Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Äkeen vaihto olisi ajankohtainen, kun väserstadin 6m nz-aggressive alkaa olemaan jo vanha. Äestetään pääasiassa savimaita ja suurin osa lautasmuokataan keväällä. Kiikarissa ovat Multivan 7m optima ja topline cross äkeet. Topline cross äkeestä on niukasti tietoa, joten olisiko jollakin kokemusta ko. äkeestä?
Eikös kannata ostella sellainen ns. Sänkiäes, ei tarvitse keväällä sitä lautasmuokkainta lainkaan. Eli näitä super XL mega hyper malleja. Punaista tai vihreää. Lautasilla voi sitten poikkeustilanteessa pilkkoa kasvustoa, jos vaikka naapurilla pääsee joku lohko ryöpsähtämään ja se soittaa urakoimaan.
Samaa mieltä, ja muistaakseni vajaa vuosi sitten tarjousten perusteella taisi olla multivan topline super xl halvempikin kuin topline cross. En tosin oo jälkeä päässy vertailemaan.
Molemmat oli tosin niin kalliita että tyydyin käytettyyn potila magnumiin ehkä sitten seuraavaksi super xl.
Kerran oli muutama vuosi sitten tollanen vln-seos. Olikohan siinä vielä italianraita mukana. Virna lähti hyvin mutta öljyretikka ampasi suoraan ötököiden suuhun. Vaikutti olevan halutumpaa kuin rypsi ja rapsi.
Myöhäisempää härkäpapulajiketta ovat puineet nyt loppuviikolla. Yli viittä tonnia tullut hehtaarilta. Tietty normivuonna olisi saanut korjata rehuna tai murskata peltoon, on se vaan aika hidas.
Onkos tietoa mikä tämä myöhäsempi on? Eihän tämä nyt vielä kovin myöhään ole. Esim. 2012 puitiin kuukausi tästä eteenpäin.
Niin, onhan sitä lokakuussakin puintipäiviä. Ja viime vuonnakin venyi puinnit lokakuulle. Jos pavut syyskuussa saa pois niin ihan hyvä. Mulla pavut puitu jo toista viikkoa sitten melkein ruutikuivina, mutta rapsit saa vielä olla pellolla vaikka kylvetty viikko aikasemmin kuin papu.
Hyvin on papua tullut jos yli viis tonnia hehtaarilta!
Mulle ainakin on opetettu, johonkin lakipykälään vedoten, että 1,5 metriä saa rajalta raivata, mutta naapurille pitää ilmoittaa etukäteen. Varmaan siinä pyritään siihen, ettei naapuri lyö täysmittasia puita nurin rajanaapurin puolelta, ja puut mätänee metsään.
Se on 0,75m puoleensa!
Kolmimetrinen rajalinja, ois aika loihakka... omalta puolelta sitten se 75 senttiä ja naapurilta ne loput 2,25 metriä.
Hups.
Joo yhteensä siis 1,5 metriä avonaista linjaa saa raivata. Välillä tosin tulee mieleen ku pusikoituneista metsistä rajoja etsii, että se sais olla vaikka sen kolme metriäkin!
Mulle ainakin on opetettu, johonkin lakipykälään vedoten, että 1,5 metriä saa rajalta raivata, mutta naapurille pitää ilmoittaa etukäteen. Varmaan siinä pyritään siihen, ettei naapuri lyö täysmittasia puita nurin rajanaapurin puolelta, ja puut mätänee metsään.
Viime vuonna taisin kesäkuun kuudes päivä kylvää härkäpavun ja niin se vaan tuli puitua ilman ongelmia pois. Nyt taitaa olla viides vuosi härkäpapua viljelyssä eikä se nyt niin riskikasvilta vaikuta. Tos-siemenellä kulut pienet, kasvinsuojeluakaan ei ole tehty koskaan. Hyvin kasvaessaan peittää lähes kaiken alleen. Tämä vuosi näyttää hyvältä, tosin vielä puimatta mutta aika valmista jo. Kohtuu märkänäkin menee kyllä puimurista läpi sotkematta. En kerralla kaikkea peltoalaa pavulle laittaisi mutta sopivassa määrin hieno kasvi.
Käärijästä en tiedä, mutta jos moottorissa yhtään erikoisemmat tiivisteet niin kannattaa ainakin selvittää hintaero uuteen moottoriin. Tuskin muuten ylivoimainen tehtävä vaihtaa tiivisteetkään.
Kun näitä traktorikommentteja lukee rivien välistä, niin päällimmäiseksi nousee kysymys voiko olla toinen toiselleen kateellisempi yksilö kuin maanviljelijä? Tai pitäisikö paremminkin puhua tai kirjoittaa maanilveilijöistä?
Takavuosina varsinkin ihmetytti ja huvitti se kilpavarustelu maanilveilijöiden kesken. Kun yksi hakkasi metsää ja osti toisen traktorin, niin naapurin piti heti hakata vielä enenmmän metsää ja ostaa 2-traktoriksi vieläkin isompi kuin sillä toisella naapurilla. Ja minkä ***** takia??? Vehkeisiin oli jo silloin saatavissa pikakiinnikkeet nopeaan työkaluvaihtoon mutta kun ei. Helkkari oli olevinaan niin kiire hommissa että koneit piti olla valmiina traktoreissa. Niimpä niitä traktoreita piti sitten olla peräti kolme pihassa...ei vaan neljäkin.......kreisiä.
Eiköhän siinä ole ollu takana ihan sama homma ku nykyäänki. Monilla kaupunkilaisillakin duunareilla näyttää olevan kilpavarustelu vaikka uudemmasta ja paremmasta autosta.
Takana taitaa olla vaikka heikko itsetunto ja lapsellisuus. Täysin samaan kastiin lasken kuuluvan sen että täytyy esimerkiksi kirjotella monta kymmentä viestiä jonkun monta kymmentä vuotta vanhan veteraanikoneen erinomaisuudesta verrattuna muihin muinaisjäännöksiin
Ottamatta kantaa itse aiheeseen, niin olen aina kummastellut jotakin merkkiä henkeen ja vereen puolustavia. Ekan kerran vaihtui traktorit saman merkkisiin (Fendt) ja syy oli vain ja ainoastaan halpa leasing-sopimus (ilmeisesti SEBLeasing kuvittelee saavansa noi myydessään kolmen vuoden kuluttua "hyvän second hand hinnan"). Ei ole mikään / kukaan taho maksanut minkään merkin kehumisesta ja kaikilla (Valmet/Valtra, Fiat/New Holland, Case IH / Intenational, JD, Fendt, Kirovets ja Belastus) on hommat tulleet tehdyiksi.
Sama homma, mulla jäi merkkiuskollisuudet joskus 15-vuotiaana. Siihen asti oli kiva vängätä eri merkkien paremmuudesta. Voihan sitä kehua jos kehuttavaa on mut turha sitä muita on haukkua.. Joka merkeissä, mitä oon ajanu, on kuitenki hyviä puolia ollu. Ja välillä tekee hyvää ajaa muilla koneilla ku niillä mihin on tottunu. Itse yritän vaan löytää omiin tarpeisiin hyvin sopivat vaihtoehdot.
Mut hieno foorttihan toi otsikon kone näyttäis olevan. Toivottavasti löytyy jostain navetan takaa tai vintiltä sopiva!
Nii totta kai 7 tonnia painava 8- akselinen pyörä-äes jyrää minkä tahansa ohrasyyskynnön kauniin sileäksi. Mutta jos köyhän joustoäes lähinnä pomppii eikä pieni yhden yhtäkään kokkaretta, ei voine tuomita käytetyn jyrsimen ostamisesta, jos sen saa ostetuksi muutamalla tuhannella ja pystyy pyörittelemään pikkutraktorilla.
Ne kunnon painavat pyörä-äkeet tahtovat olla jo senmoisia satapiikkisiä eli väh. 150 hv pitäisi olla tehojakin...että nii kö kolme viistonnista peräkkäin tarviisi laittaa kiskomaan...
-SS-
En minä ainakaan kenenkään ostoksia tuomitse. Enkä jyrsimiä tosissaan hauku. Omien kokemusten mukaan, omille maille, normaali äes vaan toimii paremmin. Ja kunnon äkeellä en tarkoittanut mitään topline super xl:ää vaan parikymmentävuotta vanhaa, aikansa raskasta äestä. Sen sai kun myi jyrsimen ja pompottavan äkeen pois.
Mutta paljon enemmän maailmassa taidetaan käyttää jyrsimiä kuin joustopiikkiäkeitä, niin ei ne nyt huonojakaan voi olla.
Mä en jyrsimisen suurimpana ongelmana kuitenkaan pitäny hitautta, eikä siinä löpöäkään niin kamalasti palanu viljojen työsyvyydellä. Mutta koskaan ei tuntunu omille hietasaville olevan sopivaa kosteutta jyrsimiseen. Joko liian kosteeta tai sitte puolet jyrsitystä näytti pölyävän taivaan tuuliin.
Ja täyty sitä ennen jyrsintää kuitenki vähintään tasausäestää pellot, niin ei siinä kovin paljon säästöä tullut.
Vielä muistuttaa jyrsinkylvö-aikakaudesta kylvökoneen vetolaitteet jyrsimeen olemasaolollaan.
Jos vielä joskus, tai sitte ei!
Ja onko sillä väliä, jos täällä jyrsinmiehiä haukutaan, ja jyrsinmuokkaus omilla mailla toimii? Täytyyhän sitä sen verran itseluottamusta olla ettei muitten mukaan työtapoja valitse..
Sama homma, sattu olemaan tv päällä nii tuli nähtyä. Olihan siinä ihan asiaakin vaikka ei mitään mullistavaa kuitenkaan. Itse en luomuviljelyä harrasta mutta yritän ottaa kaikista tavoista parhaat keinot käyttöön. Ja on luomuviljelytavoissa hyviä puoliakin.
Erikoista oli kokeilu, missä samalla lohkolla kasvatettiin sekaisin monia eri vehnälajikkeita. Kasvukaudesta riippuen, joku lajike onnistuu hyvin ja joku taas ei. Mitenköhän Suomessa toimisi. Kasvuaikaerojen vuoksi luulisi puintiajankohdan valitsemisen olevan ongelmallista ainakin..
Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee. Vähän on äestä tehokkaampi kokkareiden silpoja. Tai jos pahasti kokkareisesta maasta haluaa hienoa, on ajonopeus pidettävä miltei älyttömän hitaana. Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten kuivana vaikeasti muokkautuvia lohkoja. Valtava muutos parempaan on tullut luomun viljelykierron mukana jo heti ensimmäisen kierron kuluessa... Kannattaa mennä lapion kanssa pellolle ja kaivella monttuja ja pohtia, mitä voisi olla tehtävissä. Tukijärjestelmään sisältyy peltomaan laatutesti, joka minusta vähän vesitettiin, koska vaaditaan vain itsearviointilomake. Kannattaisi mennä tutkimaan varsinkin nuo altaiden pohja-alueet ja pahat kokkareikot ja tehdä ainakin kuoppatesti. Pientä viitettä ongelmasta antaa jo tuo "multavuudesta on turha puhuakaan".
Kannattaisiko laittaa ainakin noille avokesannoiksi ajatelluille alueille apila-ruokonata nurmi pariksi tai jopa kolmeksi vuodeksi, ba kysyä vaikka joku nurmijankkurilla ajamaan nuo alat ensi kesänä varovasti tuonne vain reiluun 25 sentin syvyyteen. Luulen, että vaikutus olisi dramaattinen. Sitten muutaman viljavuoden perästä nurmi uudelleen, ja jos vielä näyttää tarpeelliselle, uusi nurmijankkurointi nyt vähän syvemmälle. Veikkaan, että 5-10 vuoden kuluessa ei enää uskoisi maata samaksi.
Ne omat alueet, jotka vielä viisi vuotta sitten olivat hirveää kokkaretta, olivat viime keväänä jo hämmentävän paljon muuttuneet. Kokkareita oli vieläkin, mutta huomattavan vähän. Ajoitus ei ollut ainakaan ainoa vaikuttava tekijä.
Itse teen pienimuotoisia kuoppatestejä töiden lomassa satunnaisesti, kun tuntuu tauon paikalta. Mukavaa hyötyliikuntaa moneltakin kantilta.
Samaa mieltä. Kyllä se murustuminen maanrakenteesta lähtee eikä rajusta muokkaamisesta, harrastaa sitte luomua tai ei.
Maschio oli reilu 15 vuotta ja parasta siinä oli kova myyntihinta
Arvon ne näyttää säilyttävän vaikka ei sitä mun mielestä tavallisten kasvien viljelyssä tarvita. Kunnon äes riittää, ja jos ei riitä, on maassa vikaa eikä siihen jyrsinkään auta. Ja kyllä se jyrsinkin pomppii kun on isoja kokkareita, eikä auta haineväjyräkään. Ja pöllyttää kuivaa savea niin ettei ympärilleen näe. Vaikka kyllä maschio kova kone on. Ei siinä kytkimen kulumisen ja kapean työleveyden lisäksi muuta vikaa ollu. Mutta tarpeelliseksi sitä en nähny.
Ja välillä noita käytettynä näyttää olevan myynnissä aika edullisestikin. Ihmeen vähä noita maatiloilla näkyy, teollisuusalueilla melkein joka tontilla vaikuttaa pari konttia olevan varastona.
Tarkennetaan nyt ettei ne jyrsijät ainut syy ole kontin eduksi. Ja kyllä niitä torjutaan ja tilanne pidetään ihan hallinnassa, mutta aina niitä silloin tällöin jostain tulee lisää. Viime talven oli kaksi suursäkkiä vehnää hallin lattialla eikä jyrsijöistä ollut tietoakaan koko talvena ennen ku keväällä molemmista vehnää sotkettu.
Eikä niitä isompia simeneriä säkeissä tarvi säilyttää, mahtuu siiloihin, mutta aina jotkut säkit tahtoo jäädä halliinkin säilöön.
Noi rahtikontit nyt olis muutenki hyvää säilytystilaa ja näppäriä katoksia näkyy olevan tehty parin kontin avulla. Olisi lisäksi sopivan suojaisa paikkakin niin ei tarvis miettiä maiseman rumentumistakaan. Mietin vaan miten soveltuisi viljan säilytykseen.
