Lainaus käyttäjältä: antik - 07.01.22 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 07.01.22 - klo:01:30

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 06.01.22 - klo:23:56

Siitä THL:än tilastoa vuoden 2020 alusta

https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19case/fact_epirapo_covid19case?row=sex-444328&column=ttr10yage-444309&filter=measure-492118#

Voidaan päätellä, että kelle tämä tauti on vaarallinen. 1632 kuollutta, joista 70 alle 60-vuotiaita.

Unohtaa ei myöskään saa, että THL:än tilastoissa, jos positiivisen testin jälkeen kuolema koittaa 30 päivän sisään, henkilö merkataan koronakuolemaksi. Sairaanhoidossa trendi on sama. Alle 50 vuotiaalla on 99,9% todennäköisyys selvitä koronasta ilman sairaalareissua

Olisi riittänyt, että vain maatalouskauppojen konepäivät olisi peruttu.

Tehohoidossa olleet ja kuolleiden määrät yksi yhteen. Siis jos tilastoa lukee kuin piru Raamattua, niin kaikki teholla olleet ovat kuolleet. Todellisuudessa kuolleista suurin osa ei ole teholla käynytkään. Kuolleet vuodeosastoille.
   Siis konepäivien kieltäminen ei olisi vaikuttanut kuolleisuuteen, koska hoitajat eivät  käy renkaita potkimassa.

Voi herran tähäre näiden valopäiden tyhymyyttä. Hoitajatko ne koronaan kuolleet on tappaneet vai peräti murhanneet ? Toki osa hoitajista on rokottamattomia , vieläkin 

Mitäs tämä hoitajien rokottaminen hyödyttäisi? Meinaatko että rokotetut ei levitä tautia?

Siitä THL:än tilastoa vuoden 2020 alusta

https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19case/fact_epirapo_covid19case?row=sex-444328&column=ttr10yage-444309&filter=measure-492118#

Voidaan päätellä, että kelle tämä tauti on vaarallinen. 1632 kuollutta, joista 70 alle 60-vuotiaita.

Unohtaa ei myöskään saa, että THL:än tilastoissa, jos positiivisen testin jälkeen kuolema koittaa 30 päivän sisään, henkilö merkataan koronakuolemaksi. Sairaanhoidossa trendi on sama. Alle 50 vuotiaalla on 99,9% todennäköisyys selvitä koronasta ilman sairaalareissua

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 23.10.21 - klo:00:02

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 22.10.21 - klo:22:36

Menkää nyt vaan piikki kammoiset ottamaan ne rokotteet ihan kiltisti ja unohtakaa vilkas mielikuvituksenne hetkeksi. Please !

Tiedätkö mikä koronan tilanne on Israelissa tai Singaporessa?

https://www.verkkouutiset.fi/emeritusprofessori-israelin-katastrofi-voi-tulla-suomeenkin/#38b5a023
Ei häävi . Delta muunnos leviää .

Tärkein jäi tuosta linkistä.

Yli 85% aikuisväestöstä rokotettu ja silti suurin osa sairaalassa olevista on rokotettuja. Rokotteiden teho hiipuu muutamassa kuukaudessa ja tuo sama tulee olemaan täälläkin edessä

Tähän vielä lisäksi tämä käsidesi/maski/passipelleillyt niin ihmisten vastuskyky alkaa olemaan nolla. Influenssakaudella voidaan oikeasti tarvita niitä ruumiskontteja, jotka koronan alussa rakennettiin ja vähin äänin purettiin pois

Rokotetta puolustellaan nyt sillä, että sairaaloiden kapasiteetti ei täyty ja on nyt jo äärirarajoilla.
 
Otetaas tilastoja

Pahimmallaan 2020 keväällä tehohoidossa oli 83 ihmistä. Eli silloin kun ketään ei ollut rokotettu

Nyt meillä on 76% rokotettu, tehohoidossa alle 30 ja 200 sairaallahoidossa. Nyt tuo luku sisältää myös rokotettuja

Kapasiteettia on heti 300 tehohoitopaikkaa, pienellä järjestelyllä 500 ja sen jälkeen parkkihallit yms. Voidaan ottaa käyttöön.

Missään vaiheessa ei ole käyty lähellekkään äärirajoja sairaalakapasiteetin kanssa.

2016 oli teholla 100 influenssa kanssa tälläsestä ollut mitään puhetta. Nyt kun teholla on 30, niin on passeja ja median painostusta piikille menosta ja että kuinka rokottomattomat pitää muita panttivankeina ja mitä vielä

Ja jos joku epäilee tätä kirjoitusta foliohattuiluksi, niin nämä on äkkiä tarkistettavissa Googlella luotettavilta sivuilta.

Menkää nyt vaan piikki kammoiset ottamaan ne rokotteet ihan kiltisti ja unohtakaa vilkas mielikuvituksenne hetkeksi. Please !

Tiedätkö mikä koronan tilanne on Israelissa tai Singaporessa?

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 04.07.21 - klo:18:16

Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:10:38

Tossi heinänsiemen on lainsuojaton

Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.

https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/

Sieltä

Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain  laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)

›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.

›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.

Tuo on tuttu. Eräs lakiasiantuntija naurahti, kun luki tuon. Tuossa tekstissä tulkitaan lakia siten, että jos jokin ei erikseen ole sallittua, se olisi kiellettyä. Suomen laki lähtee kuitenkin toisin päin. Jos jokin ei ole kiellettyä, se olisi lähtökohtaisesti sallittua.

Kasvinjalostajanoikeus koskee juuri noita laissa mainittuja lajeja. Ja niiden lisäys omaan käyttöön on sallittua, kunhan maksaa TOS- maksun. Nurmisiemenen lisäämistä kun ei laissa erikseen kielletä tai edes mainita, niin sitä saa lisätä, eikä TOS- maksua tarvitse maksaa. Tämä oli tuon lakimiehen näkemys. Eli oma tulkintani on, että kasvinjalostajilla ei ole enää mitään oikeuksia nurmisiemeniin sen jälkeen, kun se on viljelijöille myyty.

Sinänsä minulla ei olisi varsinaisesti ongelmaa maksaa rojaltia nurmisiemenistäkin, mutta tuo siemenkauppiaiden lain tulkinta on silti ainakin tuon lakimiehen mielestä virheellinen.  Oletan, että nurmisiemenien korkeahko hinta saattaa osittain johtua juuri siitä, ettei jalostaja saa rojalteja kehitystyöstään.

Toisaalta nurmisiementen TOSsittaminen olisi aika hankalaa, kun niissä käytetään runsaasti seoksia ja lajikkeet muuntuvat varsin nopeasti luonnossa, jolloin niiden alkuperän selvittäminen olisi hankalaa.

Naurua ja näkemyksiä mailmaan mahtuu.

Sittenhän tuo nähtäisiin kun tuosta joku leivättömän pöydän ääreen joutuisi, että kuka viimeksi nauraa.
Sitä vaan ei tuolla tulkinnalla tule, eikä siemenkauppayhdistyksellä riitä rahat moiseen.

Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.

Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.

Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.

-SS-

Jos 9,5h/ha  menisi minkä vain kasvin perustamiseen pl. Avomaan vihannes ja Marjatuotanto, niin kyllä minäkin heinällä jättäisin.

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:11:34

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.07.21 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.07.21 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.07.21 - klo:23:57

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.

Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?

Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin,  että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?

Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.

Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään

Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.

Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.

Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi

Näin on, tarkistin itsekin asian.

Omat mieltymykset puoltaa sitä, että perustan kasvuston kertaalleen satokasvin kylvön yhteydessä ja seuraavat vuodet menee pelkällä niitolla versus, että muokkailisin ja kylvelisin joka vuosi uuden kasvuston.

Ymmärrettävää.

Oma mieltymys on mahdollisimman suuri kate, niin rinki lautasmuokkarilla ja toinen viskalla on mahtunut vielä palkankin kanssa tuohon 180e/ha

Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:10:38

Tossi heinänsiemen on lainsuojaton

Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.

https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/

Sieltä

Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain  laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)

›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.

›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.07.21 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.07.21 - klo:23:57

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.

Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?

Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin,  että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?

Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.

Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään

Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.

Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.

Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi

Monimuotoisuuspelto niittykasveilla on helpompi, saa olla yhtä perää 2 vuotta ja silti sama tuki kuin maisemapellolla, jonka siemenkustannuskin kalliimpi.

Niitty on kustannustehokkain mutta riskiä meinaa olla. Talvehtiminen meinaa olla ongelma ja se on ainoastaan viljelijän syy kun valvonta osuu

Laitoin viime kesänä glyfosaattipuhdistuksen jälkeen riistalohkolle ruista, puna-apilaa ja italian raiheinää. Ruis hävisi talvella, mutta nyt pellossa on metrin korkea pehko tähkivää italian raiheinää ja puna-apilaa. Pystyisikö kyseisen kasvuston syksymmällä puimaan siemeneksi, koska nyt ala on merkitty viherkesanto/riistaksi.

Tässä kun kuun vaihteessa korjattiin riistapellon reunaa ja laitettiin peuraseosta, niin harmiteltiin, että pitäisi korjata paaliin tuo nurmi, että saisivat riistaruokintapaikoille jänisheiniä. Ehdotin, että seivästetään ja jätetään seipäät sinne talveksi. Muita heinäkoneita kuin niittokone kun ei meillä enää ole, eikä ollut seurallakaan. Hankoja ja haravia on.

-SS-

Pui pois vain, kyllä kesannon sadon saa hyödyntää mutta mieti tarkkaan miten siemeniä kirjaat käytetyn. Tossi heinänsiemen on lainsuojaton

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.07.21 - klo:23:57

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.

Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?

Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin,  että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?

Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.

Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.07.21 - klo:11:09

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 02.07.21 - klo:09:42

Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi  jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.

Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat  50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.

-SS-

Hömppäheinien siemenet ja ha-kustannus kylvölle on yllättävän iso, se hillitsee perustamista. Itse laittaisin ihan perus LHP-nurmi ratkaisuja. 20% puna-apilaa ja 80% timoteitä. Sitten pitää mieluiten 3 vuotta. Sitten tuotto kohtuullinen ja pelto vielä siinä kunnossa, ettei tarkastuksia tarvitse surra.

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Konsultille annettu euro voi tulla joskus 10 kertaisena takasin.

Axialia, monitoria ja broadwayta