Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 3 [4]

Viestit - Kirjanpitäjä

Ratkaisevaa työleveydessa on lautasen korkeus väh. 160 cm  maasta ja lautasen kierrosnopeus suurin mahdollinen.
koekylvö kevytpeitteen päällä, siinä näkyy työleveys ja tasaisuus, näkee sen tosin pellossakin.
Vehnä ja ohra soveltuvat parhaiten kerääjäkasvitoimenpiteelle, hyvä kaurakasvusto varjostaa ehkä liikaa.
Itsellä on käytössä tuo Suomen suorakylvön myymä keskipakolevitin, joka on asennettu etupainotelineeseen aika korkealle.
Pelkästään puna-apilaa on sillä ajettu, pari päivää rikkaruiskutuksen jälkeen on ja ruiskutusurat on 16 m. välein.
Valko-apilalla ja ns. heinäkasveilla on varmaan huomattavasti kapeampi työleveys. Rikkaaineissa pitää miettiä
maavaikutus ja muutenkin yhteensopivuus apilan kanssa.
Meillä on emolehmillä tavalliset läpällä varustetut juomakupit, liitetty sarjaan vesi toisesta kyljestä sisään ja toisesta ulos.
Pakkasilla 15 litran lämminvesivaraajalla lämmitetty vesi kiertää kiertovesipummpulla ja kun eläimet juovat tulee verkostoon painesäiliöstä vesi.
Ilmaus venttiilit pitää olla korkeimmassa kohdassa.
Oli aika halpa systeemi ja on toiminut kolmevuotta.
Se kahden kasvin viljelyvaatimus on tosiaan hankala pienillä pintaaloilla, ei tosiaan riitä että tänävuonna kaikki ohralla ja ensivuonna kauralla, vaikka siinä viljelukierto toteutuu hyvin.
Hallinto vaatii että yhden kasvin lisäksi pitää olla vähintään 0,05 ha jotain muuta, ainoastaan nurmea voi olla koko ala.
Muutama vuosi sitten kaveri koitti tuota yhden kosvin viljelyä eli kaikki 9 ha kauraa, kasvu oli hyvää ja sato onnistui, mutta sanktiota tuli
yhden kasvin viljelystä.
Tässä on käsitelty verotusta, mutta tuossa eläkeasiassa on ihan omat kiemuransa.
Jos et ole vielä 63- vuotias, niin kannattaa kysellä Melasta, että kuinka paljon pitää olla toimintaa, ettei Myel työtuloa lasketa liian pieneksi.
Kannattaa selvittää kuinka paljon jäljelle jäävastä toiminnasta saa kertymään työtuloa, esim konevuokrat metsän hankintahakkuutyöt.
Myös osaaikaeläke on peltojen vuokrauksessa mahdollinen.
Jos maatalous lopetetaan pysyvästi esim. peltojen myynti ja rakennuspoistoja on jäljellä, voi menojäänöksen poistaa kerralla
rakennukset siirretään yksityiskäyttöön.
Myös koneet siirretään yksityiskäyttöön ja sen jälkeisiä luovutuksia käsitellään TVL:n mukaan.
Vuokraustilanteessa on kysymys tilapäisestä tilanteesta esim. 5 v. vuokrasopimus, tällöin toimitaan lähes samoin kuin
viljely jatkuisi.
Luonnolisesti polttoaine kuluja ei voi olla muuta kuin urakointitöitä vastaavasti, polttopuuhommat ja oman pihan auraushan ovat
yksityistaloutta.
Itse olen vuokrannut peltoa, jonka lisäksi vuokrasopimuksen mukaan minulla on maat. rakennusten ja koneiden käyttöoikeus.
On sitten minun asiani minkäverran käytän tuota oikeutta- on 12 vuosi menossa eli 3:s vuokrakausi.
Tasausvarauksia voi tehdä ja purkaa, vaikka pellot on vuokralla.
Rakennus ja salaojapoiston voi ja kannattaa tehdä.
Jos vuokraa myös maat. rakennukset, voi vähentää palovakuutusmaksut, muuten ei.
Konepoistoja ei ehkä kannata tehdä, näin säilyttää nettovarallisuuden isompana ja näin on mahdollista saada tarvittaessa enemmän pääomatuloksi. Myös säästyy myöhemmiltä mätkyiltä jos vaikka realisoi kalustoa, siis menojäännökseen asti.
Sivuja: 1 2 3 [4]