LHP voidaan heittää meneen heti, energia kasvit samoin...
....mutta hevonen maistuu hyvältä, elkää niihin koskeko.

Jos tuollanen huntu/hattu/tiesmikähuivi juttu tekee naisesta noin paljon kaunniimman niin mie taidan kääntää pääni tässä asiassa lakien suhteen. Ei niiden käyttöä parane kieltää vaan tehdä pakolliseksi.

Pitänee tilata maailmalta? Jos yhden kontillisen ottaisi jonnekki nurkkaan säilöön, kuitenkaan koko kontillista saa vuodessa menemään. Kuinkahan kova työ tuon järjestämisessä olisi.

Lainaus käyttäjältä: Jompero - 23.09.13 - klo:06:21

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 23.09.13 - klo:05:57

Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.

Sitäpä sitä. Yllättävän monella tuntuu alla oleva taulukko ihan outo? Ei sillä 3-4 litralla 360:ä pitäsi sen enempää nokkosen kuin apilan kuollakkaan. Apilalla muistaakseni määrä oli 6l/ha. Joskus heinä-elokuulla vetäsee kesantomaahan tuon 8-10 litraa niin aika puhtaalta näyttää

Lähes kaikki kasvit jotka vaatii 6-10l glyfoa, taintuisivat parilla litralla MCPA:ta 

Toisaalta jos muutenkin ajaa sen glyfon sinne, ainakin 4l, niin ei se 2-6l lisäys juurikaan sitä mcpa kalliimmaksi tule... (taitaa 2l kohdalla olla vielä halvempi nopealla laskulla)

Kasvinsuojelu on melko halpaa, sadon määrän kasvuun nähden (jos laitetaan vain ne oikeasti tarpeelliset), en siltä pohjalta luomuun lähtisi. Hinta/tuet tulevat sitten vastaan sen verran että menee hieman vaikeammaksi laskea...
(Kuivaus/rahdit? meinaatko että tulee niin paljon enemmän tavaraa että niihin kuluu merkittävästi enemmän kuin mitä sadon lisästä saa?)

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.09.13 - klo:16:46

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 22.09.13 - klo:07:27

Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse

Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?

-SS-

Tuon ovat aikoja sitten todenneet perunaa viljelevät.

Meinaatko nyt ihan tosissaan että jos joku ei isommalla annoksella aiemmin kuollut niin se on pienemmällä mennyt? Samalla aineella? Ei vaan millään mene aivosta läpi nyt tuollainen mahdollisuus, vaatii enemmän todisteita.

Kovin olivat rupisia, perunat, hiesussa, P&K lannoituksella...
 Tiedä sitten, oliko ph liikaa, vaikka kalkista on aikaa niin...

Omaan käyttöönhän nuo tulivat ja pieni oli maakin mutta silti...

Rokote olisi kasvin altistamista pienelle määrälle taudin aiheuttajaa. (heikennettynä tai kuolleena, vastustus kyvyn luomiseksi)

...sitä ei käsittääkseni ole viljelyssä harrastettu, en tiedä toimisiko.

Ruiskutukset  vastaavat enemmän antibiotteja, joille vastustukyky muodostuu nimenomaan silloin kun esimerkiksi kuuria ei oteta loppuun, eli ei käytetä RIITTÄVÄÄ MÄÄRÄÄ tappamaan kaikkia 'taudinaiheuttajia', olivat ne sitten sieniä tai rikkakasveja... tai tuholaisia.

Itsekin moista harkinneena, ehkä joku vuosi (ei vielä ensi vuonna)...
Tulin siihen tulokseen että kannattaa kysyä joltakin vanhalta mehiläisten hoitajalta pesät 'lainaan' vuodeksi, ja sopia että on mukana niiden hoidossa sen kesän mukana milloin kerkiää. Eli saa niille pelloille mille niitä tarvitsee pesät vuodeksi joka tapauksessa ja vähän pohjaa harrastukselle, sitten vuoden lopulle 'optio' ostaa kyseiset pesät omaksi.

Mitä olen kuullut niin yleensä nuo hunaja miehet ovat melko ystävällistä  porukkaa, varmasti poikkeuksiakin löytyy mutta yleensä luulisin että niille moinen sopimus kävisi.

Lingot sun muut sitten joutuu kustantamaan itse aikanaa.

Minäkin käytän varmaan useamman kilon hunajaa vuodessa, pari litraa teetä päivässä, kyllä siinä reilusti menee...

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 22.09.13 - klo:07:27

Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse

Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?

-SS-

Tuo ei kyllä sitten voi toimia.
Tätä en viljelyn puolelta sano, vaan farmasian...
Kyllä se niin että 'liian suurta' annosta ei ole olemassa, iso annos tappaa kaiken mikä siihen yleensä voi kuolla.
Liian pieni annos taas voi säilyttää juuri ne kasvit joilla on edes osittainen vastustus kyky jalostumaan edelleen.
Jos vastustus kykyä muodostuu niin pitää vaihtaa ainetta suoraan ja tappaa kaikki vastustus kykyinen jollakin muulla aineella ja toivoa että se aikaisemman myrkyn vastustuskyky rikka kannalta katoaa samalla.

Jep jep... en ainakaan vielä ole valmis luopumaan lannoitteista, varsinkin kun ei paskaakaan ole edes laittaa peltoon sen tilalle...
Taikka kasvinsuojelusta...
Mutta ei silti, luomusta tulee joskus ihan hyviäkin ideoita joita voi lainata vaikka ei itse sitä harrastaisikaan.

Umm, siis jos osaa jo peruuttaa tarkasti (oletan että tuo ei juurikaan auta jos ei osu juuri kohdalleen muutenkaan...) niin säästää noin ... minuutin? koneen kiinnityksessä. Tähän tarvitsee investoida vain tuollainen kolmio joka ainoaan laitteeseen jota joskus käytää? En kyllä millään ymmärrä miten tuon voisi katsoa taloudelliseksi ratkaisuksi...

Jos joku pitäsi salaojiin laittaa niin kyllä se hiesu on...
...en voi kuin suositella että edes koitat neuvotella vuokrasopimuksen uusiksi salaojitusta vastaan,  toki jos se nykyinen vuokra on kovin halpa kuten kait tuollaisella lohkolla pitäisi olla niin aika pitkä sopimus pitäisi kyllä saada salaojia vastaan 

Itse jätän säästöpuut aina ryppääksi naapurikuvion laitaan, toisin sanoen tekee metsänkäyttöilmoituksen hieman suurempana kuin käsiteltävä alue.

Tuo muuten kuulostaa varsin hyvältä...

Kyl ne kait siinä hakattaessa sinne jo määrättiin jätettäväksi. Sitten kun ne tuuli seuraavana (tai sitä seuraavana) talvena kuitenkin kaataa nurin ne voi kerätä rauhassa, joskus sitä tuulta tarvii hieman auttaa sahalla joidenkin puiden kohdalla.