Mikään keju ei kestä maantieajoa, mitä enemmän vauhtia ja mitä painavempi ketju, sen nopeammin kuluu. Noilla massoilla ja maantievauhdilla esim. 50kmh niin voisin ennustaa noin kahden viikon käyttöikää kejuille, mitä keju sitten käytätkään. Ilman muuta ruuvattavat nastat, ja ne tylppäkärkiset eikä "itseporautuvia" teräväkärkisiä...

Mulla on ollu toisessa Suolahtelaisessa nyt pari talvea Bestgripin takana BG1900-nastat, edessä BG1800-nastat kiinni. Yhtäkään ei ole irronnut, vaikka viime talveksi ruuvasin samoihin reikiin vastoin ohjeita. Nyt näyttää siltä ettei samoihin reikiin enää voi ruuvata, vaan laitetaan vanhojen reikien viereen eri jaolle kuin on ollut. 2 nastaa/hokki eli laatikollinen ollut akselia kohti. Michelineillä uskaltaa nyt jo vetää kaivurilavettiakin talvella, ennen ei löytynyt riittävän rohkeaa kuskia ainakaan pahimmille keleille... Pitäisi koittaa tuota kesällä ajoakin, vaikka eipä tuo ole iso homma ruuvata keväällä irti ja syksyllä uudestaan kiinni. Vaihtavathan sitä kuulemma jotkut renkaitakin ainakin autoihin kelin mukaan...

Hytin, radion ja antennin lisämaadoitus, mahdollisesti myös valojen lisämaadoitus. En ole ainakaan itse muuta toimivaa vielä löytänyt. Vieläkin suhisee hieman, mutta onneksi näkeekin. Hytin nurkista löytyy xenonia, xenon-muutossarjalla tehtyjä valoja ja ledejä. Muutossarja tuntuu olevan se pahin...

Snap Off on ruotsalainen tuote, jota maahan tuo kai Motoral. Tuota käytetään veneissä, kilpa-autoissa jne. Tuosta voisi saada sovellettua, ratin varmaan joutuu vaihtamaan johonkin tarvikkeeseen. Tuo on ainakin todella näppärä irrottaa, ja on käytettynäkin välyksetön koska toiminta perustuu kahteen kiilatappiin.

Tuo ainakin menee suoraan C M N ja T Valtrojen orkkisvalojen tilalle, myös eteen.

Anopilla on kone jota saan lainata... 
Massey Ferguson MF 48-22 FMZ. On kyllä ketterä kun kääntyy keskipisteensä ympäri kuten sauvaohjattavat ja leikkuutehoa on mukavasti. Meidän noin 3000m2 nurmikko menee noin 40 minuutissa, ainoa vaan että täytyy leikata vieläkin 3 kertaa viikossa kun tuli viime kesänä nurmikon perustamisen yhteydessä ripoteltua brotkovoimaa sinne kun sai sopivasti muutaman kuorman...

Meillä on noin 3000kg tiiliä paikalla muuratussa takka-leivinuunissa noin 1m porrasaukon reunasta, eikä takkaa polttamalla saa yläkertaa liian kuumaksi. Avaimena tähän uskoisin on kaksi asiaa: ilmanvaihdossa on takkakierto, eli vetää lämmintä ilmaa suoraan takan päältä ja jakaa sitten lämmön kaikkiin huoneisiin. Toisena tuo takan paino/lämmönvarauskyky, eli kun tuo luovuttaa lämpöä noin 1,5-2 vuorokautta lämmityksestä, ei edes takan vieressä tai muutenkaan alakerrassa tule liian kuuma missään vaiheessa. Myös tuon ilmanvaihdon tasapainottaminen on yksi asia joka vaikuttaa, jos koneellinen ilmanvaihto on säädettynä siten että alakerrassa alipaine on hieman suurempi kuin yläkerrassa, ei yläkerta ime sitä lämpöä niin paljoa. Noin niinkuin maalaisjärjellä. Miten painovoimaisessa ilmanvaihdossa tai koneellisessa poistossa, en tiedä.

Esim. tuo IKH:n taakse kippaava kärry + verkkolisälaidat on kokonaisleveydeltään reilut 1,5m joten aika kapeaan väliin sen saa osumaan. Jos vain auto mahtuu niin kyllä tuollainenkin.

Alle 60hlp:n kauraa ei kannata kasvattaa.

muovikuppikalavaaka näytti tuoreelle 55 painoa.

Got you! 
Ei siinä, kyllähän kauraa hyvin on tulossa jos 100hl/ha ja 55kg/hl, tekee äkkiseltään 5500kg/ha. Taitaa jäädä itseltä haaveeksi vaikka kasvustot näyttävätkin paikoin aika hyvältä. Toki douppauskin on ollut paljon vähemmällä minulla (pelkkä Mantrac yhdessä perus MCPAn kanssa).

Syvyys vaikuttaa myös miten kaukaa imut kuivattavat, tuliko imut teilläkin päin noin 1,5-1,6m?

Tuolla turvemailla varsinkin putket sinne missä vesi liikkuu, eli "kovan maan" ja turpeen rajaan. Näin menetellen tämänkesäisessä lisämaan ojitusoperaatiossa tuli kokooja syvimmillään noin 1,8m syvälle, 0,1% kaadolla. Imut vinottain ettei niiden päälle tulisi tiivistävää putken suuntaisesti ajoa jatkossa. Imut tulivat nyt pääosin 0,2% kaadoilla.

Sorasilmä aina vanhan ojan kohdalle, leveämmillä pelloilla myös välille. Turvemailla tiheämpi ojitus, nyt tuli 10m ojaväliksi joka oli kyllä jo aika tiheä (ja kallis) mutta jospa se nyt sitten kuivaisikin... Kokoojalla kannattaa mielestäni tehdä eikä omilla laskuaukoillaan jokaista ojaa, on keväisin aika paljon vähemmän putken päitä aukaistavana. On myös omilla laskuaukoilla ojia mutta on se synkkää mennä joka kevät kaikki laskuaukot läpi tarkistaen ja aukoen. Turvemailla ainakin omien havaintojen mukaan kannattaa myös huomioida huuhtelumahdollisuus jatkossa, eli imuista huuhteluputket piiriojaan.

Sitä kovan maan rajaa kannattaa kyllä "tutkata" mahdollisimman tiheästi ennen ojituksen suunnittelua. Tai ottaa teknikko suunnittelemaan joka tekee kaiken harjateräksen kanssa pohjan tutkimisesta kepittämiseen ja korkojen sekä kaatojen suunnitteluun.

Vielä ei ole kokemusta noista auralla salaojan tekemisistä, mutta tuo kaivinkoneojitin kyllä jonkin verran kiinnostaisi... Onko tuosta tai muista vastaavista kokemuksia, kukaan tehnyt itse vastaavaa?

Ja ne oljet......

Ei meidän 690 Porilaisella ainakaan olkia tule sen enempää kuormaan kuin ulkomaan elävilläkään, mutta säädöt pitää olla kunnossa. Jotain kertoo ehkä kun lajittelijalle vietiin kauran kahuja keväällä, niin lajittelijan hoitaja katsoi kärryyn ja kysyi että pitääkö nämä vielä toiseen kertaan lajitella...

Meillä käytössä vanha Fiat-Hitachi FH120 maatilakäytössä, joka on mielestäni sopiva kokoluokka tähän käyttöön. Tuossa koneessa on reilut 10000 tuntia mittarissa, mutta kaikki pelaa niin kuin pitääkin. Tuossa koneessa ainakin on sen verran mukavat pumput ja hydrauliikka muutenkin, ettei konetta tarvitse huudattaa täysillä, vaan keskialueen kierrokset riittävät kovasti puomin liikutteluun tehokkaasti. Tuon kokoinen kone myös liikkuu traktorilavetilla, tosin lavetti meillä on sellainen ettei konetta saa ajettua lavetin pyörien päälle, jolloin kyllä painopiste on matalalla mutta lavetti on pitkä ja paljon kaivurin painoa tulee aisalle. Taitaa 3 tonnia hieman ylittyä...

Yksi asia johon tela-alustaisessakin kiinnittäisin huomiota ainakin täällä moommalan syvissä turvepohjaisissa maissa on alavaunun mitta ja käytössä olevat laput. Vaikkei tuokaan iso ole, mutta kun on sinänsä ketterällä normaalilla alavaunulla ja 700mm lapuilla, olen sen saanut tänäkin kesänä jo pari kertaa kiinni, toisella kertaa kunnostettavalla turvetuotantoalueella, joka kyllä oli todella märkää sekä salaojatyömaalla joka myös oli käytännössä ollut ojaton jo parikymmentä vuotta ja peruskosteutta maassa oli paljon. Toki noin pientä konetta saa vielä avitettua traktorillakin kun ei kovin syvään hiero, M120 Valtralla on saanut aina sen verran ketjua kireälle että on noussut haudastaan...

Toinen kone ojatyömaalla tänä kesänä oli pitkällä alustalla oleva FK165 hieman lyhennetyillä 1200mm lapuilla (lappujen mitta 1070mm koska alavaunuun ei ole mahtunut täysipitkät), sillä ei ollut mitään ongelmaa kaivaa siinä missä oma kone kyllä liikkui mutta oikein mitään ei voinut tehdä kun kone alkoi hieromaan itseään maan alle. Jos tuota omaa konetta vielä joskus päivitetään niin tulee kyllä vähän pidemmillä lapuilla ja mahdollisesti pidemmällä alavaunullakin.

Kallistuva pikaliitin on kyllä ehdoton varuste kun siihen on päässyt tottumaan, saa kaikki kauhat, routapiikin ja kantoharan siihen asentoon kuin kulloinkin tarvitsee, ei haittaa vaikka kone olisi vähän vinossa tai ojaa pitäisi kaivaa sivusta muotokauhalla.

Ja alavaunuun sukset jos pitää ajella muuallakin kuin tasaisella maalla, säästää perusketjuja paljon kun ei laput taittuille alla miten sattuu. Viime talvena saatiin tehtyä energianipsukin tuohon, kannokossa ei olisi raaskinut ajella ilman suksia molemmin puolin telaa...

Ympäripyörivän telakoneen tulon jälkeen ei ole tullut ikävä Vammas Kersanttia, joka oli kyllä tasalattiaohjaamollakin ja sinänsä täydessä kunnossa, töissä se on vieläkin uudella omistajalla tuossa vähän matkan päässä.

Pienellä googlaamisella selviää että Venäjällä tän kamppeen hinta on n 120 000 ruplaa, eli 2800 euroo. Näkyy olevan agriymin kate tonnin per kone
(-rahti+ALV). Noita vois joku yrittää tuoda viron kautta halvemmalla.

http://belrusagro.net/katalog-produkcii/katalog/tehnika-dlja-zagotovki-hranenija/kosilki/kosilka-diskovaja-navesnaja-as-1

Tuohon 2800€ kun lisätään rahti noin 10%(tuotaessa isompaa nippua kerrallaan) sekä tulli ja kulut siitä että joku käyttää tuohon työaikaansa tilatakseen nuo koneet ja hoitaa tuontihuolinnat jne. niin ollaan kyllä jo pelottavasti syöty tuota 1000€ "katetta". Toki voihan se olla että erissä se hintakin on eri...

Lainaus käyttäjältä: MKR - 12.07.13 - klo:13:45

Eilen hukkiskierroksella katselin myös että oli parissa paikassa ylimääräistä elämää kasvustossa. Sellainen ruskea möykky oli yhdessä kauraröyhyssä sekä toisessa paikassa huomasin lehden alapinnalla rykelmän. Ei onneksi pahalta näytä. Ohrat vielä kävelemättä, tänään jatkuu iltakävelyt... Tämä siis E-Pohjanmaalla.

Oliko se möykky kirva?

Se oli joku kirvaperhe, mahdollisesti lestadiolaismallinen koska niitä oli samassa kasassa paljon... Toinen vaihtoehto että niillä oli orgiat, ja pian niitä on PALJON.