Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Valkomesikäs on syväjuurinen, mutta siemenmäärä on yli 30kg/ha joten ei sovi. On muuten hurja juuri sillä kasvilla.
Viikko sitten kaivettiin auki tukossa oleva salaoja, juuria täynnä. Valvattipesäke siinä on ollut, eli helposti 70cm se työntää.
Ja valkomesikkä myös sitoo hurjasti typpeä. En ole vielä rohjennut kokeilla. Kuulemma aidosti kaksivuotinen, eli kuolee toisen kesän jälkeen. Tosin tuottaa siementä, jotka voivat säilyä maassa pitkään. Eli siitä voi tulla vaikea rikkakasvi. Kokeilleet suosittelevat murskaamaan ennen kukinnan päättymistä. Ei kannata niittää jälkituleentumisen vuoksi.
Tämä on muilta kuultua.
Tästä vastauksesta tulisi helposti pitkä. Ehkä parasta tietoa Suomessa on tuo:
http://www.doria.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/103454/ely%20juuristotieto_LR.PDF?sequence=2Monivuotisia paalujuurikasveja taitavat olla lähinnä valvatit ja ohdakkeet. Siis niistä, jotka eivät sido typpeä. Maan rakenteelle parhaana kyllä näistä nykyheinistä näkisin ruokonadan. Sillä ei ole paalujuurta, vaan runsas ja laaja hiusjuuristo. Jos laitat apilan tai mailasen sääntöjen puitteissa ja ruokonadan avuksi, niin apila rikkoo hankkia minkä pystyy ja ruokonata täyttelee syntyneitä halkeamia maassa. Apila pärjää vähän köyhemmässä maassa, mailanen tarvitsee hyvät ravinneolot.
Siis VLN ja tuotantonurmi saavat molemmat sekä RTK:n että talviaikaisen kasvipeitteisyyden,
Ei tainnut mennä näin, hakuoppaasta
Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä
ei makseta korvausta kesannoille,
kasvimaalle, pysyville kasvihuonealoille,
tilapäisesti viljelemättömille aloille eikä viljelemättömille
aloille. Ympäristökorvausta ei
makseta myöskään koristepajulle, metsäpuiden
taimiaineiston tuottamisesta, puuvartisten
energiakasvien alasta, joulupuiden kasvatuksesta
ja muun hampun kuin perustukeen
oikeuttavan alasta. Korvausta ei makseta
myöskään pysyvistä nurmista (jotka eivät
ole maankäyttölajiltaan peltoa), suojavyöhykkeistä,
luonnonhoitopeltonurmista, viherlannoitusnurmista,
monimuotoisuuspelloista,
kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista eikä ympäristötuen
erityistukisopimusaloista kosteikoille.
Luomussa kun olen, niin ei enää ole tullut kiinnitettyä huomiota tuohon VL nurmeen. Mutta eipä se siis näytä kannattavan tavanomaisessakaan sitten. Siis vaihtoehdoiksi jäävät tuotantonurmi, LHP, ja suojavyöhyke. Niistä tuotantonurmi näyttää heikoimmalta ja suojavyöhyke parhaalta. Pitää vain varmistaa nurmimassan asianmukainen käyttö, niin suojavyöhyke olisi hyvä ratkaisu. Itsellä ei käyttöä järkevästi ole, joten jätän sen väliin. Muista nurmista mahdollisimman paljon (20%) LHP nurmiksi ja loput siis tuotantonurmiksi. Sillä mennään näillä näkymin.
Joo. Omaa siementä kyllä riittää tuhlattavaksi asti. Tuli hyvä sato sekä timoteitä että apilaa. Ruokonataa vähän ostettava lisäksi.
Usein olen laittanut pienempiä määriä siementä. Esim 3kg apilaa ja 6 ruokonataa ja 6 timoteitä. Nurmista on tullut ihan asialliset. Täyttää varmasti tarkastajien vaatimukset. Mielestäni on kuitenkin hyvä saada vihermassaa pellolle niin paljon kuin mahdollista, joten käytän aika runsaasti siementä. Kuten sanoin, omaa siementä tuli tosi hyvin. Todellakin varmaan puolet tuosta edellä mainituista määristä kyllä tuottavat asiallisen kasvuston.
Siis VLN ja tuotantonurmi saavat molemmat sekä RTK:n että talviaikaisen kasvipeitteisyyden, mitä eivät saa LHP eikä suojavyöhykenurmi. 80% kasvipeitteisyydellä VLN saa 108€ + tietysti perustuki+LHK+viherrytys. Ero tällä tavalla pienenee. Silti jos aikoo pitää kaksi vuotta peräkkäin nurmea, kannattaa ilmoittaa 20% alasta LHP nurmea. Silloin voi myös päättää jatkaa nurmen pitoa, jos viljan hinnat ovat kovin alhaalla. VLN on siis hyödynnettävä neljäntenä vuonna.
Apilan puhdaskasvuston saa aikaan 5 kg/ha. Kun halutaan käyttää 20 % apilaa, kannattaa tehdä seos, jossa on 5kg apilaa ja vaikka timoteitä 20 kg. Susittelen kyllä ruokonataa korvaamaan osan timoteistä. Timotei kasvaa toisen vuoden keväällä hyvin, joten kohtalaisen aikainen niitto olisi hyväksi. Niiton jälkeen apila lähtee hyvään kasvuun. Sitten vain niitot aina apilan alkaessa kukinnan, ja typpeä kyllä kertyy. Oli sitten kysymyksessä VLN, LHP tai tuotantonurmi.
Ja maa kiittää.
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.
Maaseudun tulevaisuus s. 9. ministeriön osastopäällikkö:"Viljelijän on kyettävä osoittamaan, mitä kasvustolle tehdään. Esimerkiksi niitetyn kasvuston ajamista metsään tai toiselle suojavyöhykkeelle ei hyväksytä."
Niin pitäisi... Jos laittaisi peruutuskameran vaikka valvomaan puimuria, saisikohan sellaisesta videota tallennettua?
LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.
Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.
Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Kaikki voi olla nollia vaikka joka vuosi. Kasvipeitteisyyttä pitää olla 20%.
Kasvipeitteisyyden 20% voi toteuttaa myös kevytmuokkaamalla.
LHP säilytettävä vähintään 2 vuotta.
Suojavyöhykkeet, säätösalaojat ja jotain muutakin on jatkettava aloitusvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Aloittamista tosin ei ilmeisesti vaadita, eli tämäkin voi olla 0%, jos päättää olla tekemättä. Muuten toimet voivat vaihdella vuosittain 0-100%. Ainakin talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä pitää ilmoittaa 30.9. mennessä.
Kunnan maataloussihteeri osaa kertoa tukikelpoisuudet ja sen onko peltoa edes saatavissa tukikelpoisuuden piiriin. Joka tapauksessa verottajalla on taulukot tilan tiedoista, jotka eivät ole välttämättä ajan tasalla. Valitus kannattaa tehdä. Mahdollisesti lausunto vaikka Proagrialta pellon arvosta auttaa oikaisun vaatimisessa. Muutenkin asiantuntija-apua kannattaisi käyttää,jos ei asioista ole perillä. Jos pellolla on vaikka vanhojakin tukioikeuksia olemassa, niillä saattaa arvo nousta. Tukioikeuksia leikataan tänä vuonna, jos ne eivät ole käytössä, joten kannattaa ehdottomasti selvittää. Maataloussihteeri varmaankin auttaa mielellään asiassa.
Olen vetänyt vanhaa 3 m Tempo kultivaattoria 6300 Valmetilla jossa tehoa n. 100. On se kyllä vähän liian pieni siihen, mutta olen kyllä saanut tehtyä. Ensi kaudeksi vähän isompi kone eteen... Painoa on pitänyt lisiä, kuivalla ei oikein pure maahan.
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)
Sanoiko näin:
A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?
Minun tapauksessani viljelijä. Laitan kerääjiä joka tapauksessa. Saan siis omani pois, ja vähä ylimääräistäkin. Ei se rahasampo minullekaan ole, mutta silti.
Ei sen puoleen ymmärrän kyllä, että jos pitää kaikki mahdolliset koneet hankkia kerääjien kylvää varten, ei siitä hyödy kuin konekauppias ja maaperä. Jälkimmäinen on tosin se hyvä asia. Minusta kannattaisi mieluummin kylvää vaikka toisella kierroksella kerääjät, ennen kuin hankkii kalliit pelit. Tietysti jos huomaa kerääjien hyödyt ja haluaa jatkaa niiden käyttöä (suosittelen), kannattaa ainakin jossain vaiheessa hankkia kunnon laitteetkin sitä varten. Viimeistään, kun on koko kylvökoneen vaihdon aika.
Kun jukottimella kylvää heinänsiemenen ainakin siemenvantaiden eteen, niin hyvä tulee. Minulla putket pudottavat siemenet heti lannoitevantaiden (irroitettujen) taakse. Lisäksi vähän vuotoa ylhäältä. Olen saanut oikein hyvin aluskasvit onnistumaan.
Siemenmäärät olen kyllä joutunut kokeilemalla hakemaan, kun ei mitään taulukoita ole tallella. Otan siemenputket pois ja laitan kiertokoekaukalon alle, niin onnistui hyvin. Suurin ongelma on ollut ajoittain pienehkö kylvömäärä ja tos siemen. Sen verran roskaa seassa, että holvaa ajoittain, kun joutuu pitämään syöttövälin kovin pienellä. Nyt muutan välityksiä hitaammalle, niin saa luukkua avata enemmän.
Meillä päin tehtiin olikohan 70-luvun lopulla vai 80-luvulla syväkuohkeutuksia vähän tuohon tapaan. Ei aivan noin kovilla vehkeillä, mutta tuonne 70-100 cm syvyyteen. Laite sekoitti myös maata aika paljon. Lohkot eivät vieläkään ole toipuneet sille tasolle missä ne olivat ennen kuohkeutusta. Tämä ei tapahtunut omilla pelloilla, joten kuulopuheiden ja asianosaisten sanomisiin tuo perustuu.
Jankkurointi on sentään aika kevyt systeemi, mutta kyllä silläkin voi saada pahoja vahinkoja aikaan.
Itse olen suunnitellut kultivaattoriin apupiikkejä, jotka kapealla terävarustuksella syventäisivät muutaman piikin työjälkeä. Näin kuvankin jossakin.
Jankkurilla voi kyntöanturaa poistaa, ja tietyissä oloissa on kyllä hyvä peli. Kuitenkin sen kanssa on helppo tehdä entistä pahempia vahinkoja maalle ja entistä syvemmälle. Siksi en itse ole vielä uskaltanut sitä ottaa koeajolle. Urakoitsijakin olisi lähistöllä. Ajattelin muutamat vuodet seurailla, mitä saan aikaan syväjuurisilla kasveilla ja paremmalla viljelykierrolla. Suorakylvövuosien ja sitä edeltäneiden kultivointivuosien ansiosta kyntöantura on kadonnut.
