Tarkoitin että olisi itsekästä olla huomioimatta muuttuvaa toimintaympäristöä. Siellä oli ei-sana.  Siihen viittasin koska joidenkin loputon laajennusvimma ei ota laantuakseen vaikka mikä olisi. Voi kyseenalaistaa myös pankkeja kun lähtevät isoihin hankkeisiin mukaan.

Siltä osin ihmisellä pitää olla itseohjaus valta, kun ne tilat jotka EIVÄT ole aiheuttaneet tätä maitotulvaa niin heidän ei pitäisi joutua homman maksajiksi. Tarkoitan tiloja joilla EI ole ollut investointeja ja joiden keskituotos on pysynyt matalampana.

Myönnän että oli sekavasti kirjoitettu.

Viimeiset rehut sai sateet.  Melkein kaikista otettu korjuuaikanäyte tai raaka-aine näyte. Ne on ollut ihan ok. D-arvot molemmin puolin 70, huomattavaa että valkuaiset ei ollut korkeita, jossain vähän alakanttiin. Sokerit ja kuidut viitearvoilla. Säilönnällinen laatu tutkitaan sitten syksyllä. Mutta näillä voi ruokintaa vähän suunnitella.

Sen vielä ymmärtää et peltotuissa on eroa KOHTUUDELLA. Mutta ei mitään syytä ole eläintukien eroon. Lihasta ja maidosta maksetaan sama hinta koko maassa, tietenkin tilan saamat tuotantoon perustuvat lisähinnat sotke markkinoita. Rehun hinta on tuilla tasattu ja nykyisillä reilusti. Pellonvuokrat ovat hyvin maltilliset korkean tuen alueella. Täällä Hämeenlinnassa on yleistä et saa  huonosta pellosta maksaa 400 ja parhaissa hätyytellään tonnia. Siskoni on viljelijänä E-Savossa ja sanoo ettei ota viljelyyn läheskään niin huonoja peltoja mitä täällä. On vara valita parhaat rehuntuotantoon ja huonot hömpälle.

Aamen!

parsinavetassa lietekuilusta lypsymonttu. Parsieen kohdalle etueste ja ruokintapöytää piotkin poistuminen. 40-50 lehmän parsinavettaan saa melko halvalla suht tehokkaan lypsyaseman kun itse vähän rakentelee. 150-200 lehmän makuuhalli poikima ja siaraskarsinoineen ei mahdottomia maksa. Alkaas päästä siihen varmaan 20 sentin keskihintaan tuotaqntokustannuksissa.

Hyviä ajatuksia muuten. Tuota lietekuilua lypsymontuksi olen itsekin ajatellut, mutta en tiedä onnistuuko se.

Kyseessä on pieni parsinavetta vain 160 neliötä. Ei sinne isoa lypsyasemaa mahdu, eikä hulppeita poikima/ sairastilojakaan.  Vanhaan matalaan osaan ajattelin pikkuvasikan koppeja. Ja muutenkin koko navetan neliöt hyötykäyttöön.

Navetan rakentamisen kustannuksissa suurin ero muodostuu tilan käytöstä. Poikkikäytävät vievät paljon neliöitä varsinkin jos niissä juoma-altaat. Jos pystytään hyödyntämään vanhaa, maitohuone, toimisto, vasikkatilat, poikimakarsinat yms niin neliöitä säästyy. Pihatto maksaa ilman pohjaa noin 700 eur/m3. Tekemällä käytetyn lypsyaseman tai lypsämällä parsissa tarvitaan siihen tilaa. Eläinten keräilytila, mahdolliset yhdyskäytävät yms. eikä saada vanhasta parsinavetosta neliöitä hyödynnettyä vasikoille, poikiville yms. Uusi robo maksaa avustuksen jälkeen noin 90000 eur, käytetty lypsy kunnoissa 70000-80000 eur (ei avustus kelpoinen). Tuolla uuden robon hinnalla saat noin 100 m3 valmista pihattoa eli noin 8-10 lehmä paikkaa (maanrakennus huomioitu).  Tullu kierettyä useassa maitopalatsin avoimissa ovissa ja kun menee katsomaan robopihattoa niin lypsävien ryhmä robottien kanssa vie navetan pohjapinta-alasta  usein vain 50-65%. Takakierto, poikimakarsinat, turhan leveät ruokintapöydät yms vie paljon tilaa. Jos vaan pystyy hyödyntämään näissä tiloissa vanhaa niin säästö on huomattava.

Saman olen todennut itsekin että nykypihattojen tilakäyttö ei ole järin tehokasta. Juoma-altaat voi toki jättää pois, mutta kannattaako.? Jos ne tuo enempi etuja että lehmät juo paremmin, yksi kumpaankin päähän ja ruokinta aidalle vesikippoja.

Eiköhän tuo 700 € sisällä jo ihan pohjatkin.  Nykyisissä hankkeissa isoimmat neliöhinnat ovat ihmisten käyttämissä tiloissa (toimistotilat, tankkihuone ym), jopa yli  1000€ neliö. Ihan sileä kalustamaton betoni (pohjineen) on 300 - 400 € neliö. Jos pääsee rakentamaan halvempia neliöitä niin voidaan liikkua 500-600 € neliöhinnoissa kokonaiskustannuksissa, ei sisällä lietesäiliötä.

Vähän tommonen systeemi käytössä jo parikymmentä vuotta. Kai se on toiminut kun tänne asti jaksanut. Halpa rakentaa se ainut motivaatio mutta kannattaa miettiä jo valmiiksi mihin sen robotin sitten tyrkkää kun alkaa kaipaamaan.

Se optio siihen tulee. Tosin ei olla oikein robotti ihmisiä. Mutta voihan 10 vuoden päästä ajatella toisin.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 19.06.20 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.06.20 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.06.20 - klo:07:22

Kiinnostaa kovasti kuulla notta miten haukun etelää. Enhän nyt toki oo kettää käskenny tekemään navettaa,vaan kun joku edes suunnittelee niin en minä oo se joka alakaa maalata piruja seinälle. Ee kuulu tapoihini.Jonkun tehtävä seon kannustaa.

Rusina kysyi mielipiteitä pienempään pihattolaajennukseen ja sinä toimitit robottipihattoa joka maksaa n.1000.000 € jonka kuolettaminen näillä tuottajahinnoilla on vaikeaa . Sinä käskit tekemään robottipihaton koska sellainen on niin mukava . Koita nyt käsittää ettei robottipihattoa nyt pysty maksamaan eikä tekemään koska pankit ei rahoita eikä maitoa lisää vastaan oteta kuin huonommalla hinnalla jolla ei kannat tuottaa .

Robotin vaihtoa suunetelleet peruneet kaupan koska vieläkin tiukemmat ajat on edessä .

KIITOS. Sinä olet ainoa joka ymmärsi mistä on kyse. Hanke täytyy olla kompromissi tilan lähtökohdista sekä tuotantosopimukselle ja pankille sopiva on kokonaisuus. Eläinten ja ihmisten hyvinvointia unohtamatta.

Ole hyvä . Tuottajien tuntoja kuunneleena ja tiukoista talousvaikeuksista kärsineenä ymmärrän hyvin ajatuksesi . Tuolla suunitelmalla on s3e hyvä puoli jos , toivotaan , alkaa paremmin tuottamaan ja markkinoita on suhtautuu pankki paremmin uuden robottipihaton rakentamiseen .

Mittikää ja kypsytelkää ajatusta . Navettapiika laukoi tosi hyvin asiaa , nyt on hyvä kypsytellä ajatusta .

Semmonen idea tuli mieleen . Jos vanhan putkilypsykoneen virittelisitte uudestaan siten että olis käytävä josta lehmät kulkis mutta lypsäjälle tehty monttu jossa lypsimet kiinnittää eli semmonen erään lainen tanden lypsyasema . kÄYTETTYJÄ PUTKILYPSYKONEITA ON PALJON  , oho capslukko . Eli tavallaan uudellee tehty lypsyasema jossa putkilypsykoneen sovellettuna .

Ihan samaa olen miettinyt että olisi joku lypsyasemaa jäljittelevä. Tandem ei kiinnosta, mutta takaalypsy/kalanruoto olisi ok.  Viime vuonna oli myynnissä tosi hyvätasoinen lypsyasema, harmi kun sille ei ollut mitään paikkaa.
Tottakai lypsyasema olisi parempi. Putkilypsyssä kiinnostaisi ns. Tuplavaunut eli siinä on samassa kiskovaunussa kahdet lypsimet ja sais lypsyyn tehokkuutta. Mutta kuitenkin 40-45 lehmää ei ole paha homma lypsää.

En tiedä yhtään mikä olisi edes aikataulu. Aikasintaan 1.5 vuoden kuluttua voisi asiaa esittää päättäville tahoille ( pankki/ meijeri). Alkaa tummua jo tähän parsinavettaan. Lypsy ei ole paha yhtään, kun on alle 30 maidossa eikä ole mitään ylimääräistä. Meillä on kiskot ja irrottajat. Utareet ovat parantuneet, kohtalon ivaa että nyt alkukesästä yksi poksautti utareensa kun muuten muilla utareet ovat mallikkaita ja lypsinten kiinnitys on vaivatonta. Mutta se parsissa seisottaminen on nykylehmille liikaa; lehmät on jo niin isoja ja painavia seisomaan pitkän talven parsissa. Lisäksi 70-luvulla suunniteltu ilmatila ei riitä nykylehmille, kun ilmanlaadun merkityksestä lehmän hyvinvoinnille tiedetään nyt enemmän. Ym ym.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.06.20 - klo:07:22

Kiinnostaa kovasti kuulla notta miten haukun etelää. Enhän nyt toki oo kettää käskenny tekemään navettaa,vaan kun joku edes suunnittelee niin en minä oo se joka alakaa maalata piruja seinälle. Ee kuulu tapoihini.Jonkun tehtävä seon kannustaa.

Rusina kysyi mielipiteitä pienempään pihattolaajennukseen ja sinä toimitit robottipihattoa joka maksaa n.1000.000 € jonka kuolettaminen näillä tuottajahinnoilla on vaikeaa . Sinä käskit tekemään robottipihaton koska sellainen on niin mukava . Koita nyt käsittää ettei robottipihattoa nyt pysty maksamaan eikä tekemään koska pankit ei rahoita eikä maitoa lisää vastaan oteta kuin huonommalla hinnalla jolla ei kannat tuottaa .

Robotin vaihtoa suunetelleet peruneet kaupan koska vieläkin tiukemmat ajat on edessä .

KIITOS. Sinä olet ainoa joka ymmärsi mistä on kyse. Hanke täytyy olla kompromissi tilan lähtökohdista sekä tuotantosopimukselle ja pankille sopiva on kokonaisuus. Eläinten ja ihmisten hyvinvointia unohtamatta.

 

Navettapiika: kiitos viestistäsi. Meille jos tulisi tuollainen kompleksi, niin se toimisi lypsyaseman tapaan ja olis erilainen kuin  sinulla  oli. Vaihtoehtona vois olla kapea yksirivinen lypsyaseman?

Tuota lehmien  kulkemista lypsylle olen miettinyt, ja meillä olisi mahdollista että ne tulisi kokoomatilan kautta. Ja systeemi ehdottomasti niin että lypsyllä pärjää yksinkin. Lehmät kiinni pikalukituksella. Parsinavetan parsia ei olisi tarkoitus käyttää muuhun kuin lypsyyn ja jos asema tulisi niin sitten ei olisi niitäkään. Lehmät olisi pihatossa jos sellainen kerran tehtäis. Lypsyryhmän vaihtoja tulisi useampi sillä tarkoitus on jättää lypsypaikoiksi 8-10 partta, maidossa olisi kerralla noin 45 lehmää. Siksi täytyisi suunnitella sujuvaksi lypsy.  Umppareille ja erotteluryhmälle oma osasto uuteen navettaan myös. Vanhaan navettaan sairas ja poikimakarsinat joissa olisi vanha lypsymahdollisuus. Nuorkarjatilat riittää kun vanha poikimakarsina ja nykyiset umpparitilat siirtyisi nuorisolle.

Laskin että uutta pihattoa tarvis 550 m2. Oma arvio projektille olisi 350 000€  kun lehmäpaikat yht. 52, sis. umpparit. Vanhat tilat hyötykäytössä maitohuonetta myöten.

Käytettyä asemaa liikkuu niin halvalla että ergonomiasyistä kyllä harkitsisin sitä mieluummin (käytetty robottikaan ei ole kallis mutta käytetyn aseman ylläpitoon menee vuodessa tonni tai pari, ja käytetyn robotin ylläpitoon 10 tonnia riittää tai sitten ei)

Lypsy asemalle ei suorilta ole tilaa/ paikkaa ja lypsyaseman rakentaminen olisi ihan oma hommansa. Ainoa paikka olisi nykyisille lypsyparsipaikoille, mutta tulisi yksirivinen vaihtoehto. Tila jäisi kapeaksi. 

Lypsyrobotti ei ole vaihtoehtona tässä

Maitotilaneuvoja ehdotti että kun uusi pihattonavetta (robotilla) ei ole mahdollista niin sitten tämä karvalakki malli olisi kaikista halvin. En tiedä hintaa, mutta selvästi halvemmalla. Ammattilehdissä (Pellervo) ollut muutama tälläinen esittelyssä. Aikasemmin ajattelin että ei missään nimessä. Mutta nyt kun perinteiseen lypsyyn oli tullut uutuuksia. Esim. Lavalilla on uusi kevyt lypsin. Tuplavaunut ja tuplalypsimet viereisten lehmien lypsyyn on ollut saatavilla jo pidempään ja sitten ne icarin hyväksymät mittaavat koneet olisi huippu. Lypsypaikat otettaisiin toisen puolen navetasta niin että matkii ikäänkuin lypsyasemaa. Toinen puoli navettaa tarvitaan muuhun käyttöön.

Saako näihin investointitukea ihan normaalisti? Uutta tulee olemaan tietenkin lehmien makuuhalli, missä myös ruokinta, ape. Mitä pankit olisi näistä mieltä? Lehmäluku tulee olemaan pienempi kuin robotilla, noin 50+. Maitomäärän lisäys kohtuullisempi kuin robotilla, mikä voisi osuuskuntaa miellyttää..

Kunhan lehmät saisi parsinavetasta pois..

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 15.06.20 - klo:05:05

Turha täällä kenenkään on länkyttää maitotalouden ylivertaisuudesta.
Auringonlaskun ala. Juhlat tundran takana alkaa olla ohi.

Kannattavuus tähän asti perustunut vain ja ainoastaan poliittiseen suojeluun, markkinoilla tai kilpailukyvyllä ei ole ollut minkäänlaista osuutta. Tähän asti aina, ihan aina, kun on ulvottu kriisiä, on pennosia löytynyt, siis tähän asti.

Kovimmat tulevat pärjäämään, kun ammattitaito ja edellytykset kohdillaan. Suurentajat suurentamisen takia tulevat kaatumaan.

Turhaan vingut. Maetovilijely ,niin kun muukin viljely se onki tulevaisuuden ala,niille jotka osaa ja uskaltaa. Järkevästi toteutettu suurrennus se on ihan luonnollista ja välttämätöntä. Kuten tiedät miten siinnä käy kun ei tee mittää muuta kun vinkuu.

Hyväksyisin tuotantotuen jos se oikeasti koskisi tundraa tai muuten selvästi vaikeita viljelyolosuhteita.
Jos ja kun pohjalaisilta ja savolaisilta lähtee pohjoinen tuki ja ne jotka ovat laajentaneet sen tuen varaan, niin tulee kovat olot.

Tuosta että maitoalaa pitäisi jo kohdella ihan kuin mitä tahansa tuotantoalaa tai yritysmuotoa niin voin kertoa että täällä etelässä on kohdeltu niin jo jonkun aikaa niin. Pankkien kanssa yhteistyö on niin hankalaa kun siellä päässä ei kiinnosta tämän alan muutosherkkyys eikä aikaisemmat rasitteet mitkä painaa taustalla (maitolama ym), sekä kankea byrokratia ym.

Ei yhtäkään yksittäistä tilaa välttämättä "tarvita", vaikka olisi 25 robottia.

Enkä tosiaan puhu mistään korona-ajasta vaan laajemmista trendeistä kuten kasvipohjaiset korvaavat tuotteet, ilmastonmuutos jne.

Ja pelto voi silti suomessa olla yhtä arvokasta tai arvokkaampaakin kuin nyt 15 vuoden päästä eli turha sinänsä nyt on pistää tilaa myyntiin. Ja juuri nyt maidosta saa vielä siedettävän hinnankin.

Harvalla on työnsä takana ajatus koko ajan että mikä on nyt ja tulevaisuuden maidon tarve. Itellä on niin yksinkertainen asia kuin olisi työpaikka siihen saakka kunnes voi eläkkeelle siirtyä, ei mistään sen isommasta asiasta. Mielestäni ihmisellä on oikeus valita työnsä eikä tarvitse koko ajan olla  ajan tasalla asioista. Toki sellainen itsekkyys että ei huomioi ollenkaan muuttuvaa toimintaympäristöä kun suunnittelee laajennuksia.

Siinä olen samaa mieltä että täysin uusi yhden robon robottipihatto uudelle paikalle, uudella infralla on nyt lähivuosina täysin mahdoton ajatus. Se on kallista ja turhaa. Vanhaan olemassa olevan navetan laajennus tai muu tehokas hyödyntäminen voisi olla järkevämpi. Investoinnit varmaan jatkuu jossain vaiheessa, mutta niihin tulee osuuskunnilta oletettavasti tarkempi ohjaus ja nimenomaan sille uudelle tuotannolle sopimus määristä.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 13.06.20 - klo:14:38

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.06.20 - klo:10:47

[quote author=sorkkis link=topic=89592.msg1599352#msg1599352

Venäjän pakotteet aiheutti sen ettei juustot menneet kaupaksi Venäjälle muutakuin salakuljettamalla . Kiintiöiden poisto lisäsi maidontuotantoa muunmuassa Irlannissa ja muuallakin , tavaraa liikaa markkinoille ja hinnat romahti . Maitojauhetta varastoitiin liian pitkään ja hinta huono . Maailmalla on vientitukia jotka sotkee Suomen markkinoita , lammas hyvä esimerkki .

Eeuu jatkaa härkäpäisesti Venäjän pakotteita vaikka hyötyä ei ole .

Noniin halusin että nyt kirjoitit sen tuohon, että tulee sitten tyhmällekkin lukijalle selväksi. Kyl mä tän tiesin.
Nyt esitänkin kysymyksen, kun Venäjä on tunnetusti epävarma kauppakumppani ja vaikka tämän tuontirajoituksen aloittaja oli ehkä EU niin venäläiset meni kuitenkin eka sinne ukrainaan. Mut tää nyt on sivuseikka, pakotteet joka tapauksessa tuli. Mutta siis Venäjä on kuitenkin epävarma kauppakummani ollut iät ja ajat. Miksi valio on rakentanut toimintaansa sen varaan, että maitotuotteiden menekki venäjälle on taattu ikuisuuden? Olisiko syytä ollut jo aiemmin rajoittaa toimintaa tai viimeistään siinä kohtaa kun pakotteet tuli löydä jarrut pohjaan?

( Vähän lyhensin)

Siis jos muistatte  niin  silloinen Valion TJ vakuutti että tuottajat saa olla  huoletta, koska Venäjän vienti on vahva ja se vetää kyllä, (vienti oli silloin 30% kaikesta tuotetusta maidosta - pelkästään Venäjälle)! Asia muuttuikin sitten yhdessä yössä!

Ee se oo Valion Tj kenenkään navetta rojekteihin vaekuttannu.Ite net on päätöksensaä tehneet jotka on rakentaneet. Suurin osa on tavoitteissaan onnistunut ja voe olla nyt valintaansa tyytyväisiä.Ee venäjän vienti eekä mikkää muukaan vienti oo itestään selevää. Sen etteen pittää tehä työtä. Mikäs muu maitojalostaja se tekkee työtä viennin eteen kun tua Valio.
[/quote]

En viitannut laajentamisbuumiin. Vaan silloiseen tilanteeseen missä oltiin silloin. Tuohon venäjän vientiin.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 13.06.20 - klo:14:07

Ei se huonontua enää saa . Tilanteessa jossa nuoremmatkin pienempää paikkaa pyörittävät aikovat vaihtaa alaa koska laajentamiset tyssäs tähän Valion tiloilla .

Se että rakennemuutos etenee on itsestäänselvää, eli pieniä lopettaa. Se että pienempää paikkaa pyörittävä rakentaisi uuden navetan ei ainakaan olisi järkevää.

Se pienten tilojen lopettaminen ei ole ainakaan vielä auttanut muiden tilannetta, kun vastaanotetut maitomäärät meijereillä on vaan nousseet vaikka tiloja lopettaa yli 500 ja joinakin vuosina lähemmäs 1000 vuosittain.

Pienemmän tilan laajentaminen on mielestäni silloin perusteltua kun on kyseessä vielä nuorehkot tai keski-ikäiset yrittäjät ja erityisesti parsinavetasta pihattoon siirtyminen ja kohtuullisen kokoiseen sellaiseen. Enempi kiinnittäisin huomiota että keskituotoksia ei enää nosteta, vaan joidenkin kohdalla olisi varaa jopa laskea. Sillä lehmien lukumäärä tai lehmä paikkojen määrä ei ole tätä maitosumaa aiheuttanut vaan rajusti noussut nestetuotos, erityisesti laajentaneilla tiloilla. Kun taas lihanautasektorilla ollaan pulassa kun ei ole vasikoita, kun lypsylehmiä on aikaisempaa vähemmän. Maitoa on kuitenkin entiseen tapaan, vuodenajasta riippuen nousua on ollut 1-3% edelliseen vuoteen verrattuna. Pelkkä laajennus ei ole aiheuttaja, vaan tuotosten voimakas nosto.

Kohtuullisen tilin voi saada maidon kuiva-aineeseen ja karjan terveyteen panostamalla. Meillä on ollut kokeilussa matalampi tuotos ja ollaan panostettu terveyspuoleen enemmän kuin ennen. Navettatyötunneista hävisi 2 tuntia päivästä, sillä terve karja vähentää töitä. Oma jaksaminen on parantunut huomattavasti. Maito on aika paksua myös nykyään, kuiva-ainetta on. Maidosta 97-98% menee meijeriin.. Lehmien rakenteeseen ja parsimukavuuteen vielä jatkossakin täytyy panostaa. Uusi erä mattoja on tulossa ensi viikolla.

[quote author=sorkkis link=topic=89592.msg1599352#msg1599352

Venäjän pakotteet aiheutti sen ettei juustot menneet kaupaksi Venäjälle muutakuin salakuljettamalla . Kiintiöiden poisto lisäsi maidontuotantoa muunmuassa Irlannissa ja muuallakin , tavaraa liikaa markkinoille ja hinnat romahti . Maitojauhetta varastoitiin liian pitkään ja hinta huono . Maailmalla on vientitukia jotka sotkee Suomen markkinoita , lammas hyvä esimerkki .

Eeuu jatkaa härkäpäisesti Venäjän pakotteita vaikka hyötyä ei ole .

Noniin halusin että nyt kirjoitit sen tuohon, että tulee sitten tyhmällekkin lukijalle selväksi. Kyl mä tän tiesin.
Nyt esitänkin kysymyksen, kun Venäjä on tunnetusti epävarma kauppakumppani ja vaikka tämän tuontirajoituksen aloittaja oli ehkä EU niin venäläiset meni kuitenkin eka sinne ukrainaan. Mut tää nyt on sivuseikka, pakotteet joka tapauksessa tuli. Mutta siis Venäjä on kuitenkin epävarma kauppakummani ollut iät ja ajat. Miksi valio on rakentanut toimintaansa sen varaan, että maitotuotteiden menekki venäjälle on taattu ikuisuuden? Olisiko syytä ollut jo aiemmin rajoittaa toimintaa tai viimeistään siinä kohtaa kun pakotteet tuli löydä jarrut pohjaan?
[/quote]

( Vähän lyhensin)

Siis jos muistatte  niin  silloinen Valion TJ vakuutti että tuottajat saa olla  huoletta, koska Venäjän vienti on vahva ja se vetää kyllä, (vienti oli silloin 30% kaikesta tuotetusta maidosta - pelkästään Venäjälle)! Asia muuttuikin sitten yhdessä yössä!

Nyt on tullut noin 10  paalia hehtaarilta, mutta ne ovat tosi tiiviitä. Kolme 4-5 hehtaarin lohkoa on tehty. Ihan ok silti,  kun odotukset olivat vielä ennen sateita todella huonot ja nyt ne on tehtävä kun käristys helteet tulee.