Oma kokemus muutaman vuoden takaa Glyfo 450 1,5 ltr. / ha , n. 10 cm:n pituiseen apilaan, kylvö 2 päivän kuluttua, rikkakasvit Cantor/ Ratio 50.
Kaura onnistui erittäin hyvin eikä apilasta ollut haittaa, keväällä heinä/ apila kuivaa maan yllättävän nopeasti, pitää seurata päivittäin, ettei kuivu liikaa.

Tuossa ei kannata luottaa kirjanpitoohjelman laskuriin, tein nimittäin muutaman kymmenen vierailua verohallinnon laskuriin erilaisilla tulo ja myel-maksutiedoilla
 ja tulos oli parhaassa tapauksessa 38€ pienempi kokonaisvero ja sitten huonompi tapaus 29 € lisää.
Ihmettelin itsekkin mistä tämä johtuu, mutta ainakin ansiotulovähennys muuttuu luultavast muutkin laskennalliset vähennykset.

Viitevuoden (2015) pysyvän nurmen ala on 132000 ha ja joka vuosi on tullut lisää pysyvää nurmea muutama tuhat hehtaaria. Teorialta tuntuu että suomessa jouduttaisiin
ennallistamistoimiin, itä ja pohjoissuomessa vaihtoehtokasveja nurmelle ei oikein taida olla.
Jos pysyvän nurmen ala laskisi 125000 ha:n niin haluaisin nähdä miten se ennallistaminen toteutetaan, jos se jaetaan kaikille joskus leiman saaneille ja painotetaan
pintaalan mukaa, niin ennallistamisalat alkavat muutamista aareista, samoin käy vaikka laskettaisiin alitusvuotta edeltäviin kahteen vuoteen.

Karhisen piti kaiketi selvittää miten maatalous saisi lisää myyntituloja, sitä kohtaa jäin tässä selvityksessä kaipaamaan.
Toisaalta ollaan huolissaan korkeista peltovuokrahinnoista, jos ruvettaisiin selvittämään verotuloja niin tehokkaampi tapa vaikuttaa kannattavuuteen olisi verottaa esim. vähintään 350€/ hehtaari , tämä voisi järkevöittää sekä investointeja, että maksettavia peltovuokria. Luulisin että heikommat pellot metsitettäisiin mikä voisi vähentää ylituotantoa , parantaa hintatasoa sekä kannattavuutta.
Tämä ei aiheuttaisi yhtään enempää työtä maatalous/verohallinnolle, kuin pelkkä bruttomyyntitulojen seuraaminen.
Tässä olisi voittajina sekä viljelijät että verottaja, toki jotkut olisivat myös menettäjiä, eli ne jotka saavat tällä hetkellä ylisuurta pellonvuokraa, myöskin pellon hintaan tällä olisi mielestäni
positiivinen vaikutus aktiiviviljelijän kannalta.

Eihän neuvonnasta kannata mitään maksaa, täältä agronetista saa neuvoja ihan ilmaiseksi, maatalous, metsätalous, sekä yleensä talousasiat unohtamatta politiikkaa.
Kaikista edellämainitustta saa ohjeita, vaikeus on vain siinä, että mitä neuvoja noudattaa, kun ne ovat niin monipuolisia ja toisistaan poikkeavia .
Annan minäkin yhden ohjeen palstalaisille älkää ostako mitään mitä ette välttämättä tarvitse, ainoastaan sitä mitä ilman ette tule toimeen,  näin saatte suurimmat säästöt aikaan.

Luultavasti toimenpideilmoitus pitää tehdä ja konemenojäännökseen pressuhallin laittaminen vaatii luovaa mielikuvitusta ainakin pyörät hallin alle.
Jos olet tehnyt hallin viimevuonna, niin purkamalla siihen tasausvarauksia, ei mene. Toisaalta kasvihuone ja muu vastaava kevyt rakennelma poistoprosentti on 20 joten ei sitä kiinteistöveroa tässäkään tapauksessa mene kuin 10 vuotta, koska viimeisen tonnin saa vähentää kerralla.
Tämä pätee vain jos hinta ei ylitä 10000€, jos ylittää niin poistovuodet lisääntyvät.
Siis tasausvaraus on edullisempi vaihtoehto.

Siis ollut vuokralla vuodenvaihteeseen asti jolloin tukioikeudet palautuu tässä tapauksessa perikunnalle kun ei uus omistaja ole kaupan yhteydessä tehnyt siirtoa.

Toivottovasti seuraavalla tukikaudella palataan aikaisempaan järjestelmään, että kaikki tuet kuuluvat samalle tukikelpoiselle lohkolle. Tästä nykysysteemistä eivät pidä sen kummemmin hallinto kuin

viljelijätkään.

Nythän tukioikeuksia ei voi siirtää pellon ostajalle, ellei hän ole ns. aktiiviviljelijä, eli hänen pitäisi viljellä ainakin yksi vuosi ja sen jälkeen voisi alkaa vuokrata peltojaan ja siirtää tukioikeuksien hallinnan

seuraavalle viljelijälle.

Kylmikseltä täsmäohje tuohon energiaveronpalautus proplematiikkaan, öljyn ostovuodella ei tosiaankaan ole mitään väliä, kun kysytään kulutusta. Joku säiliöhän voi olla vaikka 3 vuotta koskematon, jos on vähän haihtunut niin mittaamallahan se selviää.
Niitähän on netissä laskureita joihin merkataan säiliön mitat  ja  öljyn pinnan korkeus niin sisällön määrä selviää.

En myöskään ymmärrä tämän muutoksen tarpeellisuutta, mutta ensiviikolla lähtevät ensimmäiset ilmoitukset bittiavaruuteen.
Yksi asiakkaistani ei ole ALV: velvollinen ja teoriassa hänen ilmoituksensa voisi tehdä myöhemmin, mutten tiedä yhtään järkevää syytä miksi tekisin sen vasta huhtikuussa.

Leikkimielinen laskelma, jos ostaa peltoa 200000€:lla, paljonko sillä sitten saakaan, ostosumma rahoitetaan kokonaan lainalla, koska vakuuksia on riittävästi.
Lainasumma on noin 210000€ koska varaisiirtovero ja muut kauppaan liittyvät kulut vievät sen kympin.
Lainaaika 20 v. korko % 3, jos saa kiinteällä korolla näin pitkän lainan.
Korkoihin menee n. 70000€, eli keskim 3500€/ vuodessa, pelkkiin korkoihin menisi keskim. 7-8 ha:n tuet, sillä oletuksella ettei tukitaso muuttuisi.
Jos viljelijän verotettavat ansitulot ennen tätä kauppaa ovat n. 27000€/v on marginaaliveroprosentti n. 40 eli vuosilyhennyksiin tarvittaisiin lähes 17000€ bruttolisäys jotta tämä 10000€ lainanlyhennys
voidaan suorittaa, tämän lisäksi tämä 210000€ laina pienentää tilan nettovarallisuutta vähintään 180000€ ja vaikuttaa verotukseen negatiivisesti.
Jos ostettava ala on 20 ha niin 13 ha:n tukipotilla takaisinmaksuaika on 40 vuotta.
Toisaalta 40 vuoden lainaajalla korkomenotkin kaksinkertaistuvat.
Yli kahdenkymmenen vuoden veroilmoitus kokemuksella vain harva saa viivan alle jäämään tukipottia vastaavan summan ja jos saa niin satotaso pitää olla jatkuvasti aivan huippua.
Jos sitten ostaa omalla rahalla peltoa niin se on sijoitus, onko se hyvä sijoitus, se onkin sitten toinen juttu.

Riina  hlp 62,6   seula  9,5  don  alle  0,5   puintikosteus   22-28
Matty hlp 58,3   seula  1,5  don  alle  0,5   puintikosteus   16-18

Kuivausajat Matylla huomattavasti lyhyemmät, joka osittain selittää hlp. eroja, tosin Riina on muutenkin painavampaa.

Kauppahinnan voi toki jakaa myös kauppakirjassa, mutta se ei sido verottajaa, eikä jaolla ole myyjälle merkitystä.
Ostaja voi jakaa kauppahinnan eri omaisuusosiin, pelto salaojat, tukioikeudet, metsä ja rakennukset.
Tällä on merkitystä ostajan verotuksessa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Jaossa voi käyttää  perintö ja lahjaverotusarvoja jotka vahvistetaan vuosittain ja he löytyvät verohallinnon sivuilta.
Kerroin jolla edelläolevia arvoja korjataan, saadaan kun kauppahinta jaetaan perintö ja lahjaverotusarvolla.

Kaluston myynti mvl:n mukaan, eli menojäännöksen ylittävä summa Lom. 2  kohtaan 3, ei vaadi mitään lisäselvityksiä koska kalustosarakkeesta kyllä selviää tapahtuma.
Pellon myynti on sensijaan tvl:n mukaista tuloa eli jos on omistettu yli 10v niin hankintameno olettama on 40%, tukioikeuksia ei huomioida eikä salaojia, ellei niitä ole erikseen hinnoiteltu kauppakirjassa.
Todellista ostohintaakin voi käyttää, jos seon verovelvolliselle edullisempi.

Mavin sivuilla on tieto, että 9/5 alkaen voi lähettää tukihakemuksia

Pieni ajatusleikki jos verotettava ansiotulo on tällä hetkellä yli 25000€ eli marginaaliveroprosentti on yli 40,
 niin 23000€ lisätulosta jää verojen jälkeen lyhennyksiin korkeintaan 14000, eli 520000€ lainaa lyhennellään 37 vuotta