Tervehdys,
Järeämpi tasausäes savikoille kiinnostaisi. Nyt on perustasausäes (8m) käytössä mutta liian heppoinen on kovalla savella. Painottaakaan ei uskalla paljon, koska rakenne ei mielestäni ole tarpeeksi vahva.
Kiren ominaisuudet savilla kiinnostaisivat. Äkeestä ei ole ainakaan mikään hitti muodostunut. Mistä johtunee, kun jäykkiä savia kuitenkin monilla on viljelyksessä.

-toimiiko työsyvyyden säätö?
-onko kestävä? runko ja kulutuspalat
- millainen on muokkausjälki?
- vetotehontarve tasaisilla mailla (8m)?
- voiko korvata yhden kylvöäestyksen?
- muuta huomioitavaa?

Kiitos etukäteen vastauksista!

Kiitos vastauksista! Huomaan todellakin tehneeni halvalla.
Onko kokemuksia miten paljon koneiden koko vaikuttaa tuntihintaan. Itselläni on aika vaatimaton kalusto. Silloin ei varmaan voi odottaa samaa hintaa, kuin jos olisi iso traktori ja leveä/kallis aura. Kuvittelisin, että omalla kalustollani max tuntihinta voisi olla 60e? Tämä siis, jos puhutaan selkeästi tuntiperustaisesta laskutuksesta. Tuntuu, että meilläpäin kilpailu on tosi kovaa. Kuulin juuri, että pienen naapurikaupungin katuja auraa ison tilan isäntä 42e/h. Siinä ei kuskille jää kyllä mitään.
Kevät tulee ja mahdolliset harjaukset. Olen harjannut vanhalla 1,6m keräävällä harjalla samaan hintaan, kuin aurannutkin. Miten te muut?

Talvi on lopuillaan ja taas päätän ettei ikinä aurauksia. Ja syksyllä taas ehkä syön sanani...
Kiinnostaisi tietää millä hinnalla muut auraavat?
Itse teen lumitöitä kaupungissa. Auraan ja hiekoitan asuinkatuja ja kevyenliikenteen väyliä. Traktori on n. 120hv nelonen ja alueaura 320 leveä. Tuntihinta on 51e/h alv0 eli aivan liian vähän.

Kymmenet vuodet siirretty siemen lajittelijalta lietsolla siiloon, eikä itävyysongelmia ole ollut.

Joo, ei johdu ronksutus pyöränpulteista.
Koneiden käyntiäänestä puheenollen. Miksi 5000 Fordissa on paljon kovempi ja terävämpi ääni, kuin vastaavassa Massikassa?

Kiitos kommentoijille! Kyseessä on siis ilmeisesti omnaisuus. Välillä kaduttaa etten ottanut Valtran N-sarjan konetta, joka oli myös mietinnän alla.

Ostin muutama vuosi sitten 1000h ajetun 6420S JD:n (common rail). Alusta saakka on häirinnyt moottorin käyntiääni. Niin ruman hakkaavaa ja terävää moottorin ääntä en ole kuullut missään. Paikallinen huoltomies sanoo, että rumahan ääni on mutta normaali. Itsellä on myös 6210 jd ja siinä on ohjaamomelukin mielestäni selvästi pienempi, vaikka pitäisi olla päinvastoin. Mahtaako kellään muulla olla samoja tuntemuksia? Itse arvostan ohjaamon hiljaisuutta niin paljon, että tuo terävä-äänisyys todella jurppii.

Olipas loistava pätkä. Juuri tällaista pitäisi nähdä/tehdä enemmän. Viritellään vanhoja koneita omiin tarpeisiin sopivaksi, mietitään jatkuvasti uusia työtapoja ja esitellään avoimesti takaiskut ja onnistumiset.

Kiitos tähänastisista vastauksista. Kuulin uudenkin vinkin. Siemenen hankaukseen on käytetty myös akanaruuvia. Onko niitä muuten vielä markkinoilla?

Puin apilan siementä mutta liian hellävaraisilla säädöillä, joten siemenet pitäisi saada nyt jälkikäteen irti mykeröistä. Onko apilan hankaimia myytävänä vai onko jotain muuta konstia tähän ongelmaan?

Joo, asia on kuten Maajuntti totesi. Säätö on perseestä. Ikinä et saa säädettyä suunnanvaihtoa esim. niin, että aina olisi 1. vaihde päällä suunnanvaihdon jälkeen. Toiseen suuntaan on aina isompi/pienempi pikavaihde. Mitähän helvettiä insinöörit ovat tässäkin ajatelleet. Itse en keksi tälle logiikalle mitään käyttöä/järkeä. Jos rahaa olisi, niin kone vaihtuisi heti.

Jotkut ovat yrittäneet kuulemma vähentää terälappujen läpätystä yhdistämällä kulutusterillä terälaput yhteen. Mahtaako toimia?

Nyt riitti! Viimeisimmän kaivonkansikontaktin jälkeen vääntynyttä emäterää katsoessani päätin, että nyt perusrote vaihtuu alueauraan, jossa on terän jousto/laukaisu. Kalliitahan ne ovat mutta remonttien hinnalla sellainen olisi jo maksettu. Olen ajatellut perhosmallin Soukkiota, Starkin Relaxia tai Hokke Kas alueauraa. Onko kokemuksia kaduilta/jalkakäytäviltä? Pystyterä ja perhonen ei tietysti heitä yhtä hyvin mutta eipä ajonopeuskaan kaupungissa usein ole kova. Toimivatko ja kestävätkö laukaisusysteemit? Mahtaako terän "läpätys" esim. soukkiolla olla ongelma esim. silloin , kun polanne alkaa pehmenemään. Starkki ja Vikmetin Hokke mainostavat, että voi käyttää myös polanteen poistoon. Ai niin, perässä on lumilinko. Välillä sitäkin voi käyttää myös kaupungissa ainakin pienumuotoiseen lumen siirtoon.

Kysyttiin miksi Kespes on huono. Kattilaahan myydään suoraan lämmityksen ilman varaajaa. Perusongelma on ensinnäkin siinä, että tyhjäkäyntijaksoja tulee, jolloin kattilassa on hiillos, eli pikeää.
Jos taas lämmöntarve on sama kuin kattilan tuotto niin halkoa saa pistää pesään koko ajan. Mitä suurempi varastopesä on sitä suurempi määrä puuta on kattilassa muhimassa ja pikeä kehittämässä.
Kattilan palamisen hallinta on surkeaa. Ensiö- ja toisioilma tulevat samasta putkesta ja aina on suhteessa jotain pielessä. Kattilassa on vain tasainen tiiliarina, johon kerääntyy siis koko ajan tuhkaa, joka muuttaa palamisolosuhteita. Nuohouksessa harja on aivan turha kapine. Ainoastaan kunnon teräskaavin toimii kohtuullisesti. Tehtaan edustaja kävi paikanpäällä monien soittojen jälkeen mutta ei keksinyt mitään toimivaa ratkaisua. Muilla kuulemma toimii. Niin aina... Miksiköhän kattilaa ei enempää mainosteta, jos se on niin hyvä? No, ei uskalleta, kun tiedetään sen puutteet. Matalalla profiililla kattiloita voidaan myydä pikkuhiljaa mutta meteli ei nouse liiaan suureksi. Näin minun mielestäni.

Älä vaan osta Kespesiä, jos et halua tervahautaa ja nokipaloja. Minulla on ollut Kespes klapikattilana  ilman varaajaa. Ostaessa epäilin toimivuutta mutta saivat hoopotettua ostamaan. Tehtaan edustajatkaan eivät ole keksineet konstia, jolla se toimisi kunnolla.