojiin.

Luomuopeista voisi olla yllättävänkin paljon hyötyä juuri tavanomaisesti viljeleville. Tuo kerääjäkasvi onnistuessaan voi tuoda maahan hiiltä yhtä paljon, kun sitä sadossa poistuu. Kaikkia noita kerääjäkasvikeskustelussa olevia linkkejä ei varmaankaan kannata tänne uudelleen laittaa.

Itse uskon kerääjäkasveihin osana hyvin monimutkaista maan biologisen ja kemiallisen toiminnan ylläpitäjänä. Tosin se on vain hyvin pieni osanen koko maan systeemin toimintaa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta voi jopa pysäyttää maan köyhtymisen. Maan köyhtyminen ei minusta tarkoita vain ravinteiden puutetta, vaan myös monien ravinteiden parempaa saatavuutta. Voisiko parempi biologinen aktiivisuus vaikka parantaa lannoitteiden muuttumista kasveille käyttökelpoisempaan muotoon? Lannoitefosforistahan vain pieni osa tulee kasvin käyttöön samana vuonna. Mikrobit ja madot tarvitsevat monipuolista ravintoa, jota kerääjäkasvit voisivat osaltaan tarjota. Ja sitten se paljon puhuttu ravinteiden talteenotto, joka lienee toimenpiteen pääajatus.
Viime syksynä jos "joutui" heti viljansa myymään, ei ole vielä ainakaan tappiota tullut.  :-X

Jos on tottunut toimivaan rahtikuivaukseen, kuulostaa tuo "100 hehdon kaappi" melkoiselle taantumalle. Jos varastointi on rahtikuivurilla ongelma, niin teet vain varastosiilon? Jos mahdollista, jopa rahtikuivurin viereen? Etenkin, jos saa luvan.... :-X

Totta. Itsekin olen siirtänyt kuivaa viljaa toiselle tilalle varastoon, kun en halunnut heti myydä. Jos kuivaus toimii, niin pelkän varastotilan tekeminen olisi järkevää. Tällöinkin tasovarasto puoltaisi minusta paikkaansa. Vilja vaan kippaamalla varastoon, etukuormaajalla kasa korkeammaksi. Myydessä taas etukuormaajalla autoon. Kun viljaa ei ole varastossa, voi siellä säilyttää jotain muuta.
Asiallisella etukuormaajalla betonilattiaisesta tasovarastosta saa rekkakuorman lastattua tunnissa.
Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 08.03.15 - klo:17:29
Minulla kokeilu menossa. Laitoin syysrypin sekaan timotei-puna-apilaseoksen, rukiille pelkän timorein, ja syysvehnälle timotei-ruokonadan. Syysvehnän jälkeen lohkolle tulee viherlannoitus... eikun tuotantonurmi, joten jos kohta tulee yöpakkasia, alkaa apilan kylvö viskurilla.
Kasvintuotanto / Vs: Speltti
: 08.03.15 - klo:17:24
Speltin hinta on kyllä kohtalainen. Eräässä tilaisuudessa kuitenkin kerrottiin, että markkinat ovat aika pienet. Olikohan kolme pienehköä jalostajaa suomessa. Markkinat siis täyttyvät helposti. Tutulla luomutilalla oli neljän vuoden tauko speltin viljelyssä, kun ei saanut välillä myytyä niitä. Nyt on kyllä taas viljelyssä. Minuakin tuo kyllä kiinnostaisi, mutta taidan vielä malttaa tällä kertaa.
Softsalolla mennään.
Kasvintuotanto / Vs: Vesistöt ja valtaojat
: 06.03.15 - klo:10:40
Minulla omia lohkoja, toinen puoli ojaa keltaisella, toinen ei. Tietääkseni noihin rajauksiin ei ole voinut itse vaikuttaa.
Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 06.03.15 - klo:07:36
Lakiesityksestä lainattua:
"Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä, tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta."

Siis myöhäiselle kasville voi kylvää myös kasvustoon.
Tuli muuten mieleen, jos yritetään kerääjäkasvia johonkin myöhään valmistuvaan kasvustoon, jonka puinti saattaa venyä lokakuun alun tietämille, milloin se kattava kasvusto pitäisi todeta. Kannattaako edes hakea korvauksia tuossa tilanteessa. Huom. Mielestäni alus/kerääjäkasvit ovat jokatapauksessa hyödyllisiä. Mutta tuo oikeusturva säännöksissä vähän huolettaa. Näitä kysymyksiä pitää esittää koulutuksissa, jotta viestiä ongelmista saadaan eteenpäin. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että voit tehdä kaikkesi hyvän kerääjäkasviston aikaansaamiseksi, ja valvonta ei voi tulosta hyväksyä
Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 06.03.15 - klo:05:34
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?
Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 05.03.15 - klo:16:39
Kyllä minustakin tuo "kauttaaltaan kasvulohkolla" antaa tarkastajalle melkoisen vallan päättää, miten asia tulkitaan. Muutenkin kasvinsuojelun haasteet säilyttää aluskasvusto on aika vaikea. Kovin moni tehokas aine jää käyttämättä. Toinen ongelma tulee, jos levittää ruiskutusten jälkeen, on itäminen paljon epävarmempaa, koska pääkasvin kilpailu on ehkä liian suuri ja usein myös kesähelteiden aiheuttama maanpinnan kuivuus voivat aikaansaada tilanteen, jossa kerääjäkasveja on oikeasti yritetty saada aikaan, mutta se ei vaan ole kasvanut. Tarkastuksessa sitten todetaan olematon kasvusto, eikä palkkiota tipu. Kustannukset tulevat, korvausta ei.

Siksi itse katsoisin turvallisimmaksi kylvää kerääjät keväällä, ja torjua rikat sopivilla aineilla. Toki myös kerääjäkasviksi kannattaa valita mahdollisimman hyvin ruiskutuksia kestävä laji.

On tämä tältä osin luomussa paljon selvempää.
Olisi kyllä hallinnon pian annettava lopullinen tieto käyttöön.

Joo olen kyllä pitkälti samaa mieltä tuon öljykasvikierron suhteen, kun KAri. Mutta siemen on käyttömäärään nähden edullista, ja sen ei tarvitse olla peitattua ja ennenkaikkea tuolla aiemmin puhuttiin levitystekniikoista ja työleveyksistä, niin rypsi helpottaisi tuota ongelmaa. Lisäksi monilla tiloilla ei rypsi kuulu kiertoon.

Toisaalta jos rypsin kylvää kerääjäkasviksi olisi fiksua, että sen voisi katsoa toimineen kerääjäkasvina kesällä, ja kasvipeitteisenä talven. Lisäksi pitäisi vielä olla mahdollisuus vasta keväällä lopullisesti päättää mitä kasvuston kanssa tekee. Optimitilanteessa ja öljykasvien viljelyn kannalta voisi hyvin talvehtineen syysöljykasvin jättää keväällä kasvamaan, ja luopua silloin kerääjäkasvipalkkiosta siltä osin. Tästä hyötyisivät kaikki. Sekä ympäristö että viljelijä, että teollisuus. Syysöljykasvien riski pienenisi, ravinteita jäisi paljon talteen, maan rakenne paranisi, teollisuus voisi saada enemmän tarvitsemaansa öljykasvia. Jos keväällä talvituhot olisivat merkittävät, voisi kasvuston tuhota, ja nostaa kerääjäkasvipalkkion.

Muuten kai toimisi, mutta tuossahan on hirmuinen vaara: Viljelijäkin voisi vaikka saada jotain hyötyä tilanteesta.
Kun tuolla aiemmin oli keskustelua kerääjäkasvien levitysleveyksistä, niin nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi syysrypsi kävisi kerääjäkasviksi. Tai siis yleensäkin öljykasvit. Niiden levitysleveys olisi selvästi parempi, kuin heinien. Meillä kylvettiin rypsi yhtenä vuonna rauchilla, ja työleveys 12 m ei ollut mikään ongelma. Täytyy vielä tutkia, onko Rotoseederin taulukossa työleveyttä rypsille. Tämähän ei tietystikään ratkaise mahdollista itämättömyyttä ruiskutusten jälkeen levitettäessä, mutta mahdollistaa kylvön ruiskutusjäljiltä ainakin kapeammilla ruiskuilla.

Kysymys 233
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
En ole itse tilannut ulkomailta osia. Kielimuurin vuoksi on aika vaikeaa. Saksaa en taida, eikä englanniksikaan aina asiat avaudu. Nettikauppoja olen etsiskellyt, aika huonolla menestyksellä. Täältä lisää vinkkejä osaavammilta olisi tarpeen. Velipoika löysi vanhaan massikkaan osia jostain USA:sta reilusti alle puoleen hintaan keskon osista.
Ei meinaa pysyä imukupilla kännykkäkään. Ramia haaveilen ja tablettitelinettä. Tabletti on vanha galaxy tab. En osaa sanoa, että onko se nyt niin hyvä. Tämä lumia kyllä on.
Minäkin kuulisin mieluusti kokemuksia. Ajattelin kyllä väsätä itse kunnollisen telineen traktoriin.
Tuo tabletti ajo-opastimena kiinnostaa kovasti minuakin. Kokeilin sitä Cereaa, mutta en saanut sitä toimimaan kovinkaan hyvin. Olen myös aika pihalla näistä.
Minulla on laajakaistakin 3g:n perässä, niin pitäisi tuollaiset perusjututkin toimia. Miten se olikaan, tavallista videotarkkuutta toistaa jo 5 megan yhteys, hd vaatii 8. Riippuu siis paikasta ja liittymästä, mikä liittymä riittää. 3g ajoittain vähän ruuhkainen, silloin 4g auttaa. Itse en maksaisi vielä 4g stä.
Sivuja: 1 ... 87 88 [89] 90 91 ... 103