Ei kai sitä kannata myydä jos ei ole tarvetta rahalle tai varastointi tilalle.  Voi olla, että joutuu säilömään puolivuotta, vuoden tai kolme, mutta myy vasta sitten kun edellä mainituista tarpeista toinen täytyy tai molemmat. 

Kiva ulkopuolisena tai siis nikkejä sen kummin tuntematta lukea, että on tullut vettä niin ja niin paljon ja niin paljon on mennyt lakoon siis MISSÄ? Olisko mitenkään mahdollista saada paikkakuntaa tonne vasempaan laitaan nimimerkin alle. Kartta olisi tietysti vielä parempi samaan tyyliin kuin Murtolan foorumilla.

Edit:
Omateksti kohtaan profiilissa, kun laittaa paikkakunnan niin näkyy niin kuin mulla nyt tuolla, kun itse lisäilin. Toivottavasti mahdollisimman moni ottaisi vinkin käyttöön on jokseenkin helpompaa lukea viestejä kirjoitellaan sitten kasvustoista, ilmoista, koneista tai mistä tahansa, kun näkee mistäpäin kirjoittaja on.

Onkos se hirveä ongelma jos tasainen kallio tulee jossakin kohdin pintaan?  Toki voihan siihen ajaa ojamaita sen verta päälle ettei tarvii kylvökonetta nostaa.. 

Onkos kellään kolakuljetin-kaatosuppiloa kuten joissakin nähnyt? Paikallisessa K-maatalouden vastaanoton suppilossa on järeä kierukka pohjalla, aika putsaaminen on viljan vaihtuessa.

Meillä on kolakuljetin muistaakseni 40 tn/h siirtävä. Siinä ei 50-60 tn/h siirtävä elevaattori kerennyt viedä puintikosteaa tavaraa edellä. Jouduttiin välitystä pienentämään niin nyt pelaa, mutta kestää tovin pidempään. Ihan vinkiksi kun suunnittelet. Kolan pohja tulee kyllä puhtaaksi. Peltisen suppilon kulmiin tarttuu kyllä. Joku sanoi joskus, että kola tulee puhtaaksi ruuvia et saa ikinä. 

Mikä helvetin huuteluketju tää on? 
Jos kuitenkin yritettäisiin pysyä asiassa?

Niin kuin joku mainitsi niin jos ei ole kylvöriveissä niin kyllä se sitten on todennäköisesti säilynyt maassa. Puimurin säätöjä olisi ehkä syytä tarkistaa. Meillä oli kerran samanmoinen tilanne, mutta kun alettiin tarkemmin tutkimaan niin kaurat löytyi riveistä.. Tutkittiin sitten jäänyttä siementä siilosta niin olihan siinä kaura siellä toinen täällä, eli äkkiä se näkyy ei tarvitse montaa olla vieraita jyviä joukossa..

Meillä on sellainen tapaus, että tilakeskukseen on hommatta 150kw lämpökontti. Kontilla on tarkoitus lämmitellä vanhaa asuinrakennusta, korjaamoa, sosiaalitiloja, lämmin käyttövesi mukaan luettuna. Joku viisas joskus laskeskeli lämmöntarvetta päätyen 60-70kw. Lisäksi syksyllä olisi tarkoitus ottaa kuivurille niin paljon tehoa kuin mahdollista.

Uutta asuinrakennusta on nyt kaavailtu noin 600 metrin päähän tilakeskuksesta. Sähköt tulee kuitenkin vedettyä tilakeskuksen kautta niin on mietitty myös lämpökanaalin hautaamista kaivantoon. Ilmainenhan tuollainen kanaali ei ole, mutta ei ole maalämpökaivonkaan poraaminen. Lisäksi kesällä saisi lämpökontille tarvittavaa kuormaa syntymään jotta pannu pysyisi tulilla edes jotenkin. Onko kenelläkään samanmoista tilannetta? Onko järkeä vai ei?

Kuinka paljon enemmän rahaa syysvehnästä maksetaan kevätvehnään verrattuna?
Kuinka  paljon kevätvehnää  enemmän saatte palkiota suuremmasta riskistä ja  suuremmasta panostuksesta?

No ette senttiäkään enemmän.

Mitä  helvetin järkeä on viljellä syysvehnää, kun siitä ei makseta yhytään enemmän kuin kevätvehnästä, silti riskit on suuremmat ja usein panostuskin on suurempaa.   Jonain vuonna voi syysvehnästä saada kevätvehnää suuremman sadon, jonakin vuonna vähemmän, pitkässä juoksussa erot tasoittuvat sen verran, että syysvehnän keskimääräinen satotaso ei ole yhtään kevätvehnää suurempi, voi olla jopa piempi, joka tapauksessa katetuotto on varmasti piemenpi, kun katsotaan pidempää aikasarjaa.

Puhumattakaan siitä, että syysvehnät päätyvät paljon todennäköisemmin rehuvehnäksi alhaisemman valkuaisen takia.

Jos syysviljan kanssa haluaa turata, on ruis varmasti järkevämpi vaihtoehto. Hinta ja kysyntä on parempi, eikä talvituhoriskitkään ole yhtään  suuremmat kuin vehnällä, pienempi satotaso korvautuu paremmalla hinnalla.  Ja panostustakaan ei tarvi yhtään vehnää enempää, usein jopa vähempi panostus riittää, katetuotto pitkässä aikasarjassa aivan varmasti parempi kuin vehnällä.

Mut suomalainen  viljajussihan ei pitkiä aikasarjoja osaa käsittää, vain mennyt ja kuluva kasvukausi ja niiden tulos noteerataan.

No täällä kaakossa esim. jos tänä vuonna olisi kaikki ollut syysvehnää niin paljon paremmin olisi asiat, meinaan sen verran tullut vettä tänä kesänä, että kevät kasvustoista on turha kummoisia satoja odottaa. 

Onkohan tuo syysohra yhtä herkkä märkyydelle kuin kevätohra? 

Itse taas ajattelin tuota Ceylonia. 

Täällä kaakkois-suomessa taas syysvehnät ovat ainoita jotka tuntuvat pelaavan tänä vuonna. Vettä kun on tullut ihan kiitettävästi pitkin kevättä ja alkukesää.

Meillä on viljelyksessä urhoa ja magnifikkia niin muuten en osaa arvioida oikein mutta magnifikissa on lähes puolta pidempi tähkä. 
kolmannes jouduttiin rikkomaan (urhoa), se viimeiseksi kylvetty. Syksyllä keli meni sellaiseksi, että olisi pitänyt uskoa ja jättää kylvämättä. 

Kokeiluja olisi kuitenkin tarkoitus jatkaa ja nyt onkin mietinnässä, että mitä uutta lajiketta voisi ajatella tuon urhon tilalle. Jotain suuremman satopotenttiaalin omaavaa. 

Levityskatko saadaan aikaan radio-ohjatulla 3-venttiilillä pumpulla, joka kääntää virtauksen takaisin säiliöön sulun ajaksi. Näin ainakin Cadmanilla.

Eikö tuossa cadmanissa ole juuri se "kova" letku, joten letku ei mene "makkaroille"? Agromiljon sijoituskylvö yksikön, jonka video löytyy netistä niin siinä näkyy ainakin selvästi venttiili sijoituslaitteessa jolla tavaran tulo katkaistaan, mutta videosta ei käy ilmi, että katkaistaanko tulo myös pumpunpäästä esim. kauko-ohjauksella.

Mitä enemmän tuohon systeemiin vaan tulee liikkuvia osia ja laitteita niin sitä vika herkemmäksi ja kalliimmaksi laitteisto tulee, luulisin. 

Itse olen miettinyt samaa systeemiä. Tuntuu hullulta rullata vaunun kanssa pitkin peltoa. Liittymien kohdat tallaantuu kivikoviksi. Tavara loppuu keskelle peltoa jne. 
Toki tässäkin systeemissä on omat ongelmansa varmasti, tiedä sitten kummassa niitä on enemmän. 
Meillä pellot ovat muutamassa kokonaisuudessa jolloin sopivasti sijoitetusta etäsäiliöstä pitäisi pystyä pumppaamaan tavara letkuja pitkin kaikille pelloille.

Mitä itse olen asiaa tutkinut niin näitä systeemejähän on kahdenlaisia. Sellaisia missä tuota "paloletkua" vedellään perässä ees taas pellolla esim. agromiljo on tälläinen tai sitten tuollaista kovempaa tavaraa olevaa letkua purataan kelalta ja kelataan takaisin kelalle. Kelaa liikkuu joko pellolla tai on pellon päässä. Tälläisiä ovat esim. Cadman ja Veenhuis Rotomax.

Systeemi missä tuota "paloletkua" vedellään pitkin peltoa vaikutta todella yksinkertaiselta, mutta niin kuin yllä luki niin letkun kanssa on määrätynlaisia ongelmia. Olisikin mielenkiintoista kuulla enemmän näistä ongelmista? Ongelmina mainitaan ainakin liitosten aukeaminen "vauhdissa". Eikö löytynyt parempia liitoksia? Ainakin nykyään agromiljon sivuilla on tuollaisia pantaliittimiä? Ilmeisesti on myös siirrytty käyttämään pidempiä pätkiä letkua. Sitten tuo letkun hajoaminen. Onko oikeasti kuinka herkkä hajoamaan? Entä paineen katoaminen letkusta, mistä syystä se paine katoaa sieltä, jos letku ja liitokset pysyvät ehjinä?

Jos olen oikein ymmärtänyt niin aikoinaan, kun noita agromiljon systeemejä myytiin suomeen muutamia kappaleita niin niissä käytettiin levityksessä letkulevittimiä? Näissä tapauksissa levitys oli ilmeisesti päällä koko ajan eikä tavaran tuloa pysäytetty päisteessä? Youtubista löytyy videoita missä käytetään multaimia niin onko tietoa miten hetkellinen tavaran tulon pysäytys on toteutettu (päisteessä)? Onko multaimessa vain venttiili joka suljetaan ja pumppu työntää tavaraa "seinään" päisteessä käännön aikana?

Jokainen este pellolla aiheuttaa tietenkin ongelmia, mutta olisiko tässäkin ketjussa videonmuodossa olleesta kapistuksesta (hose humper) hyötyä, jolla tuota letkua siirrellään. Jos aina päisteessä, kun on tarvetta saisi letkun "kierrätettyä" päisteen kautta. Toki vaatii yhden traktorin ja kuskin. Muutenkin kiinnostaisi nähdä videoita tai piirroksia tai vastaavia ajotekniikasta. Yleensä kai ajetaan peltoa ees taas, mutta miten päisteet käsitellään?

Sitten on se toinen systeemi. Onko näistä kelasysteemeistä mitään tietoa. Onko tuo Heikkilän Ruskolla oleva laite ainut suomessa? Tuollaisella luulisi ainakin pääsevän niistä paineen katoamisista ja letkusotkuista. Ja esteiden kiertäminen luulisi onnistuvan helpommin. Toki laite on paljon monimutkaisempi ja sitä myöden taatusti kalliimpi. Myös ketteryys kärsii, jos ei ole tuollainen itsekulkeva.

Heitelkäähän ajatuksia ja kommentteja asiaan liittyen. Kyseisen tyyppiset systeemit kiinnostavat, koska vaunuralli pellolla täytyisi saada loppumaan, siitä ei pelto tykkää. Liete on kuitenkin johonkin laitettava.

Meillä sitä vedettiin kolmas kylvö samalle sadolle. Ensimmäinen viimesyksynä, toinen tuokokuun alussa ja kolmas eilen. 

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 23.05.14 - klo:21:20

Täällä on noi kaapelointiasiatkin huonommin kuin etelässä Fortumi vaihtoi vanhoille linjoille uudet tolpat eikä vetänyt metriäkään maahan

Maakaapelointiin tulee halukkuutta, kun et suostu tekemään johtoalueen käyttösopimusta ilmakaapelista ja käsket hakemaan luvan yhdyskuntateknisen laitteen sijoittamiseen paikalliselta ympäristö- ja rakennuslautakunnalta. Kannattaa myös mainita, että tulet ko. päätöksestä valittamaan hallinto- ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Käsittely kestää ainakin kolme vuotta ja vaikka häviät varmasti, kuluja ei juurikaan tule. Alkaa maakaapelointi sen jälkeen kiinnostamaan firmaa...

Ja kannattaa myös pyytää johtoaluesopimukset olemassa olevista linjoista nähtäväksi. Jollei niitä löydy (mikä on aika yleistä, papereita on hävinnyt fuusioissa), niin sanot johtoaluesopimuksen olleen määräaikainen ja päättyneen viime vuonna. Koska eivät ole keränneet johtojaan pois, olet yleisen käytännön perusteella oikeutettu teettämään purkutyöt sähköyhtiön piikkiin 3 kk sopimuksen umpeutumisesta.

Onko tämä käytännössä kokeiltu vai jotain musta tuntuu et näin se menee? Meillä noita tolppia on ja ihan riittävästi pelloilla ja jos niistä jollakin pääsisi eroon niin olisi eri hyvä juttu. Itse olen tosin sitä mieltä, että vastaan asettuminen ei ole paras tapa. Voi olla, että joskus myöhemmin olet itse hakemassa lupaa johonkin tai kenties tarvetta sähkölle niin voit olla "merkittymies". 
Paras olisi kun sähköyhtiö tajuaisi itse vetää sähköt tienvarsiin pois pelloilta..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.05.14 - klo:20:41

Ja vielä toinen.. Kaikki samasta pellosta ja samasta ikkunasta..
Ei hyvältä näytä. 

Jos noista kuvista jotain positiivista pitää hakea ni näkee ainakin missä on notkoa. Ja jos vesi vielä makaa viikon päästä ni sitten ojia lisää.

On kyl kaameeta, ei käy kateeks..

Näinhän se on. Notkopaikat olisivat kyllä olleet tiedossa ilman tätä monsuunisadettakin..
Mutta tälläinen vuosi tällä erää.. jos koko yön työntää vettä tähän malliin niin kuinkahan pirun paljon sitä oikein aamulla on??