Se johto saattaa tosiaan olla poikki. Sulake todennäköisesti on johonkin muuhunkin laitteeseen.

Latzin kanssa vähän samoilla linjoilla. Viherlannoitusnurmen oikea-aikainen niitto on kuitenkin aika kevyt toimenpide, jos ja kun sillä saadaan esim. ohdake- ja valvattiongelmaa pienennettyä merkittävästi. Omat kokemukset on kyllä luomupuolelta, en tiedä kuinka helppoa kanssa rikkakasvien elämä on, kun "helposti" saadaan aineilla "kaikki" rikat pois?

Petri

Juuristoista kasvaneet ohdakkeet on aika homma kiduttaa kuoliaaksi. Avokesannolla se onnistuu, jos jaksaa aina äestellä kompensaatiopisteen nurkilla ohdakkeet nurin. Tai tietenkin sitten katkoo se niin matalalta, että joutuu taas voimia juuristosta imemään.

Sokerijuurikaspellolla nuo ohdakeet, pähkämöt, valvatit ja nenätit ovat aika riesa. Mutta parin vuoden viljakierrolla käyttäen myrkkyinä Ariane Ässää ja pelkkää MCPA:ta, saadaan yllättävän hyviä tuloksia. Kun vielä sopivat glyfot puinnin jälkeen, niin kyllä ne siitä tokenee. Sitten tehokasta viljelykiertoa, niin ei joudu käyttämään niin paljoa myrkkyjä muutenkaan.

Luomussa nuo myrkyt ei tietenkään onnistu.

Ihmiset saadaan ainakin kuolemaan nälkään, jos kaikki siirtyy luomuun. Apulannoista sen verran, että jos niissä ei kauheesti radioaktiivisia isotooppeja ole, niin ei ne sen kummoisempia alkuaineita oo kuin vaikka paskassa.

Ainoastaan erona on se että paskassa on elämää, joka auttaa viljelykasvia hommaamaan ravinteita maan omista ravinnevarannoista. Sitä symbioosia siellä maassa käytetään hyväksi. Kaikki jelppaa vähän kaikkia.

Tähän kun yhdistää viljelykierron ja rikkakasvien kemiallisen torjunnan, niin kyllähän sitä satoa pitäis tulla.

Paitsi jos se ukkoskuuro tulee justiinsa...

Kaupunkialueella ei ole tarvetta muulle kuin heinän leikkuulle ja pieniä risuja välillä seassa.

No sitten ei tarvii ketjuja. Itellä kokemusta teiden varsien vesakon murskauksesta, jossa noita ketjuja tarvii.

Hytrauliikka on aika kovilla. Tuommosessa pienemmässä hommassa varmaan sen peruskoneen tehot ja tuotot riittää. En mehumaijoista omaa minkäänlaista kokemusta, joten en osaa sanoa mihin hydrauliikan tuottoa menee.

Monesti tuollaisessa hommassa olis ideaalijutskana, että sille murskaimelle olisi oma hydraulipumppu ja öljylle tehokas jäähdytys. Aksiaalimäntämoottori ja sen perässä vapaakytkin, josta voimansiirto hihnoilla murskakelalle. Vapaakytkin säästä tuota moottoria, jos murskan nopeutta säädellään paljon.

No, en tiedä onko pikkumurskaan vähän jo turhankin paljon rojuja tuossa, mutta ehkä tekisin itse noin.

Et oo meinannu ketjumurskaa? Katkee heinästä tukkiin. Kehtaa vähän kiviäkin kolkutella.

Vähentääköhän viherlannotusnurmen (apilaheinäseos) lannotusvaikutusta miten paljon, jos toisena vuonna korjataan kuivaheinäsato?

Typensidonta tapahtuu pääasiassa juurinystyröissä, mutta se on sitten arvoitus, kuinka paljon tuo korjattu vihermassa parantaisi pellon rakennetta ja pieneliötoimintaa. Ite en korjaa, ajelen vaan murskalla peltoon.

Jonkun kerran oon muijan kaakeilla koittanu matkustaa. Ei se minun mielestäni ole jokamiehenoikeutta vaan jokamiehenpainajaista.

Kaikki separiheinät ensisijaisesti enintään 15% kokonaispinta-alasta LHP monimuotoisuuspeltona. Esim just se riista. Kaura ja timotei sekaisin ainakin paperilla. Sitten jo tarvii lisää heinittää, niin viherlannoitusta enintään 50 % kok.pinta-alasta. Tai jotain tuollaista vastaavaa. Kannattaa rosentit tarkistaa hakuoppaasta.

Typensitojakasveja viherlannoituksessa 20 %, niin voi pohjavesikaivossakin kasvatella. Se on siten eri, kuinka paljon sitä siellä oikeasti on. Ei niitä taimia kukaan laske.

Sit jos oikeen rytöpeltoja haluaa hyödytää, niin tekee pitempiä erityistukisopimuksia. Kaikkia helvetin rupikonnan rallattelurapakoita ja muurahaisten mulkunmittausmättähiä.

Onko joku saitin persuporukan Natzi-Wankerin koppi?



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013061217145971_uu.shtml

Paskat siellä kukaan asu. Joku perus maajussi on parkkeerannut Kavu-Kuomu Samponsa petonielementtien taakse piiloon ja yrittänyt sitä naamioida.

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 10.06.13 - klo:13:00

Tukiehtojen mukaan maanäytteiden oton väli saa olla korkeintaan 5 vuotta. Entä jos näytteet on otettu 15.5 2008 ja viimeinen kylvö on tehty 20.5 2013. Nämä näytetulokset on saatu kesäkuussa 2008 ja niitä käytetty 2009 vuoden kevätkylvöistä eli nyt olisi viides kasvukausi menossa niillä. Uudet näytteet otettu 2.5 2013 ja tulokset tuli kylvöjen jälkeen. Meneekö mahdollisessa tarkastuksessa läpi?

No laitat lohkokirjanpitoon et viimeinen kylvö tehty 14.5.2013 tarkastajan mieliksi...

Aina on parempi kun toleranssia on reilusti. Laita viimeset kylvöt helmikuun lopulle.

Vanhat kunnon ksyleeni litkut laittoi oman pään sekaisin ja naapurin ja sen naapurin ja sen naapurin.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.06.13 - klo:20:12

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 11.06.13 - klo:17:43

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.06.13 - klo:20:01

Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?

Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?

Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.

Vai niin. Monet uskoon tulleet ovat juurikin tuon ajan puitteissa poikenneet uskon tieltä, ja ostaneet lautastinttarin, aurat ja äkeen. Siis sen jälkeen kun talon ainoat kylvölaitteet ovat olleet suorakylvin ja ruisku tuon 3-4-5 vuotta. Ja nuo muut ylijäämälaitteet on myyty pois ja paukuteltu kylällä henkseleitä kun tulee kustannussäästöä niin ja niin paljon...

Itsellenikin kävi näin. Ensin hävitin aurat ja äkeen, sitten hommasin lautasmuokkarin, kun tuntui, etteivät pellot millään kuivu kylvökuntoon. No eivät ne hiesut kuivukaan, niistä raapasen lautasmuokkarilla pinnan rikki useimpina keväinä. Syksyllä moista värkkiä ei pidä käyttää lainkaan, jollei sitten syksyllä jotain kylvä. Vaikka kuivana syksynä jälki on hienoa, pinta on keväällä kuin kipsiä. Nykyisin siis muokkaria tulee käytettyä hiesuihin (eikä aina niihinkään) sekä kaksivuotisen viherlannoitusnurmen pilkkomiseen. Siinä Amazonen Catros on etevä peli. Samoin, kun talvisen puunkorjuun jäljiltä tuppaa tulemaan älyttömästi risua ja oksaa pelloille, joiden läpi ajetaan tai joilla on pinoja, niin pari kertaa Catroksella yli. Siinä menee sen verran pieniksi ranteen paksuinenkin kuusen oksa, että lautasvantainen kylvökone sen selvittää ja takapyörät painavat maahan.

Normaalivuosi meillä on sellainen, että 20 % muokataan ja loput suorakylvetään.

No kuule...

Toimiiko ojitus? Mikä on pH? Hiesulla kun murjaset lasiin sellaset vähintään 7,6 pH, karkeeta kalsiittia osa. Jos et murjo paskaa tasaisin väliajoin, niin pari vuotta viherlannoitusnurmi. Sen jankkuroit auki esim ekana viherlannoitusvuonna keyline-jutskaa käyttäen. Käytännön maamiähissä on juttua jankkuroinnista.

Jos et sokerijuurikasta siihen laita, niin jusseilutouhut pystyy tod.näk kuivaan aikaan suorittamaan.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 11.06.13 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.06.13 - klo:21:26

Vai rahaa vastaan ajanut... toiset syö jopa kiviä rahaa vastaan.

Kai se on myönnettävä sitten että on se ventti vaan hieno ja kallis peli, tälläselle persaukiselle pikkuvipparille....

Pakko se on jollain omatkin laskut maksaa niin kait tuosta koneiden ajamisestakin vaan on pakko palkkaa ottaa vaikka se niin mukavaa onkin 

30 vuotta nyt ei ole kummoinen saavutus 80 luvun traktorille, ihan merkkiin katsomatta on tuon ikäisiä koneita vielä paljon ajossa.

Näsäviisasteluna vois sanoo, että 40 vuotta ei ole kummoinen saavustus 70 luvun traktorille ja 50 vuotta 60 luvun jne.

Tosiaan, ei ne perus rakkorit hajoile, jos niitä vaan huoltaa hyvin. Oli ne miltä vuosiluvulta tahansa. Tai kaihan niitä tyyppivikoja on jokaisessa.

Vaikka nuo punavanteiset ovat erinomaisia työhevosia maajusseilussa ja urakoinnissa, niin kyllä noilla valmeteillakin on paikkansa.  Itse olen sitä mieltä, että 02 sarjan valmetit on hyviä pelejä. Sitten lähettiin alamäkeen. Koitappa vaikka tehdä jotain lumitöitä tai etukuormaajahommia 05 sarjalaisella. Saa hämmentää kahta keppiä kokoajan, että löytää sopivan menovaihteen. Hydrauliikkaöljyt samaa, mitä laatikossa pyörii. Sitten laatikkoon lyötiin pakkaa pakan perään. Saatiin suunnanvaihdot ja pikavaihteet. Sama lousku siellä silti siellä takapyörien eessä jollottaa. Vaikka kyllähän se kestää jollottaa.

Äkeen eessä ja metässä 05 sarjalaisella pärjää hyvin. Varsinkin siellä metässä.

Itellä on Aatto Oksasen maahantuoma vm -86 306 ventti ja vähän tuoreempia T-maatalouden katiskoja. Ajomukavuus on huomattavasti parempi, kuin missään suolahdesta tulleesta kapineesta.

Ennen ventin varaosat tuli Saksasta samana päivänä Suomeen. Ainoastaan logistiikka täällä päässä aiheutti sen, että ne sai käteensä vasta seuraavana aamuna. Nyt ne helvetin sokat ja sakkelit pitää kierrättää Suolahden logistiikkakeskuksen kautta ja siihen menee vähintään viikko.

Comet Pro ja jotain Juventusta tai Prosaroo mukaan. Mut ei mitään isoimpia käyttömääriä. Ja sitten ne vasta siihen toiseen ruiskutukseen. Näillä kun menee, niin ei tarvi arpoo, mihinkä jyvät myy. Tod.näk soittaa perään ja kysyy, että saiskos lisää. Tämä on vaan omaa kokemusta.

Ja se viljelykierto tietenkin