Vapaa sana / Vs: Maatila myytävänä
: 01.02.19 - klo:13:41
Ihme ettei täällä vaadita tuollekkin rytöpesälle niin suuria tukimääriä että homma kannattaisi. Valokaapelia ja uutta navettaa tms.
Minnen oo sisällä tuasta hommasta. Kertokkaa miten tua toemii niinku käötännössä, ku tuan kakkelliinin kanssa tekemistä. Mielellään semmosta omakohtasta tietuva ja kokemusta.
Tosta sun murteesta kukaan ei taaskaan ymmärrä mitään.
Mut koira tulee juuri yhtä paskaiseksi kuin mitä lehmätkin ovat.
Tietän kyllä sen mite o toemittava notta lehemä ee juurrikaa tuu paskaseksi. Vaen koera mite se pietään puhtaana. Ee tua oo murretta seon kieli,vähä niinku savoki. Jokut sitä ymmärrtää liianki hyvin ,tahtoo siitä oekeen rovosoetuva.
Jos kuitenkin puhuttaisiin suomea täällä. Savo, ja varsinkin feikkisavo on hirveää luettavaa jopa näin savolaisen mielestä. Jos on tarkoitus ärsyttää, niin se tuonne vajaan sanan puolelle.
Siinä on semmonen juttu että silloin sotia edeltävänä aikana osattiin maatalouden perusasiat hämmentävän hyvin.
Sitten tuli vihreä vallankumous kaikkine teknisine innovaatioineen mikä mahdollisti vuosikymmeniksi kestämättömällä pohjalla olevat viljelykäytännöt, toki nykyisin on alettu uudelleen herämään näihin asioihin..
Sanos muuta. Ennen vanhaan maatilakirjoissa mainittiin ensin tilan viljelykierto ja vasta sen jälkeen tilalla olevat koneet, jos niitä sattui olemaan...
>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan
70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta
Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.
Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssaKatsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä. Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.
Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta.
No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.
Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.
Tätä justiin mietin, ei tässä maajussi ole hyötynyt tehokkuuden kasvusta, varmaan tilakohtainen juttu.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.
Muinoin palkansaajat tekivät sen 7tuntia ja 40min päivässä ja nykyään kikyminuutit päälle. Ansiotaso nousee tasaisesti vuosittain tai jos ei nouse vietetään aikaa lakkoilemalla.
>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan
70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta
Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.
Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssaKatsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä. Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.
Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta.
Minnen oo sisällä tuasta hommasta. Kertokkaa miten tua toemii niinku käötännössä, ku tuan kakkelliinin kanssa tekemistä. Mielellään semmosta omakohtasta tietuva ja kokemusta.
Ite ajattelin laittaa Helmi-vehnää.
Mahdollisimman aikainen. Ei ole kiire kylvää ja pieni sato tuleentuu aikaisin. Satopotentiaali on pienempi, niin on fiksua lannoittaakin vähemmän. Voittoa kertyy ihan joka työvaiheestaOle varovainen, oli lykännyt neljä tonnia menneenä suvena siementuotannossa. Voi aiheuttaa ikävän yllätyksen normivuonna.
Pottuva eekä mittää muutakkaa saes syyvä liikkaa,Vaekka kotimmaenen ruokka nyt hyvvää onki. Sitä tullee sika lihavaksi ja sei ennää ookkaa hyvä.
Kumman ottaisitte ennemmin, piikin, vai joutumisen laitokseen loppuiäksi?
Juurikin tuota, mutta eipä ne suosi pottujakaan, joten samassa veneessä keikutaan.
Meillä on paimenkoirana Welsh corgi cardigan. Mukava mötkylä, iso koira pienessä paketissa Alun perin hankittiin seurakoiraksi mutta kyllä näkyy tuo paimennusvietti olevan aika kova.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Welsh_corgi_cardigan