Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mistähän moinen johtuu. Siis vaihdoin viimesyksyn hankintaani eli niihin Kongskilde auroihin kärjet. Luultavasti oli yhdet maailman viimeisistä, sillä muualta en löytänyt. Ei löydy edes krampilta eli entiseltä greneltä. No laput tuli ja ruuvasin paikoilleen ja kynnin kolme hehtaaria tarttuvaa multamaata. Kynnön loputtua putsailin enimmät mullat siivistä ja huomasin , että yksi uusimani kärkipala oli katkennut takimmaisen ruuvin kohdalta ja pala siten tippunut peltoon. Aurat ei kertaakaan ottaneet mihinkään kovaan, ei kiviin ei kantoihin. Pelto täydellistä kukkamultaa. Kotona sitä ihmettelin ja pökkäsin toisestakin taka palan pois. Tarkempi tutkiskelu kolmannen palan kohdalta näytti, että oli jo palan alapuolelta poikki, pintaosa oli vielä ehjä. Neljäs voi olla ehjä. Onko tuossa joku jippo joka multa jäi huomaamatta vai oliko täysin sutta ja sekundaa laatu. Pala itsestään on hieman kaareva, joten ihan täysin se ei mielestäni istu alustaansa. Tuolta takimmaisen reijän kohdalta se saattaa jäädä vähän kohoksiin ja pää on tiiviisti kiinni alustassaan. Taidan vetää migatronigilla hyvällä saumalla kulutusterästä koko kärjen, toiminee niinkin. Irrotus sitten joskus rälläkällä 
Ostin joskus -80-90 luvun vaihteessa 3-siipiset Kongskildet SOK:lta ja niistä meni pian siivet alakiinnitysreikien välistä rikki. No, ei siinä mittään, sain takuuseen uudet vaikka olivat muutaman vuoden jo olleet SOK:n varastossa ulkona. Karkaisuvika.Nämä on hydraulisella laukaisimella, ja nyt etummaisen siiven sylinteri vähän hikoilee ja painemittari nollassa. Kuinkahan tuo korjataan ja saako osia mistään. Kärkipalat ostin viimeksi Pohjanmaan Ylijäämätuotteest Ilmajoelta, mutta taitaa Agroluxinkin palat sopia. Eipä enää ole suuria kyntöjä, lähinnä harrastuksena 0,25ha:n juurikas/perunamaa. Jos jollain tarkempaa tietoa osien saannista, kirjoitelkaa. Aurat on muuten ihan hyvät ja kyntöjälki ok.
Ei liene enää yllätys, että nordea häätää kaikki yksityisasiakkaat
heinäkuun alusta pihalle. Kun pahvisen tunnuslukukortin tilalle tuli
täysin susi tunnuslukulaite ei se saanut kaikkia vanhoja asiakkaita
lähtemään. Nyt korotetaan tilin "palvelu"maksua sillä mallilla, että
sitkeimmätkin ymmärtää vaihtaa pankkia. Noottaa, kätellään hyvästiksi.
En ole jaksanut edes ajatella vielä koko asiaa. Loodassa on Omasäästöpankin tunnukset, joten "pääpankin" vaihtaminen saattaa olla aika helppoa. Toki pitää muistaa ilmoitaa niillekkin jotka sitä tiliä täyttää. Nordea ei nappaa oikein mitekään. Jos tarttee rahaa käteen, niin sitä ei saa. Jos tarttee palvelua, niin omille viikonpäivilleen on kait omat toiminnot. Tietenkin palveluaika pitää varata etukäteen. Mikä on pankki, josta ei saa rahaa ? Sijoituspalveut normi asiakkaille mielestäni surkeat. Kait ne olis paremmat , jos pääsis privaatin puolelle. Kynnys sinne pääsyyn on mukavasti nostettu 500 000 euroon, jote taidampa jäädä suosiolla pihalle , ei pääse edes räystään alle
Niin, rahaa saa mm. K-kauppojen kassalta ja tietysti automaatista. Laskut maksetaan netissä, eli miksi siellä konttorissa tarvitsisi alinomaan lampata. Lainahakemuksenkin voi tehdä netissä, ja jos muuta tärkeää asiaa voi varata ajan. Nordean puhelinpalvelu toimii myös 24/7/365, eli aina, oli joulu tai juhannus. Vaatii vain uuden omaksumista, tosin itsekin eläkeläisenä myönnän että tämä asioitten nettiin viento on turhan nopeaa monessa virastossa. PS. Pidän myös tunnuslukukorttia parempana kuin tuota rimpulaa laitetta, jota käytettäessä monta näppäilyä ja tarkkana saa olla.
Mikäs siinä on kun mulla on muutama lohko joihin ei ole kohta kahteenkymmeneen vuoteen laitettu muruakaan fosforia, pelkkää typpeä vaan ja silti on tuoreimmassakin analyysissä fosforit tapissa. Eikö ne huuhtoudu millään kun ei niitä ilmeisesti viljakaan pysty kuluttamaan 
Niin, eihän fosfori maasta tosiasiassa juurikaan huuhtoudu, vain vihervasuri virkamiesten mielestä Itämereen saakka. Lannoitevannas kun tukossa niin heti keltainen raita. Viimeviikon keskiviikon MaasTullissa oli Jukka Tuorin ansiokas kirjoitus asiasta, täyttä asiaa. Miksikähän Pohjanlahti ei ole levästä vihreä vaikka sinne laskee kaikki Pohjanmaan joet alueelta, jossa todella voimaperäinen viljely. Samaisen lehden pääkirjoituksessa oli myös asiaa ja virkamiehen kommentti Hesan hulevesistä ja puhdistamon ylivuodoista. Kuulemma ei meressä ole näkynyt kakkaroita eikä vc-paperia! Onkohan nähty lannoiterakeita, kysyn vaan?
Vanhassa agrineuvoksessa oli "optimoi verot" painike joka laski puolisoiden tulot , verot ja pääomaveron määrän jonka mukaan olen aina ennen tehnyt jaon. Nyt tätä ominaisuutta ei enää näytä olevan . Laskukaavan mukaan meillä pääomatulon osuus on 20%
Onhan se uudessakin, tee veronlaskenta vaihtamalla pääomatulon osuus 0, 10 tai 20, niin näet verojen määrän eri vaihtoehdoilla. Ja eihän pääomatuloa voi tulla jos nettovarallisuutta ei ole.
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
Eikö metsävähennykset ole jo vuosia laskettu eri tiloilta yhteen?
Kyllä näin on, eli mihinkään tilojen yhdistämiseen tämän vuoksi ei ole tarvetta.
Laita se ansiotuloksi,olen sen selättäny verottajan kanssa valittamalla ansioksi
eikä pääomaksi vuosia sitten...
Maatalouden tulot, jotka ilmoitetaan 2. lomakkeella ovat tulolähteen tuloa, eli ei maanvuokratulokaan ole pääomatuloa. Pääomatulon osuus tulosta valitaan sitten lomakkeella, joko 0, 10 tai 20% valinnan mukaan. Minkä valitsee, selviää kun tekee kirjanpito-ohjelmalla veron määrän laskennan eri vaihtoehdoillla, millä %:lla menee vähiten veroa. Ja jos eiole nettovarallisuutta, ei tule pääomatuloakaan.
Mihin verokohtaan ootta laittaneet kännykkämaston maanvuokrarahan, vae ilimottaako vuokravirma sen verottajalle ja vero tullee tuplana? Jos ei hoksi.
[/quote
Maanvuokratuloihin laittaisin, tuulimyllyjenkin vuokra menee 2-lomakkeelle vaikka paikka olisi metsässä. Meneehän monesta muustakin maatalouden tulosta verottajalle tarkkailut, ja veroehdotushan on sitä varten että voi korjata jos niin hassusti olisi että tuplaverotetaan.
Suosittelisin jotain muuta ohjelmaa kuin Web pohjaista,eli aivan oikeasti koneelle asennettu ohjelma,mikä ei häivy jonnekin "pilveen" jostain syystä.Maksaa mutta toimii Esimerkkeinä softsalo suonentieto datatech ym.Ohjelmat ensin maksaa mutta toimii.Kokemusta on vuodesta 1995
Suonentiedon Neuvos-ohjelmia olen käyttänyt Dos-versioista lähtien, suosittelen! Päivitykset tulee ajallaan ja firman asiakaspalvelu todella hyvä, mahdolliset ohjelmavirheet korjattu nopeasti. Ja hintaa ei yksin kannata tuijottaa, päivityspalvelun ajantasaisuus eriittäin tärkeä, samoin neuvontapuoli.
Tänäisessä Maastullissa Ympäristökeskuksen Seppo Knuuttila tuskailee vesiensuojelun tehottomuutta. Silmiini pisti toteamus, että kevennetty muokkaus on itseasiassa lisännyt liukoisen fosforin päästöjä! Eiköhän tämän ole tavallinen farmari hoksannut jo ajat sitten, mutta näillä "asioita tuntevilla" tutkijoilla kesti taas näin kauan. Eli ovat fosforin käyttäytymisestä maaperässä ulkona kuin lumiukot. Taas kerran näitten viisaitten kehittämät toimenpiteet toimivat ihan toisinpäin kuin on ollut tarkoitus. Tuo eroosio on tietysti tosiasia jossain rinnepelloilla, mutta ainakaan täällä Pohjanmaan tasamaapelloilla se ei ole mikään ongelma, kynnettiin sitten tai ei. Noita jutun Knuuttilan esittämiä ratkaisumalleja en kyllä peltoviljelyn osalta ymmärtänyt, ainakaan ensilukemalta.
Olikohan ihan välttämätöntä maalata laatikkoa sisältä ja hiekkapuhaltaa suodatinta 
Onhan nuo uutenakin yleensä maalattuja sisältäkin, usein vaalea beige. Mutta on työkulttuuri Intiassa melkoista, huomasitte varmasti " varvas-sandaalit turvakenkinä". Mutta niinhän ne oli taannoin dokumentissa jossa samalla suunnalla romutettiin laivoja. Eikä maalarilla mitään suojia. Täkäläinen turvallisuus vastaava saisi sätkyn! Olisi turvajalkine- ja suojainvalmistajilla markkinaa.
Olisi mielenkiintoista tietää missä päin nuo hurjat sademäärät on saatu. Nimittäin ei kerro paikasta mitään jos on vain "meilläpäin". Täällä länsirannikolla, Vaasan ympäristössä, ei paljoa ole tällä viikolla sadellut, tähän mennessä 6mm. Muutenkin sateet tulleet pieninä annoksina, suurin kertasade n. 10mm heinäkuussa, yleensä vain 5-6mm. Eli tasan ei käy onnenlahjat, eipä ole kotitarve juurikasmaata tarvinnut kastella.
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
Nordea oli pankin vaihdossa hakenut pantauksen metsä palstalle ja kesämökille yhdessä. Aikaisemmin olleet erillään. Nyt olisi joutunut purkamaan ja hakemaan uuden pantauksen. Metsä palsta ei tosin ollut iso eikä häävi n.5000€ ja myyjä olisi sillä hoitanut asuntolainaa kun oli joutunut työttömäksi.
Viimeksi kun maata ostin, niin sain myyjän pankilta planketin, jolla kiinteistöä rasittanut panttaus purettiin lohkottavan kiinteistön osan osalta. Sitä en tiedä maksoiko tuo jotain myyjälle. Ilmeisesti T2:n tapauksessa olisi pitänyt Nordean toimia vastaavalla tavalla.
On maksanut. Se olisi vienyt puolet kauppahinnasta. Nordea oli liitänyt metsäpalstan siihen kesämökki kiinteistön pantiin ja ei ollut kertonut tästä asiakkaalle. Edelisessä pankissa kyseinen metsäpalsta oli ollut pantaamaton.
Pakko vielä ottaa kantaa, nimittäin väite että pankki hakee kiinnityksiä asiakkaan tietämättä ei pidä paikkaansa, hakemuksessa on oltava kiinteistön omistajan allekirjoitus, samoin panttauksessa pankille, toiseksi, kun nykyinen Maakaari tuli voimaan ja otettiin panttikirjat käyttöön ( ent. haltija velkakirja), pääsääntö oli että kuhunkin kiinteistöön haettiin omat panttikirjat, eli ei ole kyllä ollut järkevää hakea panttikirjoja yhteisesti. Siinä on säästetty kymppejä väärässä paikassa. Nämä on niitä toisen käden juttuja joissa aina jotain jää sanomatta, varsinkin kun kyseessä laina-asiat ja ongelmien tullessa syy on pankissa. Nimim. lähes 30v näitten asioitten parissan työskennelleenä.
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
Entä nämä 3-pyttyiset litran myllyt, en enusta pitkää ikää.
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
Pesänhoitaja on tässä se suurin mätämuna, on hyväksynyt ja esitellyt velkojalle tarjouksen, mikä on enemmänkin pilkkaa kuin kaupantekoa. Ostaja saa tarjota sen, mikä hyvältä tuntuu, mutta pesänhoitaja ei saa pesää hävittää alihintaan, eli pesästä on saatava korkein mahdollinen hinta. Miksi tässä on ollut tavaton kiire ja miksi korkeinta tarjousta ei ole hyväksytty, on pesänhoitajan ratkaisuja. Eli se, joka pitää käräjille haastaa on pesänhoitaja asianajaja Hakala, eikä kukaan muu.
Tuo hyväksytty hinta tuskin on edes verotusarvoa tuolle pesälle, joten alihinta on kyllä toteennäytetty.
Jos taustalla on hyvä-veli-järjestelmä niin sitten on ehkä velkojapankillakin oikeus tietää totuus. Joten käräjillä ehkä se totuuskin sitten aikanaan selviää.
Heh, mites pankinjohtajaksi pääsee ilman hyvävelikytköksiä ? Ei mitenkään.
Ei olis ensimmäinen kauppa joka on suhmuroitu kasaan pankin johtokunnassa, tuolla tasolla tieto kulkee liukkaasti.
Nordeassa ei ole mitään johtokuntia (kyläkokouksia) kenenkään lainoista tms. päättämässä!
