Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Olen siirrellyt kuusia, mäntyjä ja koivuja kaivurin luiskakauhalla. Kuoppa valmiiksi, sopiva puu kauhaan, mahdollisimman paljon maata mukaan. Puu kuoppaan ja tiivistys. Tosiaankin vettä tarvitaan reilusti. Tähän aikaan olisi viimeistään hyvä siirtää. Tosin, onnistuneita siirtoja on tullut läpi kesänkin. Kesällä taudit iskevät puihin siirron yhteydessä helpommin. Pisimmät siirretyt olivat jotain nelimetrisiä. Ehkä 80 % on onnistunut. Isommilla puilla ojakauhalla voisi saada paremmin maata mukaan.
Tuo Agron hoitaa Jukon varaosakauppaa tehtaan puolesta. Toimitus lähimpään matkahuoltoon tai postiin. Ihan hyvin toimii.
Tarkistin digitointitiedot vipussa. Sitten latasin tiedot peltotukeen, tarkistin viljelysuunnitelmat ja rastit paikoilleen ja lähetin tiedot vipuun. Sitten kasvulohkojen piirrot ja sijoittelut oikeisiin kohtiin. Uusi rastien tarkistus ja sitten tukihakemuksien täyttö. Yllättävän helppoa. En vielä lähettänyt, tarkistan huomenna vielä kerran.
Jos haluaa kasvulohkot piirtää ensin ja lähettää sitten tiedot vipuun, onnistuu kyllä sekin. Lähetys on aina erillinen toimi. Kannattaa rohkeasti kokeilla. Ja jos on lähettänyt tiedot, ne voi vielä perua ja lähettää uudelleen oliko se nyt 12.5. asti.
Se nyt on pikkujuttu kylvää ne kerääjät keväällä samalla kun kylvää, miten sitten syksyllä, kyntö ainoa ratkaisu? Mulla on mustaa savee joka on niin eloton että kääntyy joka syksy edeisvuoden oljet pintaan joka on täysin lahoamatta. Kasvaa muuten hyvin mutta jos vielä nurmee mukaan, miten kun se kääntyy pintaan?
Kylvin syysrypsille apila-timoteiseoksen kylvön yhteydessä, ja rukiille timotein myös. Syysvehnälle myös kylvön yhteydessä timotei-ruokonata -seoksen (tulee viherlannoitusnurmi eikun rehunurmi syysvehnän jälkeen). Keväällä kävin kylvämässä puna-apilaa pintalevityksenä viimeisille lumille. Ensimmäinen kokeilu, en tiedä vielä miten onnistuu. Yritän syksyllä muistaa kertoa kokemuksia täällä.
Nurmen viljelyssä ja sen uudistamisessa suojaviljaan on tavoitteena saada aikaan mahdollisimman hyvä nurmi, ja samalla hyödyntää uudistamisvuotta sadon saamiseksi. Päätarkoitus on siis hyvä monivuotinen nurmi. Kerääjäkasveilla haetaan ravinteiden talteenottoa ja maan parantamista. Pääkasvista pyritään saamaan maksimisato. Tutkimuksen mukaan toistuvalla kerääjäkasvilla saadaan aikaan myös pääkasvin satojen paraneminen. Ymmärtääkseni myös tavanomaisessa viljelyssä.
Onnistuminen on varmaan parasta juuri kevätkylvön yhteydessä. Rikkaäestyksessäkin jo epävarmuus lisääntyy.
Lujakortiset pystyssä pysyvät viljathan ovat yleensä tavoitteina joka tapauksessa. Siemenmäärää ei todellakaan tule alentaa. Tavoitteenahan on hyvä sato pääkasvista. Lannoituksen rajoittaminen kerääjäkasvin vuoksi ei minustakaan ole järkevää. Vaikka luomussa olenkin. Apilan kasvu ja hyöty todellakin pienenee jos maata on ylilannoitettu. Mutta juuri silloin kerääjä puoltaa paikkansa parhaiten. Pääkasvin sadonkorjuun jälkeen italian raiheinä ja timotei ovat omiaan nappaamaan talteen mahdollisimman paljon juuri tuota ylimääräistä lannoitetta. Apilat eivät tuossa tilanteessa tuota lisää typpeä maahan, mutta keräävät sitä kyllä talteen. Silloin sitä voisi saada ravinteita siirrettyä seuraavalle kasvukaudelle.
Apiloiden käyttö kerääjinä multa- ja turvemailla sekä ns. ylilannoitetuissa kohteissa ei ole niin tehokasta, kuin vähätyppisillä mailla. Toki sinnekin apilan juuristohyötyjen vuoksi kannattaa sitä vähän sekaan laittaa. Runsastyppisillä mailla olisi parempi käyttää kerääjäseoksessa hieman enemmän heiniä. Timoteikin saattaa kasvaa varsin hyvin jo ensimmäisen vuoden syksyllä, kun ylimääräistä typpeä on tarjolla. Tästä en kuitenkaan ole täysin varma, siksi lisäänkin seokseen italianraiheinää.
Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari, joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.
Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.
Sehän on niinkuin aiemminkin todettu ympäristö
korvaus Eli tuon satasen pitäisi kattaa kerääjien viljelystä koituvat kulut ainakin keskimäärin. Vähän siitä voisi saada viljelijäkin palkaksi. Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Koskas vihantasadon saa kerätä ??
Sillon kun itestä hyvältä tuntuu.
Huumoria ei ole koskaan liikaa. Pahoin pelkään 1.9. tarkastajille mieleinen päivämäärä.
Muilla kasveillahan ei ole sadonkorjuuvelvoitetta.
Mielenkiintoista. Mihin perustuu vihannan sadonkorjuuvelvoite ja 1.9 päivänmäärä?
31.8 on viljelyn monipuolistamis vaatimuksen viimeinen päivä ja seuraavana päivänä pellot saa kasvaa mitä tykkää tai olla kasvamatta.
Paitsi jos on kerääjäkasvia, sitä pitää kasvaa 1.10 asti.
Noita eri päivämääriä riittää sekaannukseen asti
Eikös sitä korvausta saa ensimmäiseltä 20% hulppeat 4-euroa. Seuraava 20%=18-euroa. Seuraava 20%=36-euroa ja vasta seuraava 20%=54-euroa. Eli saat tuosta 80% kasvipeitteisyydesta 4+18+36+54:4=28, eli keskimäärin 28-euroa/hehtaari 
Ja tuo taitaa pykälän vielä tuosta tippua, jos se kasvipeitteisyys on syysviljaa tai -rypsiä, josta korvausta ei saakaan. Tippuuko tosta laskelmasta sitten toi 4-euroa pois, vai 54-euroa? 
Kelpaisko tuolle tehtaalle kuiva heinä? Tai tuore... Sehän ratkaisisi tuon suojavyöhykeheinän sijoitusongelman ainakin meille, jotka asutaan kohtuullisen matkan päässä tehtaasta.
Minuakin kiinnostaa. Soitin ja kyselin asiasta sekä tehtaan puuhamiehelle, että proagrian yhteyshenkilöille. Yhtenä ehtona tehtaalle on, ettei raaka-aine saa olla "elintarvikekelpoista". Tästä on selvitys meneillään. Heinä voi olla "materiaali, joka voidaan jalostaa elintarvikkeiksi", eli syöttää eläinten kautta ihmisille. Kuten yhdessä totesimme, ei varsinkaan näillä seuduin ole ylimääräiselle heinälle markkinoita, joten voi kelvatakin. Sinne voisi myydä viherlannoitusnurmimassasta osan ja suojavyöhykemassan, jos se vain sallitaan. Raaka-aineena nurmi olisi hyvää. Lisäksi se vähentäisi sääriskiä korjuussa.
Korjuun osalta sieltä lupailtiin joustavaa toimintaa. Jos isäntä haluaa itse korjata sadon tai vaikkapa niittää kasvuston tä jopa toimittaa kaikki tehtaalle asti, voidaan eri toiminnot hinnoitella isännän aktiivisuuden mukaan. Tietysti heillä tulee olemaan tehokkaita urakoitsijoita tarpeen mukaan. Kuulostaa hyvältä kyllä. Toivottavasti ei liian hyvältä ollakseen totta. Korvaus on kuitenkin saatava jo poistuvien ravinteidenkin vuoksi.
Onko kenelläkään Horsma-merkkistä lajittelijaa? Tehty Salossa, horsman konetehdas tekijänä.
Meillä on kyllä.
-90- luvulla neuvoja kertoi, kuinka oli tarkastuksessa todettu multamaalle laitetun typpeä 60,3 kg/ha. Max oli siis 60. Sanktiomäärää en muista, mutta aika huikea se oli. Tuossa tapauksessa excel olisi pitänyt säätää pyöristämään aina alaspäin. Nykyisistä sanktioista en ole kuullut. Itse säikähdin sen verran, että jatkossa kirjanpidon mukaan lannoitteita meni aina vähintään muutama kilo maksimia vähemmän.
Alla ELY-keskuksen vastaavan tarkastajan kommenttia asiasta.
Hei,
Härkäpavun kanssa ei voi ilmoittaa italianraiheinää, jotta peltokasvipalkkion saa. Hakuoppaan sivulla 120 on lueteltu palkkioon oikeuttavat valkuaiskasvit ja niissä ei ole mainittu italianraiheinää. Hakuoppaan sivulla 121 on mainittu, että peltokasvipalkkioon oikeuttavat valkuaiskasvien seokset. Poikkeuksena on, että peltoherneen kanssa voidaan käyttää pientä määrää viljaa tukikasvina.
Härkäpapu voi olla kuitenkin suojakasvina monivuotiselle nurmelle ja tällöin saa peltokasvipalkkion. Tällöinhän ilmoitettava kasvi on härkäpapu.
Ja huom! viherryttämisen EFA-alalle ei voi ilmoittaa muita kuin typensitojakasveja (italianraiheinä ei ole), jos EFA-alaa täyttää typensitojakasveilla.
Varmistan tuon peltokasvipalkkioasian vielä Mavista, mutta ao. henkilö on paikalla vasta ma 13.4.
Tuohan vaikuttaa omituiselta. Siis härkäpavun ja herneen sekaan ei saisi käyttää kerääjäkasveina yksivuotisia heiniä? Eihän tukihakemuksessa ilmoiteta viljelykasvina kuin härkäpapu, ja rasti kohtaan kerääjäkasvi. Italianraiheinä on kuitenkin hyväksytty kerääjäkasvi. Järjetöntä tuo olisi myös siksi, että härkäpavun jälkeen olisi viljaakin tärkeämpää saada pellolla kasvamaan hyvä kerääjäkasvusto sitomaan härkäpavun tuottamaa typpeä. Kerääjäkasvina silloin jokin typensitoja ei toimisikaan. Lisäksi oman kokemuksen perusteella apilat kasvavat tosi huonosti pavun alla. Syynä lienee pavun tehokkaampi typen tuotanto. Lisäksi Italianraiheinä kerääjäkasvina alkaa kasvaa kunnolla vasta pavun puinnin jälkeen. Tukikasviksi italianraiheinästä ei kyllä ole. Nopeakasvuisemmista en sitten osaa sanoa.
Älkää vaan kylväkö mitään sotkua puitavan härkäpavun aluskasviksi Ekat palot kasvavat 10senttiä maasta, ja se puinti on muutenkin tarpeeksi perseesrä 
Puolet sadosta jää mätänemään sinne märkään aluskasvistoon 
Minun kokemukseni hyvästä aluskasvustosta härkäpavulla ovat yksinomaan myönteisiä. Eivät ole häirinneet puintia, jopa helpottaneet sitä. Kun italianraiheinä kasvaa hyvin alla, voi puimurin pöydän pudottaa huolettomammin maata vasten, eikä savea nouse pöydälle niin helposti. Tietysti, jos puintikelit ovat hyvin märät, ongelmia voi tulla enemmän. Mutta jo pelkkä pavun puinti märkänä on pirullista.
Sekavaa on. Koulutuksessa sanottiin, että on lohkokohtainen kyllä, mutta siten myös tilakohtainen, että jos vuokrapelto siirtyy toiselle viljelijälle, ei pysyvä nurmi sitoisi seuraavaa viljelijää. Tarkoittaisiko tuo sitten sitä, että jos on antanut vuokrapelloille syntyä pysyvää nurmea, pitäisi sitten ennallistamistilanteessa laittaa joitain omia nurmelle? Tähän ei vastausta tullut.
Luomukaan ei pysyvästi katkaise pysyvää nurmea, vaan lohkon siirtyessä tavanomaiseen viljelyyn, laskenta jatkuisi siitä, mihin se jäi luomuun siirryttäessä. Eli jos nyt nurmivuosia olisi 4 ja lohko siirtyisi luomuun 10 vuodeksi, niin 11 vuonna olisi 5. vuosi ja lohko olisi uudistettava. Näin ainakin ymmärsin. LHP sen sijaan aidosti katkaisisi laskennan. Täyttä varmuutta tästäkään asiasta ei vieläkään ollut.
Tukipolitiikan kannalta katsoen kannattaisi harkita myös eri valkuaiskasvien seoksia ilman viljaa. Tämä mahdollistaa valkuaiskasvipalkkion. Jossain koulutuksessa sanottiin, että viljaa saisi laittaa sekaan vain "vähän". Kouluttaja arvioi, että osuus saisi olla vain 6-7 %. Siksi jotta saisi hyvän valkuaissadon kannattaisi ehkä harkita jotain herne-härkäpapu-virna- tyyppistä sekoitusta. Kerääjiksi vaikka persianapila westervoldinraiheinä. Ruokinnasta en aivan tarpeeksi ymmärrä. Ajattelin vain asiaa talouden kannalta. Jos puhtaampi valkuaiskasviseos sopii ruokintaan, voisi taloutta auttaa valkuaiskasvipalkkiolla.
Minulta kävivät hakemassa säiliöautolla, johon imaistiin muun reitin varrella. Sielläkin oli seassa vähän kaikenlaista sotkua, vettä ja löpöä ym. Hyvin kelpasi.
