Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kovin näkyi pöhnäsen näköinen olevan tuo pääkepulainen.
Itselläni on ollut 2. Karmein kohmelo erään laivareissun jälkeen. Hyi helv.😆 Vaikka siitä on yli 15 vuotta niin muistaa vieläkin.
Kehitys on väistämätön. Parsinavettoja vielä 44 prosenttia tällä hetkellä. Sen tuotantokapasiteetti alkaa tulla käyttöikänsä päähän ja yhtenä vaikuttimena on voimakas vastarinta parsinavettoja kohtaan muissa tuottajissa ja kuluttajissa. Ei ne kaikki onnistu tekemään korvausinvestointia vaikka haluaisivat.
Kepu on tehnyt strategisen virheen suosiessaan viime vuosina nuoria poliittisia broilereita ministeri ja muissa nimityksissä. On kuviteltu näin saatavan kannatusta kaupunkilaisilta, samalla kokeneenmat poliitikot on syrjäytetty, heitä kannattavaville juureville maaseutukepulaisille on tällä tavalla pyllistelty, kun on kaupunkilaisille kumarreltu.
Sukupolvenvaihdos pitäisi tehdä tyylillä, ei näin. Ongelma on just, että niitä iäkkäitä äänestäjiä on paljon ja ne on nyt tavallaan lakastu sinuun.
Joko tästä on ollut täällä puhetta? Risteily oli jäänyt väliin ja kauhea huuto Apollonkadulla. Ikäsyrjintää.
>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan
70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta
Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.
Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa 
Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä. Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.
Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta. 
No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.
Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.
Tätä justiin mietin, ei tässä maajussi ole hyötynyt tehokkuuden kasvusta, varmaan tilakohtainen juttu. 
No tämähän johtuu siitä että Suomessa kymmenet vuodet pönkitettiin liian tehotonta maataloutta. Eli ongelma ei ole tämän hetken huono (?) kannattavuus vaan se että se aiemmin oli keinotekoisesti liian hyvä. Se menneisyys johon nykytilaa verrattiin oli iso valhe, maatalous oli yksi tapa työllistää ja pitää syrjäseutuja pakkoasuttuina.
Nykyään me ollaan siinä normaalitilanteessa jossa koko muu Eurooppa on ollut kymmenet vuodet. Se on nyt vaan totuttava ymmärtämään tämä asia ja heitettävä ne isoisän allakat ja muistiinpanot keskuslämmityskattilaan.
Hyvä kirjotus backspacelta. Noin se asia juuri on. Tilanne ei tule muuttumaan enää samaksi. Tukipolitiikalla tätä venkoilua yritetään aina sieltä täältä korjata ennenkuin todetaan että rahaa on oikeasti niin vähän ettei siitä ole jaettavaksi.
Homma on mennyt jo pitkän aikaa hyvästi pieleen, ite olisin kaivannut selvempiä linjoja mihin maataloutta kehitetään. Kohta nelikymppisenä on haastavempi hypätä uudelle työuralle, sattuneesta syystä koulutustakaan ei liikaa ole, hankaloittaa entisestään. Tehostusta on helppo vaatia nopealla aikataululla, mutta mistä keksitään uusi toimeentulo tuotannosta luopuville. 
No aika pitkään on ollut tiedossa, että tehosta ja laajenna. Jonkun aikaa voi mennä ilman kehitystä, mutta sitten kynnys kasvaa liian korkealle. Nelikymppisenä ehtii vielä tehdä navetan tai jotain muuta.
Yksi uusi navetta sopii aina jonnekkin kukaan ei ole puhunut vielä sitä vastaan muuta kuin mielipiteissä.
Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.
Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla.
Risteilijää hitsaavalle samoin ? Todellisuudessa tämä on nähty vain paperi- ja sellutehtaissa. Mitä tulee lypsikin heruttamiseen, Alpohan jo sanoi totuuden: Suurten, nykyaikaisten navetoiden kannattavuus on erinomainen.
Näyttäs tosiaan että kannattavuudessa ei ole valittamista kun lähtötilanne on hyvä ja tuotanto hallinnassa, eikä rahaa vuoda ulos.
Vaalien jälkeen yhtiöveron taso noussee ja listaamattomien yhtiöiden osingot tulevat vähintään pääomaverotetuksi; jollei sitten ansiotuloverotuksen puolelle pakkosiirretä taas lisää.
-SS-
VATT:in selvityksistä voi tehdä johtopäätöksen, että osinkoverotus kiristynee. Näkevät, että se 8 prosentin verovapaa osuus nettovarallisuudesta on liikaa. Se nostetaan mieluiten itselle ja investoidaan velkarahalla, tämä vääristää kohteiden valikoitumista varmaankin valtion kannalta ei niin mielekkäisiin raskaisiin koneinvestointeihin, noin ymmärsin. Yhteisöveroon tuskin puututaan, koska silloin taas yritykset alkaisivat siirtää toimintojaan edullisimpiin maihin. Mutta eihän näistä tiedä, nyt nostan itselle vuodessa sen 17600 ja loput jää tilan kehittämiseen.
yhteisöveroa tuskin nostetaan, siitä kaikki, etenkin vasemmisto pitää huolen. Yritysten pääkonttorien pako ulkomaille tekisi pahan loven verotuloihin ja jakovara supistuisi... 20% säilynee.
Tulolähdejako voi muuttua eli maataloustuloa alettaisiin verottaa muiden elinkeinojen tapaan.... hölmöä, mutta mahdollista. Nykyisen oy-maatilan verotuksen katto on käytännössä 26%, sama katto ilman yhtiöittämistä on nyt 28,5% eli isoista eroista ei ole kysymys. Laajenevaa tilaa ilman yhtiötä rangaistaan kovimmin ja veroprosentti voi mennä yli tuon, onko tämä oikein? Joskus yhtiöittämisellä pelastetaan tila, kun muut keinot on käytetty.
Rikoksella hankitun ja yhtiön taseessa olevan rahan ongelma on sen käyttö... ei voi ostaa mitään mukavaa itselle tai matkustella, kun raha ei juridisesti ole kulutuskelpoista. Rikollista rahaa pestään ja yhtiön raha pitää kuljettaa verotuksen läpi, että se on käytettäväissä. Nuorena voi kerätä firmaan, keski-ikäisenäkin vielä... jossain vaiheessa mieli muuttuu. Kait yhtiö palkat sentään maksaa?
Maatila on osa elämäntapaa ainakin itsellä. Ihan sama onko varallisuus itsellä vai yrityksellä (tilalla) ei sitä ole tarkoituskaan kuluttaa pois. Siitä toivotaan saavan elanto.
Osakeyhtiö auttaa kun poistopohja on ohut ja vailla poistopohjaa olevaa peltoa on ostettu velaksi. Sitten tietenkin tilat jotka ovat syöneet poistonsa ennen aikaisesti hyötyvät - heille se voi olla joskus pelastus - raha mikä meni ennen veroihin voidaan käyttää velkoihin.
Vaalien jälkeen yhtiöveron taso noussee ja listaamattomien yhtiöiden osingot tulevat vähintään pääomaverotetuksi; jollei sitten ansiotuloverotuksen puolelle pakkosiirretä taas lisää.
-SS-
VATT:in selvityksistä voi tehdä johtopäätöksen, että osinkoverotus kiristynee. Näkevät, että se 8 prosentin verovapaa osuus nettovarallisuudesta on liikaa. Se nostetaan mieluiten itselle ja investoidaan velkarahalla, tämä vääristää kohteiden valikoitumista varmaankin valtion kannalta ei niin mielekkäisiin raskaisiin koneinvestointeihin, noin ymmärsin. Yhteisöveroon tuskin puututaan, koska silloin taas yritykset alkaisivat siirtää toimintojaan edullisimpiin maihin. Mutta eihän näistä tiedä, nyt nostan itselle vuodessa sen 17600 ja loput jää tilan kehittämiseen.
No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.
Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.
hyvin tarkalla seurannalla pystyttäisiin keskikokoiselle tilalle takaamaan kohtuullinen tulotaso. Aina kun tilakoko/eläinmäärä kasvaa, niin tuotteiden hinta laskee samassa tahdissa. Isojen tilojen isännät pärjäisivät silti paremmin. Tämä takaisi ahkerille ja yritteliäille viljelijöille keskimääräistä paremman tulotason, joka olisi oikein, eikö? Teet enemmän töitä, otat isompia riskejä, laitat pääomia enemmän peliin... siitä pitääkin palkita, tästä ollaan kaikki (kapitalistit ainakin) yhtä mieltä.
Sitten tullaan vastaan progressiivisella verotuksella tai tilakohtaisilla tukikatoilla. Liiasta ahkeruudesta aletaan rangaista. Samaa kasvia viljelevälle naapurille jää siksi enemmän tuloa, koska hänen tulonsa ovat pienet ja hän ei ole ottanut riskiä kasvattaakseen viljelypinta-alaansa, onko se oikein?
Verotukseen on nyt tarjolla ratkaisu ja tila toimii pankkina mihin voi kerryttää varallisuutta.
Meinaako ne koskea pohjoiseen tukeen?
Historia taitaa olla paikalla aika raju. Liekkö nurkissa mitään menneisyyden haamuja🤔
Kumman ottaisitte ennemmin, piikin, vai joutumisen laitokseen loppuiäksi?
Tummossija ajattellee,vae.Ja tulevaesuuven visijo näöttäs kuitenki olevan valosa.Minnen ymmärrä.
Joo, eihän nuita kannattaisi miettiä, mutta tässä 40 plus iässä on huomannut että aikaa menee aika nopeasti ja jos elää voi edessä joskus olla. Nyt ajatus joutumisesta joskus johonkin laitokseen hieman kammottaa.
Voihan sinne joutua periaatteessa milloin vain, esim yli nelikymppisellä voi tulla vaikka kaupan kassajonossa aivoinfarkti joka vie toimintakyvyn.
Kumman ottaisitte ennemmin, piikin, vai joutumisen laitokseen loppuiäksi?
Tässä on paradoksi!!!
Jos ottaa piikin, niin silloinkin on todennäköisesti laitoksessa loppuikänsä
Huh, hyvä huomio tuokin.
>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan
70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta
Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.
Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa
Ihan normaalia tuo oli vielä 1980 luvulla, paitsi sitten oli ne joilla oli 17 lehmää ja keskuslämmitys.
