Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Lähistöllä lopetti hevostalli jo pari vuotta sitten. Hevonlannat oli hyvin kompostoitunut ja sitä pyydettiin hakemaan sieltä niin paljon kun halusi. Eilen levittelin sitä ja oikein hyvää mustaa multaa on. Kyllä kaikki hevonlannat kannattaa kompostoida. Noissa omissa on niin paljon rehua mukana että se ei aina oikein multaannu niin hyvin ja vielä jos joukossa on pitkää pahnaa, mikä vähän hidastaa.
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Sulla tuo varmuus bisneksen hyvyydestä selviää (tulojen)tukien suuruuden mukaan.
Ei välttämättä niin. Että tulojen suuruudesta. Mutta. Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?
Täälä etelässä puuttuu kahden ihmisen palkka, yksi vanha 20 vuotias Volvo on, viimeksi ostettu traktori on yli 6 vuoden takaa, KÄYTETTYNÄ. Kyllä puuttuu ja sen huomaa.
Lehmäpalkkio on noin puolet pienempi, onneksi se on. Mutta sen takia tulee pidettyä huonoja lehmiä ja tyhjiä lehmiä pidempään.
Tilamaitokäyttö ei kai ole pääasiassa silloin jos myydään meijerille. Kutun maitoon on pitkä matka. Vuoristoeurooppaan verrattuna Suomessa on lirumaito. Ja varsinkin nyt kun holsteinit ovat yleisin rotu ja niistä tulee vielä enempi maitoa. Jerseyt ja suomenkarjat eivät ole täälä yleisiä kun nesteen osuutta haluttiin takavuosina nostaa. Nyt sille tulee stoppi.
Julmaa tekstiä. En kiellä että tottakin, mutta läheskään kaikki tuottajat eivät ole olleet noissa "talkoissa" mukana. Siitä olen samaa mieltä että joku tuotantosopimus olisi pitänyt olla jo aiemmin.
Henk.koht. häirihtee se että tällaisena aikana Faba kiertelee palkitsemassa jokaisen yli 12000 EKM tuottavan tilan ja ekstra palkinto vielä yli 13 000 ekm keskituotoksesta. Lely palkitsee pelkästä vedentuottamisesta vielä lisäksi. Näitä palkitsemis sääntöjä pitäisi alkaa muuttamaan kuiva-ainekiloihin.
Osuuskunnat voisi laittaa lehmä kohtaisen nestetuotoskaton. Navetan lehmäpaikkojen/ eläinrekisterissä olevien lypsylehmien mukaan. Aikasemmin tonkkapostissa annettiin lukema 11500 litraa/lehmä laajentaville tiloille. Se mahdollistaa yli 12 000 kilon keskituotoksen, mutta ei juurikaan yli 12500 kg. Kun litroja on aina vähemmän kuin kiloja, ja maidosta noin 3-5 % jää tilalle. Tämä olisi ihan kohtuullinen taso, edelleen korkea tuotos on mahdollinen.
Olishan tuo kilpailukyvyn kannalta järjettömintä, jos aletaan parhaita tiloja rankaisemaan.
Se ei ole kilpailukykyä kun on alettu tuottamaan lisää vettä. Nyt kun Valio alkanut purkittamaan pihattomaitoa varmaan keräillen enempi niiltä tiloilta mistä rasvaa on vähemmän niin pystyy vähän lajittelemaan eriä niin että vahvemmista maidoista tehdään arvotuotteita ja " lirumaidoista" purkkimaitoa. Prosessit ovat edes vähän taloudellisempia.
Edelleen Valio maksaa veden tuottamisesta liikaa. Rasvan arvo on edelleen alhainen; eli vähemmän maitoa, enemmän kuiva-ainetta ei edes kannata nyt näillä pitoisuus hinnoittelulla. Jo aikaa sitten "luvattiin" että pitoisuus hinnoittelu ja varsinkin rasvakymmenyksen arvo tulee nousemaan. Hiljaista ollut sillä saralla.
Näin kuukauden päivälaidunnuksen jälkeenkin tulee mieleen , että lehmän parresta pois tai parteen saaminen on parsinavetan töistä ihan varmasti se v1ttumaisin. Tänäkin aamuna kierrettiin vähän kehää. Harjan varsikin katkes, tosin lehmä juoksi sitä päin kun se nojas seinää 
Tämä nyt ei liittynyt tietysti aiheeseen mutta tuli vaan mieleen 
Niinpä, juur tämä. Nythän se jo sujuu, mutta ensimmäiset viikot on pelkkää tuskaa, kun vanhat lehmätkään ei muista omia paikkoja. Alkukesä on ihan helvetin raskas, kun siinä on melkein vuoden työt tiivistetysti kuukaudessa ja se lehmien opettaminen siihen vielä päälle. Kyllä hermo palaa , joskus ihan pelkästä uupumuksesta ja vitutuksesta.
Menetetään parsinavetan takia lehmien elinikäistuotoksista iso lovi. Se on niin toimimaton nykylehmän tarpeisiin. Vanhat seinät jotka on kauan aikaa sitten maksettu, tuottavat nyt tappiota.
Eihän tässä yksinkertaisuudessaan ole kyse muusta, kuin valion rahkeet alkaa loppua.
Maidon kulutus vähenee ja kilpailukykyisemmät tuottajamaat valtaavat markkinoita.
On puhuttu valion vientivastuusta. Nykyään markkinatalous hoitaa tämän vientivastuun.
Viedään jos markkinat ja hinta kohtaavat. Ja kaikkein oleellisinta muilla sektoreilla. Jalostava teollisuus tehnyt
sopimukset ennakoidun tarpeen mukaan. Kysynnän ollessa oletettua suurempaa, on loppu raaka-aine
hoidettu tuonnilla, jolloin kotimaisenkin hinta saatu pidettyä kurissa.
Aina tähän asti, maidontuottaja on tehnyt mitä lystää, muiden tehtävänä hoitaa markkinat ja kustantaa lysti.
Vieläkin vallala mielikuvaa Jumalasta seuraava, ylöspäin.
Monella muulla sektorilla, tuotanto hoidettu tuotantosopimusten kautta.
Sov.i.t.t.u hinta, määrä, laatu, etukäteen. Jos joku kolmesta ei ole kohdillaan, korkeintaan silitetty päätä ja sanottu voi voi.
Ja jos neljäs kohta, pärstäkerroin ei sovi, et tuota.
Tämä kaikki on valiolaisille uutta opeteltavaa markkinataloudesta.
Julmaa tekstiä. En kiellä että tottakin, mutta läheskään kaikki tuottajat eivät ole olleet noissa "talkoissa" mukana. Siitä olen samaa mieltä että joku tuotantosopimus olisi pitänyt olla jo aiemmin.
Henk.koht. häirihtee se että tällaisena aikana Faba kiertelee palkitsemassa jokaisen yli 12000 EKM tuottavan tilan ja ekstra palkinto vielä yli 13 000 ekm keskituotoksesta. Lely palkitsee pelkästä vedentuottamisesta vielä lisäksi. Näitä palkitsemis sääntöjä pitäisi alkaa muuttamaan kuiva-ainekiloihin.
Osuuskunnat voisi laittaa lehmä kohtaisen nestetuotoskaton. Navetan lehmäpaikkojen/ eläinrekisterissä olevien lypsylehmien mukaan. Aikasemmin tonkkapostissa annettiin lukema 11500 litraa/lehmä laajentaville tiloille. Se mahdollistaa yli 12 000 kilon keskituotoksen, mutta ei juurikaan yli 12500 kg. Kun litroja on aina vähemmän kuin kiloja, ja maidosta noin 3-5 % jää tilalle. Tämä olisi ihan kohtuullinen taso, edelleen korkea tuotos on mahdollinen.
Älkää nyt oikeasti mitään työhelvettiä suunnitelko. 
Jos on mahdollista saada aikaiseksi lehmille tuollainen edullinen halli, niin miksi pitäisi tyytyä putkikonelypsyyn, tai edes asemaan, kyllä se automaattilypsinkin halvemmassa tilassa lypsäisi. Sitä paitsi jäisi vanha navetta kokonaan nuoren karjan yms. käyttöön. Ja ostaa uuden robotin suosiolla. Jättää massikan tai muun vaihtamati muutamaan vuoteen ennemmin.
Robottipihatolle ei saa rahoitusta.
On ne saaneet varmaan robottipihattojen hintoja alaspäin. Lehmäpaikkaa ja neliöitä kohti yhden robotin pihatto on edelleen kallis. Isommissa robottipihatoissa on hinnat laskeneet enemmän kuin yhden robotin pihatossa, kun vertaillaan vain kokonaan uusia, uudella rakennuspaikalla. Yhden robotin hanke kannattava vain (?) kun sen saa sijoitettua vanhaan pihattoon, eikä tarvita kaikkea uutta ympärille. Käytetyt robotit näissä kohteissa hyvä vaihtoehto.
Ja niinkuin tuossa jo sanottiin niin hankala on tietää mille maitomäärälle edes on mahdollista saada sopimusta. Olisi tosi huono tilanne että nämä nykyiset /vanhat tuotantomäärät lyödään lukkoon ja niistä vielä täytyy vähentää 5 %. Ymmärtäisin että voimakkaasti laajentaneiden sekä tuotosta nostaneideiden tilojen kohdalla tehtäisiin näin, mutta että se koskisi kaikkia tiloja, myös niitä jotka ovat odottaneet omaa vuoroaan investoinneissa.
Olisi pitänyt olla valmiina ennestään joku pihatto niin jatkaminen ja investointi siihen olisi helpompi. Ja niitähän nyt onkin tehty viime vuodet valtavasti. Parsinavettatilalla on nyt paljon isompi kynnys päästä/ siirtyä uuteen pihattoon.
Minkälaisella logiikalla ja laskentakaaviolla eläinhallin saa 350 000 eurolla, jos lypsää vanhassa navetassa, mutta miljoona menee, jos laittaisi robottilypsyn, kun lypsyväline maksaa osapuilleen 150 000 euroa? 
Neliöitä 2-2.5 kertaa vähemmän kuin robohallissa. Lehmäpaikkoja noin 10-15 vähemmän. Ei uutta ja kallista toimisto-, maitohuone-, sosiaalitilaa. Ei uusia nuorkarjatiloja. Vanhan rakennuksen neliöiden hyötykäyttö ym. Edullisempi runko vaihtoehto mahdollista, kun jännevälit ovat pienet.
Neliöhinnat noudattavat toteutuneiden hankkeiden eläintilojen hintoja. Lähteenä on käytetty mm. Valion pihattokurssien materiaalia kustannusten laskemisessa.
Oliko samaisella kurssilla robottipihattojen kustannusarvioista ?
Niitähän ne just vaan oli. En ole ollut nyt moneen vuoteen kursseilla mutta olen Valmasta selannut kurssimateriaalin kun se laitetaan sinne kurssin jälkeen.
Minkälaisella logiikalla ja laskentakaaviolla eläinhallin saa 350 000 eurolla, jos lypsää vanhassa navetassa, mutta miljoona menee, jos laittaisi robottilypsyn, kun lypsyväline maksaa osapuilleen 150 000 euroa?
Neliöitä 2-2.5 kertaa vähemmän kuin robohallissa. Lehmäpaikkoja noin 10-15 vähemmän. Ei uutta ja kallista toimisto-, maitohuone-, sosiaalitilaa. Ei uusia nuorkarjatiloja. Vanhan rakennuksen neliöiden hyötykäyttö ym. Edullisempi runko vaihtoehto mahdollista, kun jännevälit ovat pienet.
Neliöhinnat noudattavat toteutuneiden hankkeiden eläintilojen hintoja. Lähteenä on käytetty mm. Valion pihattokurssien materiaalia kustannusten laskemisessa.
Nyt vasta luin 22.6. MT.stä jutun " Maitotiloilta isot investointihalut....". Siitä tämä poru varmaan lähti. Mutta teksti käsittelee enemmän Kantarin arviota valion tuotantosopimusten vaikutuksista tuleviin lukuihin. Ennusteen mukaan ja ttuotantorajoitusten toteutuessa lehmät vähenee entisestään, mikä ei paranna kasvattamoiden tilannetta. Lisäksi tuotantosopimukset voivat vain edistää rakennemuutosta ja jopa nostaa keskituotoksia, sillä jos leikkuri koskee myös matalan tuotosten tiloja samassa suhteessa niin ne eivät voi mitenkään jatkaa. Kun taas huipputuotostiloilla meininki jatkuu lähes samana, maitoa saa tuottaa edelleen yli 12000 litraa/ lehmä luvan kanssa (mikäli tuotostaso on ollut aikasemmin hyvin korkea) ja c-alueella vielä tuet päälle. Jos tätä ei yhtään tasoiteta niin että matalatuottoiset tilat saisivat tuottaa entiseen tapaan ja yli 12 000 litraa/ lehmä tuottaville tulisi isompi leikkuri, niin se toisi tuotantosopimukselle paremman vasteen. Kun tämä vaan ymmärretään niin tuotannon rajoittamisesta olisi jotain hyötyä! Esimerkiksi pikkutilat jotka tuottavat parisataa tuhatta litraa tai vähemmän vuodessa, niin niiden tuotantoon puuttumisella ei ole mitään vaikutusta kokonaistuotanto määriin. Päinvastoin niiden mukana olo tasoittaa tilannetta niin että liian nopea rakennemuutos ei vesittäisi tuotantosopimustuotantoa. Koska jos niin tulee käymään ja Valiolle tulee vaan isompi lasku minkä jäljelle jääneet uottajat maksaa tuottajahinnastaan. Lisäksi pahimmillaan sopimustuotanto uhkaa suomalaista naudanlihantuotantoa.
Kiuruvesi -Sievi linjalla on laajemminki noeta oikeita maetoviljelijöitä .Johtuu juurrikin siitä että tuottaat.Etelässäki niitä on heitä on vaan paaljon vähemmän. Ee houkuttele siellä.Se on raskas laji tua maetovilijely. Etelää ymmärrettään siinnä suhteessa.Helepommallaki kun pääsevät.
Jaksat sitte etelää moittia .
Epäilin Rusinan kirjoituksia vesimaidon tuottamisesta pohjoisessa mutta totta se näkyy olevan . Voitko väittää ettei tuet nouse melko reippaasti pohjoiseen mentäessä . C-2 tukeen saakka vielä ihan kohtuullista mutta siitä ylöspäin nousee reippaasti .
Hyvä epäillä ennen kuin voi oikeaksi todistaa.
Tuotos tarkkailutulokset antaa selvää osviittaa. C2 tukialueella on jopa 500 kg korkeampi keskituotos kuin ab-tukialueella. Eli mitään haastavia vuoristo-olosuhteita siellä ei voi olla. Esimerkiksi Keski-Euroopassa vuoristoalueen tuotantotuki myönnetään vain vuoristoalueilla laiduntaville vuoristoroduille. Nämä lehmät lypsävät noin 4000 kg per kausi. Eli 2,5 kertaa vähemmän kuin Suomen Savossa. Kuinka paljon näillä olosuhteilla on tekemistä meidän pohjoisen tuen kanssa?
Holstein rotu on myös yleistynyt rajusti näillä C2 tuen alueilla kun Holsteinista saa enemmän nestettä. Ja kun jokaisesta tuotetusta maitolitrasta saa tuen! Kyselin semmarilta että meneekö Ayrshiresonneja enää yhtään, kun olin lukenut Nauta lehdestä kuinkb Holstein on jo ylivoimaisesti suosituin. Hän vastasi että omalla alueellaan (Päijät-häme) ayrshireä menee eniten ja sitä hän tilaa omaan säiliöön enemmän kuin holsteinia. Onko tämä tukipolitiikka nyt jakanut rodut kahtia? Etelässä Ayrshire ei ole yhtä paljon menettänyt suosiotaan ja Jersey sekä Suomenkarjakin ovat lisänneet pientä kiinnostusta. (Tällä alueella semmareilla on yleensä Jerseyn siementä mukana, ei tarvitse siis erikseen tilata.) Etelässä siis pitoisuusroduilla on selvästi isompi painoarvo kun veden tuottamisesta maksetaan huonommin.
Mielestäni tilojen välillä on valtavia eroja, tuotantosuunnan sisällä. Ei voi yleistää että mikä tuotantosuunta on kannattavin. Toiset tilat ovat alkujaan pieniä ja köyhiä jo pitkän ajan takaa, toiset tilat ovat isoja "kantatiloja" joilla on ollut seudun parhaat pellot ja metsät iät ajat. Myös päärakennus on yleensä sen mukainen. Kyllä näissä on selvä iso ero lähtökohdisa. Keskivertotilojenkin isäntäväki joutuu enemmän näkemään vaivaa että pääsee edes lähelle parempien tilojen asemaa. Kyllä sen näki selvästi kun alettiin käymään avoimissa ovissa 2012. Ei tarvinnut kuin vanhan päärakennuksen nähdä niin tiesi mistä paikasta on kyse.
Reilulla 20 lehmällä lisääntyisi paikat. Rahoitusta ei saa ellei toiminta oikeasti laajene ja on mahdollista ettei tähän rahoitusta myönnetä. Jos sellainen hissukseen rakentaminen onnistuisi purkukamoista. Pohjat maksaa ja uudet betonivalut ja tietenkin työ ja tarvikkeet, sekä mahdolliset konevuokrat.
Se 350000 egeä on pelkkä oma arvio, se voi olla noin 400 000 korvilla hyvinkin. Ei ole lasketettu. Ihan mahdollista että haukkaa kakkaa ja pakosti tulee nyt olosuhteiden pakosta vähintään 2 vuotta miettimisaikaa. Eli ei tässä olla hevosen eikä jäniksen selässä.
Kuinka kauan aiotte tuottaa maitoa ja onko jatkajaa tiedossa? Jos on tarkoitus jatkaa 15 vuotta kannattaisi miettiä parsinavetan parannusta. Hyvät matot, ilmastoinnin parannus, kennolevyt ikkunoihin, jopa katon nosto. Jos aikaväli pidempi niin sitten voisi ajatella sitä pihattoa. Lypsyasemia saa tosiaan halvalla. Multakin lähti halvalla Puolaan. Ei se lypsyasema pihattoon ihan kauheasti lisäneliöitä tuo.
Tota navettaa ei enää paranneta. On kokeiltu erilaisia mattoja, ym. Siitä pitkästä talvesta parsissa tulee ongelmia. Talviulkoilua kokeiltiin pari talvea, se oli valtavan työllistävää. Sitten talvetkin on muuttuneet huonoiksi ulkoiluun Mielummin lopetan nämä hommat kokonaan.
En yhtään tiedä moneksi vuodeksi, kun meillä piti olla uusi pihatto jo 4 vuotta sitten. Sitten tuli maitolama ja muitakin mutkia matkaan. Nyt kun ei tiedä onko tällä alalla jatkuvuutta niin ei mitään isoja velkavankeuksia voi asettaa. Mielestäni taas 15 vuotta on pitkä aika ja sille ajalle kannattaa jo investoidakin. Jos tietäis että 5 vuoden sisään lopettaa niin sitten pysyisi loppuajan tässä. Eläkeikään olis reilu 20 vuotta, kun ei tiedä kuinka vanhaksi meitä pidetään työssä. Olisin halunnut nähdä mihin oltaisiin päästy. Pieni karja ja vanha navetta on kapasiteetin tiellä. Ei olla vielä nähty sitä mihin olisi mahdollista. Ollaan tiettyjä asioita saavutettu kyllä. Mutta jäisi hampaan koloon jos tähän pitäisi tämä jättää.
