Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Älkää myykö joka helvetin paikassa ja huutokaupat komissa sitä täyttä Kiinan paskaa.
Kaikki oikeiden tavaroiden myynti sekoittuu sinne helvetin tuuriroinaan. Kiertäkää vaikka ovelta ovelle myymässä, jotta asiakas voi sanoa, että painu v**tuun. Loppuisi tuo paskan dumppaaminen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005585514.htmlSiirretään sorakasa paikasta A paikkaan B. Ja kun se ei ole hyvä, siirretään se takaisin paikkaan A.
Näin saamme työtä.
Mitenkään mihinkään puolueeseen liittyen, mutta onhan tämä aivan naurettavaa.
- Beitostölen
- arpaonni
- susikoira
4 traktorin vertailussa oli vakava virhe. Jostain kumman syystä vertailussa ei ollutkaan yhtään traktoria.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.225557Itsenäisyys julistuksien välillä ei kai ole merkittävää. Vai oliko sitä ollenkaan.
Koitti ottaa muttei saa, maassa kasvaa Jorma ohraa.
Koitti ottaa, mutta minä kosken korvaa.
Kriisi se tämäkin on.
Joskus kun pärjää urheilussa, niin saattaa olla että joku pärjää vielä paremmin.
Niin fiilislökäbögsy joumään -laji lumilautailu onkin, saattaa joku harjoitella tosissaan kilpaurheilumielessä ja maailman kärki menee vain ohi.
Kovaa hommaahan se on, mutta joku haluaa aina olla kovempi.
Avautumisesta pitää antaa täydet pointsit.
https://yle.fi/urheilu/3-10076211
Sen korjaamiseen olisi perustettu useita koko maan kattavia merkkikorjaamoja.
Ameriiikassa kaikilla konemiehillä on joku erikoinen lempinimi. Mitä isompi kone, sen varmemmin nimenä on joku Iceman, Rockman, Megaman, Devil's Bitch, Monster, Animal, Beard Avenger... jne.
Nämä ammattinickit nuori näkee jossain jobbis-messuilla.
"Haa, minusta tulee isona jonkun saatanallisen koneen käyttäjä. Mitäs muuta täällä on tarjolla?"
"Hmm. luonnonvara-ala... Mitäs täältä löytyy...? ..."
Miespuolisilla, tai no onhan niitä muitakin, silmät aukeavat ja verenkierto lähtee juoksemaan hetkeksi... Kunnes totuus selviää...
"Ai tällainen tissinkoittaja..."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221375"
EU:n komissio on päättänyt myöntää Suomelle miljoona euroa viime syksyn satovahinkojen korvaamiseen. Suomi voi maksaa kansallisista varoista viljelijöille toisen miljoonan.
Neuvottelut kansallisesti maksettavasta miljoonasta eurosta ovat menossa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi MT:lle torstaina.
Leppä toteaa, että summat ovat tarpeeseen nähden pieniä, eivätkä kata kaikkea vahinkoa.
Ministeri kertoo, että vielä ei ole päätetty kuinka kriisituki kohdennetaan. Summan pienuuden takia siitä on hankala saada hyötyä irti.
Myös maksuaikataulu on auki. Ripeyteen pyritään, sillä maatalouden vaikea taloustilanne on jatkunut pitkään.
MTK:n johtokunta keskusteli satovahinkoihin käytettävästä kriisituesta tiistaina. Tuen todettiin olevan täysin riittämätön kattamaan vaikean kasvukauden aiheuttamat vahingot tuottajille.
Kansallisen rahoituksenkin kanssa, eli jos tuki on kaksi miljoonaa euroa, tukea heltiäisi tasan jaettuna vain euro jokaiselle Suomen viljellylle peltohehtaarille, kokouksessa todettiin.
Tiistaina MTK:ssa oli ennakkotieto, että EU sallii tuen maksamisen kylvämättä jääneen syysvilja-alan perusteella. MTK:n johtokunta katsoo maksuperusteen vääräksi.
Syysviljan viljely painottuu maan etelä- ja lounaisosiin, kun taas pahimmat vahingot sateinen ja viileä kasvukausi aiheutti Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.
Ihmetystä herätti jakoperusteessa myös se, miten kylvämättä jäänyt ala todetaan. Vastaavaa perustetta ei ole tukien jakoperusteena aiemmin käytetty.
Ministeri Leppä sanoi torstaina, että tuen kohdentamisesta ei ole vielä päätöstä.
Lokakuussa MTK arvioi, että satomenetyksistä koitui viljelijöille 150 miljoonan euron tappiot. Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr arvioi, että 10 prosenttia viljasadosta jäi puimatta viime syksynä. Kuivauskustannukset olivat märkyyden takia korkeat.
Aiemmin on jo päätetty, että maatiloille maksetaan 25 miljoonan euron lisäys energiaveron palautukseen. Viime vuosina palautus on ollut noin 30 miljoonaa, eli lisäys lähes tuplaa palautuksen.
Leppä kertoo MT:lle, että palautus maksetaan vuoden 2017 energiankäytön mukaan. Energiaveron palautusta haetaan helmikuun loppuun mennessä.
Palautus maksetaan viimeistään syksyllä, Leppä sanoo. Hän toivoo, että se pystyttäisiin maksamaan mahdollisimman pian.
Kaiken kaikkiaan satovahinkoja korvataan maksimissaan 27:llä miljoonalla eurolla. Jos summa jaettaisiin tasan, se olisi noin 13 euroa per peltohehtaari.
Kevään aikana maa- ja metsätalousministeriö selvittää satovahinkovakuutusten vakuutusveron poistamista ja muita keinoja, joilla vakuutukset olisivat viljelijöille houkuttelevia.
Toimivat vakuutusmarkkinat helpottaisivat viljelijöiden taakkaa seuraavina katovuosina."
Ämteekoo katsoo maksuperusteen vääräksi. Ja samalla itse perustelee, että suurimmat vahingot olivat aivan jossain muualla.
Tämäkin on näkemys, koska syysviljan kylvämättä jääminen saattaa olla suurempi vahinko yhteiskunnan kannalta. Nyt ämteekoon mielestä tilanne olisi huono, jos etelän viljelijät saisivat satokorvauksia.
Ämteekoon mielestä korvauksia pitäisi maksaa niille alueille, joissa ei edes pitäisi harjoittaa kasvinviljelyä tai edes maataloutta.
Hyvä mtk. Jäsenmäärän muuttuminen on varmaa.
Jos on esim. ABS-anturi HALL-tyyppinen.
Onko se kytkintyyppinen, eli antaa ykköstä ja nollaa?
Aiheuttaako tilan vaihto keskeytyksen vai käykö mikro-ohjain lukemassa osoitteen arvoa tietyn ajan välein?
HARRI KAVÉN
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
ETELÄN VILJELIJÖISTÄ TAKSISUHAREITA
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
"Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella... Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää...Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin".
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005486507.htmlPitäisikö MTK:N ottaa kantaa jäsentensä ehdotuksiin. Tämähän muuten leimaa koko MTK:n terrorismisoluksi.
Nyt on taas saatu ujutettua täyttä paskaa maikkarin uutisiin. Tai ei paskaa, mutta bisneksen tekoon haetaan etelän hulluilta fantsua hyväksyntää. Kuka sitä nyt vuorta ei haluaisi myydä kalliilla.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/joet-ja-jarvet-tulvivat-etela-suomessa-ravinteet-huuhtoutuvat-pelloilta-vesistoihin/6690092#gs.uQt03TwKysykääpä keneltä tahansa maaperäasiantuntijalta mielipidettä kipsistä. Kipsistä ja sen suhteesta fosforiin.
Siis oikealta asiantuntijalta. Ei ideologia-asiantuntijalta.
Vaikka Hartikaisen Helinältä.
Maailma kehittyy pikkuhiljaa.
Mutta kehittyykö ihminen?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harlem1700-luvulla Harlemissa oli lähinnä peltoja ja laitumia. 1800-luvulla Harlemiin rakennettiin paljon muodikkaita kesäasuntoja. Asuintaloja alueelle alkoi nousta 1880-luvun rakennusbuumin aikana.Vuoden 1893 jälkeen Harlemissa vapautui paljon asuntoja, joita alettiin vuokrata mustille.
Kasvava etninen ja taloudellinen vihamielisyys ajoi valkoiset muuttamaan pois, vaikka Itä-Harlem jäikin suurimmaksi osaksi italialaiseksi, ja vuonna 1930 Harlemissa eli yli 200 000 afroamerikkalaista.Harlem kärsi pitkään rappiosta, mistä se ei noussut ennen 1990-lukua. Sosiaalista asumista, kouluja ja terveydenhoitoa ryhdyttiin kehittämään 1980-lukuun mennessä.Vuonna 2014 Harlemin mustan väestön osuus oli laskenut alimmilleen lähes sataan vuoteen.Afro-amerikkalaisten miesten elinajanodote Harlemissa on matalampi kuin miesten elinajanodote Bangladeshissa tai Sudanissa.Maailma on rikkaus, ei mulla muuta.
